Ajatuksista Asiaan 06/2010

[Rosis]

Broiskulle piti jo eilen vastata, mutta Puppe sammutti koneen vastauksen.

Kysyit mitä muut tekis. Mä en soittais ja pyytäis, että voisko lapsi juuri tänään olla hyvässä kondiksessa ja siisti koska on erityistä menoa, koska siitä saa vaikutelman, että hyväksyt ja on ok, että lapsi on aina muuten haettassa sotkuinen ja likainen. Ellet sä pidä lapses puolta, niin ei kukaan muukaan. Hyvä, että sanoit jo hoitajalle, mutta tuskin asia sillä korjaantuu. Jos homma ei nyt parane, mä soittaisin suoraan johtajalle. Ihan vaan kyselläkseni heidän päiväkodin käytäntöä, koska olet muiden päiväkotien vanhempien kanssa jutellut, ja ei muualta haettaessa olla todellakaan useimmiten kakat housuissa ja likaisissa vaatteissa. Eli en lähtis syyttelylinjalle, vaan aidosti ihmettelisin asiaa, tota kautta sais johtajan ehkä noloksikin ja vaatimaan työntekijöiltään enemmän. Että lapsi on siinä kunnossa ettei edes kauppaan kehtaa mennä, puhumattakaan ettei ole lapselle hyväksi olla kakat housuissa ties kuinka pitkään. Kysy, että onko muut tästä jo valittaneet, koska olet muiltakin vanhemmilta kuullut samaa. No, ehkä toi viimeinen virke on liikaa, mutta noin mä tekisin. Joka tapauksessa en usko että yhdelle hoitajalle mainitseminen auttaa, vaan sen ohjeen on tultava ylhäältä päin.

Murr, kun suututtaa Pojun puolesta. Ja sun, tietty.

JB, onko kaikki hyvin? Toivottavasti vain muuttotohinaa.

 

[Neilikka..]

Siis Lumis ja Miiu - uskomattoman hienoa. Hitaita päiviä ja viikkoja tiedossa, mutta kaikki toivovat parasta! Harmi Sade, jos sun olotilapuntari osoitti nyt ihan väärin.
Bro, mä olisin ihan hiiltynyt myös tollaisesta välinpitämättömyydestä ja laiskuudesta. Varmaan paras jos sulla vaan riittää pokka mainita asiasta suoraan. Jonkun johtajan kautta valittamalla saatat saada aika pahan leiman otsaan hoitajilta.
Me oltiin juhannus kahdessa eri kaveripaikassa, toisessa yötä. Kahtena päivänä ajettiin siis päikkäreiden aikana, eli ne jäi vähän lyhyiksi, ja aika väsynyttä porukkaa oli. No, Tauno otti molempina iltoina pienet välitirsat, niin ihan hyvin selvittiin. Mutta niin totta, että kotona on ihanan helppoa ja lapset on tyytyväisiä. Reissuun lähteminen on vain oman elämän hankaloittamista, mutta silloin tällöin on pakko repäistä, että tulee jotain vaihteluakin...
Mulla huomenna lääkäri, josta saan siis lähetteen ultraan, jonne olisi tarkoitus ehtiä huomenna tai perjantaina. Oireet on hyviä, nyt jo öklöttää välillä, eli aika hyvällä mielellä odotan. (pitäis olla rv 7+1)

Mukavaa kesäkeskiviikkoa!

 

[sadee]

voi hurja, Lumikselle vielä paljon onnea ja myös tarrasukkia! ja ihan varmasti huolettaa ja jännittää ja vaikka mitä.

niin Brolle piti eilen sanomani että mähän kosin itse kun ei mies tajunnut. Kyllä mies sitetn myöhemmin järjesti vielä ihanan yllärin ja päätettiin sitten hääpäivä silloin.

neilis, ihanaa että on oireita, uskon että kaikki on hyvin! ja elämä nyt vaan on, tosi upeaa että raskauduist noin helpolla! tietty sitä itselleenkin olisi toivonut, mutta ei mua silti haittaa että täällä ihmiset saa jotain joskus helpollakin. Se edelleenkin ärsyttää kun tosi monella kaverilla jokainen lapsi tulee heti kun vaan haluaa, voivat päättää melkein syntymäpäivänkin. me toiset sitten otetaan se mitä saadaan ja ollaan siitä uskomattoman kiitollisia. ja tosiaan, kotona pääsisi lasten kanssa aina helpoimmalla mutta on sitä vähän mentävä silti. jos vaan ilmat sallii niin aiotaan lähteä ensi viikoksi mökille.

 

[Saana...]

Pikamoi.

Isot onnittelut Lumis ja Miukkuli! Hurjasti onnea matkaan!

Kuuluu tuhon ääniä. Pakko mennä.

