Ajatuksista odotukseen 3

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Anttuli.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Täällä vain edelleen kovin hiljaista.. Missä kaikki on ?

Itse tulee käytyä täällä katsomassa lähes joka välissä, että olisiko tullut uusia viestejä, kun päivät pitkät (sekä useimmat illat) olen yksin kotona. Nyttenkii mies on treeneissä. Olen ehtinyt näkemään ukkokultaani vajaat 2 tuntia tänään. Joka päivä töiden jälkeen mies on 1-2 tuntia salilla ja 3 kertaa vkossa 2-3 tuntia treeneissä. Ja viikonloppuisin on yleensä joukkueella pelit. Että sillä lailla. Olen aika joustavainen ollut hänen menojensa suhteen ja yrittänyt itse keksiä omaa ajanvietettä.. mutta nyt jotenkii kaipaisi tuota yhdessä oloa enemmän. Pian ukkoseni pitäisi tosin jo tulla..

Vilkulle tsemppiä mahdollisiin polttareihin.. ja olen samaa mieltä Pinjan kanssa ettei niistä häistä kannata liiaksi stressata. Ne menevät sitten omalla painollaan.. ja varmasti ovat juuri teidän näköisenne.

Täällä kovasti jo odotellaan jakautumista.. tämä loppuaika on kyllä kovin hitaasti etenevää.. musta nimittäin tuntuu, että tämä pikkuinen masuystävä ei vielä hetkeen aio tulla ulos. Mutta saas nähdä kuinka käy..

-Vanilla-
 
Jotenki jääny tämä netissä roikkuminen ko alko tuo koulu. Ennen sitä ko heräs niin lykkäs ittensä konneelle ja istu siinä sitte koko päivän, mutta nyt ko on päivät pois nii ei ole sitte enää illallakaan mitään intoa. Voi olla, että sen verran väsyttää tuo ko on tekemistä, ettei haluta muuta ko rötköttää ko pääsee kotia ja saa syötyä.

Ois ollu varmaan hyvä lukea, mitä te muut ootte porisseet, mutta laiska ko oon (ja netti niin penteleen hitaana) nii hyppäsin suoraan tälle toiselle sivulle.

Joko Vilkulla oli nyt polttarit?

Minustaki nuo äitiysvaatteet on kamalia. Kahet housut ostanu eikä kummatkaan oo sellaset, mitä normaalissa elämässä pitäsin. Mutta ko pitää pitää nyt sellasia ko alkaa tuo maha olemaan jo sen verran isompi ettei normaalit housut mene. No, onneksi eivät olleet kalliit.

 
Täällä taas sairaslomaillaan. Selkä on taas vaivannut ja eilen tuli aamusta iltaan tiuhaan supistuksia. Harjotus sellaisia kait olivat kun ei nyt hirveen kipeetä tehnyt, mutta ei ne nyt mukaviltakaan tunnu ja kun niitä tuli vielä niin tiuhaan tahtiin. Onneksi tänään on kolmelta neuvola voi kysästä, että onko tää ihan normaalia. Tänään kun ei ole vielä tullut ainuttakaan.

Aivan ihana ilma. Paitsi pikkasen vois toi pakkanen laskea. Parikymmentä astetta rupee olemaan jo pikkasen liikaa.

Jatkan myöhemmin taas kun olen sieltä neuvolasta tullut.
 
Täällä palattu reissusta, mukaan tarttui: turvakaukalo (Recaro Young Profi Plus), korvakuumemittari, itkuhälytin, pinnasänky+kahdet lakanat ja muovitettu aluslakana, kylpyamme, Stokken Trip Trap syöttötuoli (tätä ei kyllä vielä vähään aikaan tarvita, mutta ostettiin kun oli tarjouksessa), hoitolaukku ja kauhea kasa vaatteita. Itselle ostin parit äippäpökät ja kolme paitaa sekä pakko-ostoksena tasapohjaiset talvikengät (koroilla kävely alkoi käymään selän ja lonkkien päälle). Vaunut olisi ollut tilaustavaraa, joten jätettiin ne vielä väliin. Muuten saatiin lähes kaikki mitä pitikin ja vähän ylikin. Noita pieniä vaatteita innostuin ostelemaan ihan liikaakin, mutta oli niin sööttejä ja edukkaita, kun oli vielä alennusmyyntejä. Sukupuolesta kun ei ole tietoa, niin aika paljon ihan valkoista, beigeä ja sinistä tuli ostettua. Mun mielestä kun sininen käy ihan hyvin tytöllekin. Löysin yhdeksällä eurolla(!) kivan toppapuvunkin, että saattaa olla että nyt otetaankin äitiyspakkaus rahana. Pitää perehtyä vielä sen sisältöön.

Aamusta oli neuvola ja mikä parasta siellä oli jo uusi tyyppi harjoittelemassa eli ensi kerralla jo uusi ihminen. Vaikutti oikein mukavalta ja tämä vanha tätskykin oli ihan erilainen kun tämä harjoittelija oli mukana. Pissa, verenpaine ja paino kaikki ok. Vauvan sydänäänet 160. Kohdun mitta oli ihan yläkäyrällä, mutta eivät siitä sanoneet mitään. Iltapäivästä sitten vielä rakenneultra.

Oletkos sä Pinja kokeillut jotain tukivyötä? Jos, niin oliko siitä mitään apua? Mulla kanssa alaselkä reistailee taas välillä ja olen vähän miettinyt sellaisen ostamista. Onko muilla kokemuksia?

 
Neuvolassa käyty. Kaikki arvot oli loistavat. Jopa hm oli 133. Parempi siis kuin ennen raskautta. Paino oli noussu ihan liikaa n. 900 g/vk. Kehoittikin vähentämään sokerin syömistä tai joutuu ensi kerralla antamaan lähetteen sokeri rasitustestiin. Tiedänhän tuon itsekkin, että karkkia tulee syötyä ihan liikaa. Nyt olen sitten karkki lakossa. Kävin heti kaupassa ostamassa paljon hedelmiä ja juureksia, että on jotain mutusteltavaa illalla. Sairaslomaa saan todennäköisesti tänään lisää kun terkkari on keskustellut lääkärin kanssa mun tilasta. Oli hieman huolissaan näistä supistuksista ja sanoikin, että jos niitä rupeaa tulemaan noin tiuhaan ja ne kestää joitain kymmeniä sekuntteja pitää ottaa yhteyttä synnytys sairaalaan. Onneksi eilen ei tullut kuin muutama. Lepo siis auttaa. Selkä nyt on mitä on ja suosittelikin mulle sitä tuki vyötä, mutta kun on niin pirun kallis kapistus eikä kenelläkään kaverilla semmoista ole lainata. Huomenna menen käymään asioilla joten täytyy ilmeisesti käydä katselemassa löytyiskö jostain sopu hintainen tukivyö mulle.
Mietin tossa myös semmoista, että mitä ihon hoito tuotteita vauva tarvitsee. Voisi sitten käydä samalla reissulla hakemasta. Olisi sitten valmiina, ettei tarvitse heti lähteä mistään hakemaan.

Nyt täytyy jäädä odottelemaan terkkarin soittoa.
Mukavaa päivän jatkoa kaikille.
 
Mä kävin nyt sitten lääkärissä. Enää mun ei tarvi käydä äippäpolilla, jos ei tuu mitään poikkeuksellista, vaan mut luokiteltiin "normaalitapaukseksi" tän raskauden seurannan suhteen.

Vauvan painoarvio oli 1150 grammaa ja lääkäri sanoi, että sironlainen vauva niinkun äitinsäkin =). Lääkäri oli sama, kun ihan raskauden alussa naistenpolilla ja käski minun taas imettää mahdollisimman pitkään, jotta endometrioosi pysyy kurissa. Niin ja vauva oli jo kääntynytkin! Mitä luulette, pysyyköhän vauva jo tässä vaiheessa (28 + 3) oikeessa asennossa synnytystä ajatellen?