 

[Ulla Up]

Täällähän saa onnitella jatkuvasti vauvauutisista, mikäs sen mukavampaa! Suuret onnen toivotukset ja tsempit siis myös Lumikukallle.

Kiitos teiteille kannustavista kommenteista, availen jatkossakin sanaista arkkuani, mikäli se ei ketään häiritse. Oikeastaan tulee aika vähän enää kirjoitettua lapsesta ja hänen hoitoonsa liittyvistä asioista näin palstan otsikon mukaisesti. Se vaihe lipui ohi n. lapsen ollessa parivuotias, kun vaipat jäi pois ja taapero muuttui pieneksi "ihmiseksi" ja sellainen suurin vertaistuen tarve päättyi. Nelivuotiaat ovat tosi mukavia. Uhma Tahtonen ei ole tällä hetkellä kylässä, joten arki rullaa ilman suurempia kahnauksia. Tässä vähän pidemmässä ikäerossa lasten välillä on se hyvä ja huono puoli, että että elämän helppouteen ehtii tottumaan uudelleen, vaippapinot, yöheräily, "turhat"kitinät ja venkoilut kaukaisia muistoja vain... Mutta elämästä, lapsiperheen näkökulmasta ja yleensä, siitä riittäisi juttua kyllä.

Broun kakka-caseen kommentoisin sellaista, että meillä oli myös aikoinaan hieman samanlaista ongelmaa. Itse toimin niin, että riisuin lapsen muina naisina päiväkodissa ja menin sinne pesemään lapsen peppua. Kerran yksi hoitajista tuli sanomaan.. että yleensä he käyttävät pepun pesussa hanskoja..katsoin kulmien alta ja taisi hoitaja ymmärtää yskän. Käytin siis tällaista hiljaista viestintää.. Kakkajuttuja ei ollut montaa, muta asia mistä meinasin vetää pultit oli se, että lapsella oli liian vähän päällä. Kädet olivat ihan punoittavat ja huulet sinertivät, kun menin poikaa hakemaan. Soitin kotiin päästyä päiväkotiin ja kerroin asiasta. Olivat pahoillaan ja lupasivat ottaa asian puheeksi. Seuraavana aamuna, kun hoitajat olivat paikalla pidin lyhyen puheen siitä, kuinka minun vanhempana täytyy voida luottaa siihen, että lapsi saa täällä tarvitsemansa perushoidon. Kerroin, että ymmärrän heidän kiireen ja resurssipulan, mutta jos heillä todella on niin kiire, etteivät he ehdi tällaista epäkohtaa, kuten liian vähää vaatetusta huomaamaan, on myös heidän vietävä viestiä ylöspäin, etteivät he pysty hoitamaan työtehtäviänsä tällä miehityksellä. Annoin myös (jälleen kerran) ohjeet siitä mitä haluan lapsen päälle puettavan. Olen varmaan tätsyjen kauhu, mutta toisaalta puhun huomaamistani "kehittämisen kohteista" hyvässä hengessä, osaan myös kiittää ja rupatella mukaviakin. Surullisinta olisi kai se jos vanhempi ei ole kiinnostunut siitä, mitä päiväkodissa tapahtuu. Seuraavan lapsen haluaisin pitää ainakin parivuotiaaksi kotona. Päiväkoti, hyväkin, on aika rankka paikka, jossa hoitajat toisinaan työskentelee jaksamisensa rajoilla. Kauhea seurata jatkuvaa henkilökunta vajetta, vaihtuvia hoitajia, muuttuvia lapsiryhmiä..joissa lapsi joutuu sopeutumaan heti elämänsä alkutaipaleella siihen, että "mikään" ei ole pysyvää. Huh, olipas kauheeta propagandaa! (Oma lapseni aloitti vajaa 1, 5 v. ja itse 80-luvun laitoshoidossa 6 kk. lähtien.)

Mies soitti ja sanoi haluavansa mun kanssa treffeille, nyt. Jäätelökesä! (Olen niin väsynyt yötöistä, että ihan vallan herkistyn moisesta treffikutsusta.) Ei kun hamonen päälle, arskat silmille ja menoksi.

 

[Baltsu*]

Onnea mi-iu ja lumis! Huikeaa.

Bro, huh huh. Ei todellakaan ole ookoo. Meidän Vinkulla oli usein kakkoset pöksyssä kun poikaa hain, mutta se oli Vinkun kakka-aika. Ei mua haitannut vaihtaa vaippaa, kunhan lapseni ei ollut ollut pitkään kakkavaippaisena. Kerran oli pylly palanut pahasti ja siitä kyllä juteltiin hoitajien kanssa seuraavanakin päivänä. Tehokkainta on aina, jos MIES puhuu päiväkodissa lastenhoitoon liittyvistä asioista. Huomattu on, miksikön asia on näin?! Kannatan siis myös suoraa puhetta: hoitajille pitää voida sanoa asiosta, hyvistä ja huonoista. Ja toisin päin. Jos ei puhe auta, sitten soittoa johdolle. Kun kyse on omasta lapsesta, on pakko joskus puhua suu puhtaaksi, kohteliaasti tietenkin.