Mulla ei onneksi ole ollut mitään ongelmia terveyden suhteen. Oon jaksanut liikkua ihan hyvin, tosin nyt pakkaskeleillä astma on vaivannut enemmän kuin aikasemmin pakkasella. Hienoista väsymystä oon huomannut, mutta ei mitään raskauden ekoihin viikkoihin verrattavaa.

Tää viikko pitäs vielä töissä jaksaa, sitten ois viikon "loma". Remontoidaan vauvalle huone mahdollisimman loppuun saakka ja käydään Helsingissä huonekalu- ja vauvantarvikeostoksilla. Muuten, missä päin Helsinkiä ois hyviä vauvantarvikekauppoja? Täältä maalta kun lähtee etsimään, niin ois hyvä tietää jo valmiiksi kauppojen sijainteja vähän. Vaunuiksi ollaan nyt sitten hankkimassa Emmaljungat; joko Ceroxit, Cityt, Sport Combit tai Edget. Siis luultavimmin jotkut näistä, voihan se mieli muuttua. Sit mies on valinnut turvaistuimeksi (kaukaloksi) jonkun Britaxin mallin.

Mut nyt pitää jatkaa töitä, ei tässä kummempia kuulumisia. Raskaus sujuu painollaan ja ootteleen hiljalleen maaliskuun puoliväliä, kun äippäloma alkaa. Mutta palaillaan.
 
Rakenneultra takana ja kaikki oli niin kuin pitääkin. Sukupuolta ei saatu tietää, koska pikkuinen piti jalat visusti edessä. Touhukkaalta näytti, viuhtoi käsiään ja jalkojaan ja vaihtoi koko ajan asentoa, niin että mittaaminen oli välillä vähän hankalaa. Istukka oli noussut niin, ettei enää haittaa alateitse synnyttämistä, mikä oli hyvä asia.

Katselin Anitan tukivyötä, maksoi 40 euroa, joka on kyllä aika suolainen hinta, mutta jos siitä olisi apua, niin kaipa sellainen pitää hankkia. Saatiin vaunutkin tilattua (Gesslein Futuret) eli kaikki suurimmat hankinnat on nyt sitten tehty.

Vantaalla (Varistolla) on joku vauvantarvikeliikekeskittymä, näin olen kuullut. Joku pääkaupunkiseutulainen osaa varmasti paremmin neuvoa. Nuo Ceroxit on mun mielestä kivat, mietin vähän itsekin niitä, mutta päädyttiin sitten noihin toisiin, kun niissä on kääntyvät etupyörät, jotka tuntui näppäriltä työntäessä.

Kävin kampaajalla tuossa ja hän niin kehui, että tukkani on paksuuntunut puolella, kiva kiva! Jotain positiivisiakin juttuja tämän pahoinvoinnin vastapainoksi (olen pari kolme kertaa viikossa vieläkin oksentanut). Samoin mulla on ekaa kertaa elämässäni vahvat kynnet, jotka kasvaa kuin rikkaruoho :)

Viikonjatkoja,

Daisy
 
terveydenhoitaja sitten vihdoin soitti. Olivat lääkärin kanssa pohtineet tilannettani ja lekuri oli sitä mieltä, että tämä mamma ei mene enään töihin. Päätökseen vaikutti luultavasti myös se, että teen erittäin fyysistä työtä. Elikkä tän mamma "loma" alko nyt heti. Vähän kyllä hirvittää, että miten sitä saa aikansa kulumaan kaksi kuukautta kun ei saisi itseään kuitenkaan rasittaa liikaaa, mutta toivottavasti sitä jotain keksii. On tämä tietysti parempi vaihtoehto kuin eräällä tutun tutulla joka joutui olemaan kuusi viikkoa ennen laskettua aikaa sänkypotilaana supistusten takia. Se olisi kyllä jo yhtä kärvistelyä.

Daisy: Mistä noita Anita tukivöitä saa?

Me ollaan kanssa miehen kanssa lähdössä lauantaina vaunu ostoksille. Suomen lastenvaunutukku löytyy ainakin Petikosta Vantaalta ja Espoosta kauppakeskus Merituulesta. Ymmärtääkseni siellä myydään kaikkea mahdollista lastentarviketta. Heillä taitaa olla myös kotisivut, että käykää katsomassa.

Eipä sitten muuta tällä kertaa...
 
Ai niin. Piti kommentoida tota Daisyn hiusten paksuntumista vielä. Ole erittäin onnellinen. Mulle on nimittäin käynyt päin vastoin. Tukkaa lähtee päästä tukoittain. Puolet on jo varmaan tippunut. Muutenkin hiukset näyttää kiillottomilta huonosti voivilta. Vähän pelottaa, että miten mahtaa käydä sitten kun imettää. Kun sanotaan, että sillon yleensä hiuksia lähtee paljon. Mä oon siis todennäkösesti kalju siinä vaiheessa. Kynnet sen sijaan voi paremmin kuin koskaan. Kerrankin mulla on pitkät kynnet.
Näin siis täällä........
 
Tässä pari linkkiä, mistä noita vöitä saa tilattua. Käytettynä myös paljon myynnissä pariin kymppiin (mm. huutonetissä) ja jos viikkiksenä olette lastentarvikeliikkeisiin menossa, niin niistä monet myös myy Anitan Babybeltiä, jota on paljon kehuttu.

http://www.bebes.fi/kauppa/product_info.php?products_id=76&cookiecheck=1
 
Huomenta taas,

Daisy, onko sulle neuvolassa sanottu mitään tosta sun pahoinvoinnista? Oisko sitä helpottamaan olemassa mitään valmistetta?

Myös mulla tukka on hieman tuuhentunut. Mä kyllä värjään (tai siis vaalennan) sitä säännöllisesti, mutta jotenkin se on nyt tuuheampi ja pehmeämpi, helpompi laittaa, vaikka mun tukka on kyllä muutenkin tosi paksu. Normaalisti vaan sellasta vaikeesti laitettavaa suoraa piikkiä, nyt paljon taipuisampaa. Itse asiassa kampaaja sitä joskus kommentoi, kun ei vielä tiennyt mun olevan raskaana, että mun tukka on muuttunut (ei se tiedä sitä vieläkään, mutta ehkä ens viikolla jo mahan huomaa =)

Harmillista, et Pinja jouduit sairauslomalle. Mut toisaalta aika monet, joilla on fyysinen työ joutuu lopettamaan aikasemmin töissä. Mun työ ei ole muuten kuin henkisesti toisinaan aika rankkaa, ja tottakai sekin vaikuttaa. Ja kun fyysisiäkään ongelmia ei ole ollut, niin tuntuu melkein siltä, kuin ei raskaana olisikaan (miltä raskaana olemisen sitten pitää tuntua?). En oikeesti huomaisi sitä juuri mistään, jollei mahassa tuntuisi mojovia monotuksia ja ellei maha kasvaisi, vaikka onkin minusta edelleen tosi pieni. Eihän sitä tietenkään koskaan tiedä, voi tulla raskausmyrkytys tai diabetes tai hepatoosi tai mitä vaan, mikä estää loppuun asti työssäolemisen. Tasan kuusi viikkoa ois töitä jäljellä mukaan lukien viikon talviloman. Tietääkö muuten joku onko alttiimpi raskausdiabetekselle, jos on suvussa "normaalia" diabetesta?

Kiitoksia lastentarvikekauppavinkeistä. Tuolla tukussa ei näyttäisi olevan Emmaljungaa, mutta varmaan noista Vantaan myymälöistä löydetään sitten se, mitä ollaan hakemassa. Toivottavasti.