Ja kurjuus, emme pääse treffeille. Joku toinen kerta, ainakin Amildan kanssa meidän olisi suht iisiä järjestää tapaaminen näissä maisemissa.

Nauttikaa kesästä, muiskuja!

 

[Brou*]

Kakka-casen päivitystä.. Tosiaan kun tiedän mitä pitäisi tehdä. Pitäisi sanoa suoraan hoitajille, että olen huolissani siitä kauanko Poju joutuu olemaan kakat housussa pihalla ja ettei sen tarvitse vielä osata itse siitä asiasta ilmoittaa. Ja että minun mielestäni jos välipalalla kippaa astiallisen mustikkakiisseliä vaaleille vaatteille niin olisi kiva jos ne vaatteet olisi vaihdettu. Mutta.. Kun pyrin aina olemaan mahdollisimman diplomaattinen ja mietin että kuinka ihmeessä tästä asiasta sanoo ilman että kukaan menettää kasvojaan tai että minusta tulee se v-mäinen äiti ja parhaassa tapauksessa Poju saa siitä vielä kärsiä.

Alkuun jouduin parista asiasta motkottamaan, ihan Pojun turvallisuuden vuoksi ja ne hoituivatkin. Jotenkin tuntuu, että onko tämäkään nyt ihan oikein että äiti joutuu tuollaisista yksinkertaisista perusasioista sanomaan. Jäärä kiehuu tästä asiasta ihan hiilenä ja jos se pääsee tästä sanomaan niin en kehtaa enää nenääni näyttää Ainakin tehoaisi. (Se veti kerran remontin aikaan yhdessä liikkeessä sellaisen shown, että oksat pois, mutta haluttu lopputulos tuli 15 minuutissa sen jälkeen) ...

Mutta siis, nyt on pari päivää mennyt ok, lapsi on puhdas ja siisti kun haen. Mä päätin, että mikäli tätä ongelmaa vielä tulee kerrankaan ja kun olen jo hoitajillekin sanonut niin sitten soitan ystävällisen puhelun sille johtajalle ja pyydän että yleisellä tasolla voisivat keskustella aiheesta. Vähän muistuttelisivat toimintatapoja mieleen ja silleen. Eikä niin, että se "Möttösen emäntä soitti ja aikoi haastaa kaikki oikeuteen" ...

Josta tulikin mieleen, että tuli ihan hirveän paha olo siitä uutisesta, että lapsia olisi liimattu teipillä syöttötuoliin ja pakkosyötetty. Kuinkahan iso pk se on ollut.. Jotenkin toivoo, että isommissa paikoissa ainakin olisi sen verran jo yhteisöllistä valvontaakin ettei tuollaista pääse tapahtumaan. Siksi en laittaisi lastani perhepäivähoitajalle jos en häntä kunnolla tunne. Ja nyt oikeasti kaikki kunnia sille ammattikunnalle, olen ollut itsekin aivan ihanalla hoitajalla lapsena ja ovat lapsirakkaita, työlleen omistautuvia ihmisiä, jotka todella rakastavat työtään kun ottavat vieraita lapsia kotiin hoitoon. Mutta olen nähnyt myös sen promillen kokoisen kolikon kääntöpuolen, kun sinne kotiin ei kukaan vieras pääse näkemään.

Tulipas provokatiivista paatosta, eikä tarkoitus ollut haukkua päivähoitohenkilöstöä, jotka tekevät arvokasta työtä, jaksamisen äärirajoilla ja pienellä palkalla tilanteessa joihin heidät on useassa kunnassa ajettu.

Onneksi alkaa loma. Kai me sitten hylätään se treffiehdotus, pitäisi vähän olla menossa eri suuntaan. Ajatus hyvä.

 

[Saana...]

Pikamoi.

Me ei olla tulossa tapaamiseen. Suhde Idoon käy aivan liian kuumana. Autossa istuminen on yhtä h****ttiä lääkkeistä huolimatta. Vituttaa jättää väliin, mutta välillä tuntuu muutenkin, että kuolo korjaa...

 

[angsteri..]

Lumikukalle iso ja lämmin halaus!! Enkeleitä matkalle mukaan!! Täytyy mennä blogiisi lukemaan fiiliksiäsi. Toivottavasti jaksat tulla myös tälle puolelle kirjoittelemaan aina välillä, vaikka blogiasi kirjoitatkin.