Mutta jaksamisia kaikille, mun tarvii jatkaa töitä. Ihmettelen vaan, että missä on se vuoden kiireettömimmän ajan kiirettömyys... tämä vuosi lienee sitten poikkeus.

 
Eipä ole neuvolassa mitään muuta sanottu, kun että johtuu jouluruuista!!! Viime kerrallakin taas siitä kyselin, muttei tätsy oikein kommentoinut sitä mitenkään, ohitti koko kysymyksen. Nyt viime ultraava hoitsu oli ihmeissään, että onko mulla vielä siis oikein raskauspahoinvointia vaiko ihan vaan normaalia vatsatautia (mulla oli sitä tehtäessä tosi paha olo ja olin oksentanut juuri sairaalan pihalle) ja edellinen ultralääkäri kyseli, että pysyykö mikään sisällä vai pitäisikö ottaa sairaalaan sisään. Tarkisti, että paino on kuitenkin noussut, joten ei kai sitten sen puoleen hätää. Mulla vaan on alkanut oksun jälkeen polttamaan ruokatorvea ja nyt pelkään, että se on tulehtunut tai jotain. Onneksi tämä nyt on ainakin vähenemään päin, kun alkuun oksentelin ihan päivittäin ja huono olo oli lähes koko ajan. Aika rankkaa tämä kuitenkin on, kun se vielä tulee kun on tullakseen, ei katso aikaa eikä paikkaa. On meinaan tosi noloa oksentaa julkisilla paikoilla!! Ärsyttää kun kaikki on näihin mun selkävaivoihin suosittelemassa uimista, mene tässä nyt sitten altaaseen! Kanssauimarit olisivat varmaan aika tyytyväisiä kun puklaisin sinne!

Tietääkseni sitä on alttiimpi myös raskausdiabetekselle, jos sitä suvussa on ja jos raskausdiabetes iskee, niin on todennäköisempää sekin, että sairastuu samaan tautiin itsekin myöhemmin. Mun isällä on kakkostyypin diabetes ja se on merkitty neuvolakorttiin ja sairaalan esitietolomakkeeseen.

Mulla taas on normaalisti sellaisen perussuomalaiset hennot hiukset, joten tämä hiusten paksuuntuminen otetaan ilolla vastaan ja nautitaan niin kauan kun sitä iloa kestää. Mulla oli aikoinaan sellainen opettaja, kenellä oli nätit suorat paksut hiukset ja ne muuttui raskauden myötä ohuiksi ja ihan säkkäriksi. Outoja juttuja...

Tilasin muuten Anita baby beltin, 2-3 päivän päästä pitäisi päästä testailemaan!
 
Daisy: Mikä on sairaalan esitietolomake? Vai liityyköhän tämä nyt jotenkin siihen, että kun täällä päin tiedot ovat yhdessä tietokannassa, niin ei tarvita mitään lomakkeita, kun sairaala ja neuvola saavat ne koneelta. Niin siis mun äidillä on diabetes (ykköstyyppiä) ja toki se merkittiin neuvolassa koneelle, mutta mietin vaan tuota, että onko siinä samanlainen riski, kuin kakkostyypissä, johon käsittääkseni enemmän ruokailutottumukset vaikuttavat.

Mun mielestä toi Daisyn oksentelu ei kyllä kuulosta enää normaalilta. Siis tottahan on, että monet voi pitkälle toiseen kolmannekseen pahoin, mutta kuuluukohan sen ihan tuollaista olla. Ihmeellisiä kommentteja ne neuvolassakin antaa!

Ai niin, täällähän onkin menossa jo kolmas kolmannes.
 
Moi taas kaikille!

Voisiko teistä kokeneemmista joku nyt kertoa mulle, kun mulla ei ole oikein minkäännäköisiä oireita, että onko se ihan normaalia? Pahoinvointia ei ole pahimmassakaan nälässä, pissalla en ravaa, hajut ei ole vahvoja, eikä nännitkään ole enää yhtään kipeät. Eihän mulla todellisuudessa ole muita vahtoehtoja kun odotella ekaa neuvolaa, kunhan ei mitään vuoda. Tuntuu vaan niin perin oudolta, kun ihan harvoissa merkityksettömissä tilanteissa huomaa jotain eroa normaaliin.

Kuulostaapa todellakin hurjalta tuo Daisyn oksentelu. Luulisi nyt jo loppuneen. Ja outoa ettei kukaan kiinnitä siihen mitää huomiota.

Mukava lueskella teidän juttuja varustehankinnoista ja muista. Itsellä se on vielä niin kaukana. Kovasti tykkään käydä kaikilla nettisivuilla katselemassa erilaisia vaunuja ja muita, vaikka lopulta varmaan päädytäänkin suurelta osin käytettyyn tavaraan.

Palaillaan.

Sella 7+3
 
Pikainen Sellalle: Mulla ei tuossa vaiheessa tainnut olla juuri mitään oireita. Tai ehkä juuri noilla viikoilla ne alko, väsymys ja melkoisen lievä pahoinvointi. Rinnat ei olleet yhtään kipeät (kipeytyivät joskus viikolla 11 ja olivat arat muutaman viikon). Tosin mullahan alkoi silloin viikolla 6 (muistaakseni, kauheeta miten nää asiat unohtuu!) se vuoto, jonka vuoksi kävin ultrassakin, mutta se loppui viikolla 10 eikä sen jälkeen ole tullut mitään.
 
Sellalle: Ei kaikille tule minkään näköisiä oireita. Tai sitten ne tulevat hieman myöhemmin, että älä ole huolissas. Itse kärsin vain ja ainoastaan alussa väsymyksestä ja sekin taisi alkaa vasta viikolla 8 ja rinnat oli kipeät. Muilta vaivoilta vältyin.

Daisy: Yllätyin positiivisesti. Eihän noi tukivyöt nyt niin kalliita olekkaan kuin olin saanut ymmärtää. Eilinen shoppaus reissu meni hieman mönkään kun väsymys iski päälle yhtäkkiä ja rupesi supistelemaan, että en kerennyt niitä vöitä edes katsoa, mutta tule sitten kertomaan mielipiteesi kun olet omasi saanut.

Eilen taas kärräsin kotiin pari pussillista saatuja lasten vaatteita ja kenkiä, pinnasängyn suojan ja joitain leluja ja totesinkin, että nyt tämä ei ota vastaan enään yhtään vaatetta koska mä en kohta tiedä minne ne kaikki laittaisin. Ja jostain syystä suurin osa vaatteista on poikien. Oliskohan jokin enne....
 
Mua oottaa äitiyspakkaus postissa! :) Nyt ko vaan vielä jaksais tunnin oottaa, että mies pääsee töistä, että saa jonku kantamaan sen laatikon sieltä postista pois.. Saa koko viikonlopun tutkiskella sitä sisältöä. :)
Miehenki paketin viimeistelin just, sopivasti ajallaan. Ois siihen kyllä menny paljon enemmänki tavaraa, mutta saa nyt kelvata.

Mullakaan ei pahempia alkuraskauen oireita ollu. Väsytti toki (tosin luultlavasti ois väsyttäny muutenki) ja krooninen rapula. Kertaakaan ei olo menny niin pahaksi, että ois pitäny tehä tuttavuutta tuon arabialaisen kans. Hajuaistiki pysy normaalina, ainoastaan jauheliha alko haiseen kummalle.

Mulla ei varmaan ole noita supisteluja ollu. Eikä onneksi selkävaivoja, jollei oteta huomioon kolmea kertaa ko iskeny oikealle puolelle melkeen tajut vievä kipu, joka lakannu minuutin sisällä..

Vaunuja oon nyt urakalla kattonu, mutta yhäkään ei ole mitään hankittu.