Bro, hyvä päätös. Jos vielä kerrankin on kakkendaalit, niin mun mielestä sun sitten kyllä PITÄÄ keskustella asiasta, ensin sitten vaikka diplomaattisesti ja jos ei se auta niin vähemmän diplomaattisesti ja viimeisenä laitat kyllä Jääriksen asialle. Tosiaan, ei kukaan toinen pidä lapsesi puolta. Tiedän yhden lapsen, joka sai tuollaisesta vakavia virtsavaivoja päiväkodissa. Ja ne johtivat lopulta sairaalakierteeseen, joten nyt ei pelkästään puhuta punoittavasta pyllystä tai vaivasta...muistathan sen Logan .

Mä olin alkuviikosta sokerirasituksessa (fiksusti heti KARKKIjuhannuksen jälkeen) ja se välisokeri oli lievästi koholla 10,3, kun raja on 10. Kaksi muuta mittausta oli hvyiä. Tänään menen sitten neuvolaan. Koitan vinkua itselleni ajan äitiyspolille, koska Napu on vieläkin poikkitilassa (uskoisin) ja lisäksi valitan niitä aikaisempia supistuksia ja nythän mulla on ollut välillä vaikeuksia saada henkeä. Haluaa nähdä Napun ruudulta!

Neilikselle tsemppiä ja onnea ultraan!

Ihanaista viikonloppua!

 

[Jellybean]

Sekä Miiulle että Lumikselle ihan MIELETTÖMÄSTI onnea!

Mulla työpäivät venyy nykyään ihan mielettömän pitkiksi ja sen päälle muutto teettää hommia. Kuukauden päästä asutaan jo uudessa kodissa, jei! Mutta sitä ennen on ihan älyttömän paljon vielä tekemistä.. Hengessä olen mukana ja lukemassa käyn, mutta kirjoittamaan en nyt ehdi niin paljoa.

Tsemppiä odotukseen teille! Hurjaa, kun porukka on jo toisella kierroksella. Poju-paralle halaus, kurjaa kakka housussa odotella.

No nyt kuuluu jo jollain olevan nälkä, joten täytyy mennä syöttämään ja viemään hoitoon mukulaiset. Palaillaan!

 

[Neilikka..]

Heps,
Oli toriaamu, ihanaa herkutella ulkona, kun ei ollut vielä liian kuuma.
Mä en oo päässyt vieläkään sinne ultraan, menee ensi torstai-iltaan. Tk-lääkäri oli sitä mieltä, että munasolu ei voi irrota aiemmin kuin 14 pv minipillereiden lopetuksesta, ja suositteli ensi viikkoa, jolloin vain torstaille sai ilta-ajan. Jos nyt oletetaan että pääasia on kunnossa, ja sieltä löytyisi syke, niin sen jälkeen on äärimmäisen mielenkiintoista saada ikä selville. Mä kun kuvittelin tuntevani kerrankin oviksen, ja uskon tietäväni missä mennään. Tässä on nyt noin 5 päivän mielipide-ero. Loppupeleissä sillä ei tietenkään ole väliä, mutta itseäni kiinnostaa, tunnistinko oikein.

Mulla alkaa maanantaina työt. Oon tavallaan innollakin odottanut sitä pitkinä päivinä yksin lasten kanssa, mutta nyt kun päivä on käsillä, onkin karmaisevaa lähteä. Mä varmaan poraan koko päivän ikävääni, siltä ainakin nyt tuntuu. No onneksi jäävät sentään kotiin, ja mullakin on vaan neljä viikkoa ennen kesälomaa. Vähän hassu järjestely, mutta meidän ryhmän kannalta oli helpottavaa (ja taloudellisesti kannattavaa), että mä meen tekeen kesätyöt, kun kuitenkin olen kohta palaamassa ;-)

Ihanaa, kun täällä on Ulla kertomassa, kuinka elämä vielä tästäkin tulee helpottumaan... Juuri nyt tuntuu niin helpolta lasten kanssa, kun vertaa viime vuoteen, mutta on se silti ihanaa, kun perushoito vielä vähenee, ja tulee lisää yhteistä tekemistä ja yhteinen kieli.

Hei Sade ja Miiu, jotka aloititte pottailun tosi aikaisin. Miten teillä sen kanssa menee? Meillä käydään 2-3 tunnin välein potalla, ja välillä on päiviä, että joka kerta tulee asiat pottaan, ja vaippoja sotkeentuu yksi tai kaksi, mutta välillä taas onnistumiset on harvemmassa. Jos illalla pissat on tullut sopivasti myöhään, ja aamulla ei köllötellä liian pitkään sängyssä, jopa yövaippa voi olla kuiva. Me edelleen kestoillaan päivisin, ja oon kyllä tyytyväinen.

Ihanaa kesäviikonloppua!