Vaan jospa sitä vähän ees siivoilis..
 
Huaah, jospa sitä ens viikolla ehtis vielä hakemuspaperit Kelaan vihdoin ja viimein, niin sais ittekin sen pakkauksen kotiin. Kuinka kauan teillä muilla meni hakemuksen lähettämisestä?

Mulla on kotona myös nyt jo kaksi huutonetistä huudettua vauvapakettia, toinen oikeen tosi tosi iso paketti, jossa on kokoja 50 - 58. Mä uskon, että vauva syntyy melko pienikokoisena. Itse olin 48 cm syntyessäni, veljeni samoin. Onkohan isän koolla muuten mitään merkitystä tulevan vauvan kokoon..?

Mulla on muutaman päivänä alkanut tuntua silloin tällöin supistuksia (vissiin?). Ei ne oo olleet mitenkään kipeitä, mutta vatsa kovettuu silleen kovaksi palloksi ja kestää jotain sekunteja. Ei varmaan vaarallista, mutta pitänee seurailla.

Mitä sä Anttuli lykkäsit siihen miehen pakettiin? Mulla on se(kin) homma ihan vaiheessa.. kun näiltä töiltä ja remonteilta ei oikein tahdo ehtiä / jaksaa.
 
Tuu Anttuli jossain vaiheessa kertomaan mitä sieltä paketista löyty ja minkä värinen kuosi vaatteissa on. Mun paketin pitäis tulla viim. ens viikolla. Mä oon jo malttamattomana koko tän viikon oottanut postia, mutta ei niin ei. Nyt on tainnut meillä mennä kolme viikkoa kun laitoin kelan paperit menemää.

Viikonloppuja :)
 
Tässä nyt illan pakettia tutkineena oon kyllä aika tyytyväinen sisältöön. Ei minusta nyt niin pahasti poikavoittoset värit ole, vaikka siitä on hirveästi ollu puhetta. Minusta nuo pienemmät vaatteet on enemmän keltavoittoista. Tietenki nuo isommat haalari ym joku kevythaalari on siniset kuten ulkotumpput, että enemmän pojalle, mutta ajattelin pitää, vaikka tulis tyttöki. En niin tarkkaan laskenu paketin vaatteita, mutta ihan kivasti niitä oli. Ja vauvalle aikalailla vaippoja, jokunen kirjanen tai muu ohje, minusta kohtuu naurettava kirja vauvalle, helistin ja mitähän vielä. Ihan kiitettävän kokonen paketti. Nyt sitte mietitään, että missähän tuotaki säilyttäis..

Siihen isyyspakkaukseen laitoin pienen potkupuvun, korvatulpat, pyykkipoikia 2, kosteuspyyhkeitä, talouskäsineet (ettei käet sotkeennu ko vaihtaa vaippoja..), vauvan käyttöopas -kirjan, suosikkijoukkueen tutin, pienen viskipullon, tervaleijonalaatikon. siinä tais olla. Tuli kyllä tosi pieni paketti varsinki ko vertaa tuohon valtavaan äitiyspakettiin. :)

Mulla tais mennä tuon paketin saamiseen vajaa 2,5 viikkoa ko laitoin hakemuksen menemään.
 
Äitiyspakkaus on kyllä tosi hyvä juttu. Itselläni on vaan se tilanne, että sisko sai syksyllä vauvan ja sillä on hurjasti kaikkia tarvikkeita. Eiköhän se oma pakkaus tule silti otettua. On se arvoltaan kuitenkin enemmän, kuin se 140€. Tosin jos niitä vaatteita ei tarvitse niin saahan 140€:lla vaikka mitä.

Hauska kun mä keskiviikkona ihmettelin, kun ei o oireita, niin eikös illalla iskeny nälän myötä aivan kamala kuvotus. Hassu olo sinänsä, etti ollu niinkään paha olo, mutta oksetti vaan. Tänäänkin on koko ajan ollu viittä vaille paha olo. Heti jos verensokeri laskee vähänkin, niin menen aivan voimattomaksi ja kuvottaa. Eli tätä tämä nyt sitten on :)

Oon henkisestikin ollu aika kireä viime aikoina. Mitään vastoinkäymisiä (pieniäkään) ei tahdo jaksaa ja kiukuttelen miehelle tosi helposti. Se sanoikin tänään, että on hyvä hankkia lapsia vasta kun tuntee toisen todella. Tietää ettei se oikeasti ole tuollainen ämmä. Mies on ollut tosi ymmärtäväinen vaikka kyllä siihen vaikuttaa mun äksyily. Yritän itsekin päästää sen välillä tuulettumaan, ettei sille kaadu seinät päälle. Itestä ei tunnu yhtään, että jaksaisin lähteä baariin tai illanistujaisiin.

Mites te? Muuttuko teidän sosiaalinen elämä kun tulitte raskaaksi? Mulla on toisaalta aika vähän hyviä ystäviä tällä paikkakunnalla, joten viikonloppujen rientoihin kuului yleensä aina alkoholi. Olis ihanaa jos vielä kuitenkin jaksaisi mennä ja tehdä.

Sellaista. Hyvää viikonloppua kaikille!
 
Voi kun hienoja uutisia täällä taasen =) Valtaisat onnittelut Jellybeanille!!! Ensimmäiset pari viikkoa meni mullakin ihmetellessä, että voiko tämä olla totta! Eikä ajatuksiaan saanut keskitettyä oikein mihinkään muuhun! Miten tuleva isukki on uutisen ottanut?

Katriina kyseli esitietolomakkeesta. Meillä päin ei sitten ilmeisesti ole samassa tietokannassa, kun sellainen pitää sairaalaan täyttää. Henkilötietoja, sairauksia ja suvun sairauksia siinä kysellään ja sitten nimet tytölle ja pojalle (hätäkasteen varalle kaiketi). Niistä nimistä sitten tulee toinen myös vauvan sänkyyn ja johonkin tauluun sairaalassa, joten jos haluaa pitää nimen sukulaisilta ja ystäviltä salassa ristiäisiin asti (ja he ovat tulossa sairaalaan visiitille) niin kannattaa sitten täyttää jotkin muut nimet. Monet ovat laittaneet esim. oman ja miehen toiset nimet, mutta meillä se ei kyllä tule kyseeseen, ainakaan omaa toista nimeä en halua sinne laittaa. Hiiiih...

Kävin tänään lääkärissä tämän pahoinvoinnin takia. Otettiin pieni verenkuva ja sitten neuvoi Gaviscon nestemäistä närästyslääkettä ottamaan, voi auttaa oksuamiseen tai ainakin neutraloi sitten sitä tavaraa mitä sieltä ylös tulee, ettei ärsytä niin pahasti ruokatorvea. Lääkäri oli ihanan ymmärtäväinen ja kuunteli mua eli ihan toista maata kuin se neuvolan tätsy. Ihmetteli myös, ettei multa ole otettu hemoglobiinia sitten ekan neuvolakäynnin. No nyt sekin sitten tuli hoidettua, iltapäivästä saan tulokset.

Tuttuja nuo Sellan tuntemukset, jaksuja! Kyllä se siitä, ensimmäinen kolmannes on meillä kaikilla tainnut olla enemmän tai vähemmän mielialojen myllerrystä.

Se mun tukivyö tuli muuten jo perjantaina, pitää tänään hakea postista!
 
Tuleva isukki on vielä toisella paikkakunnalla hoitamassa opinnot loppuun, niin jouduin aamulla sitten vaan lähettämään sille kuvan plussatikusta.. Ensimmäinen reaktio oli, että "mikä tuo on?" Kai se kaikesta huolimatta sille jonkinasteinen sokki oli, vaikka onhan tässä tahkottu jo kaksi vuotta. Ennen kouluun lähtöä tuumasi vaan että taju meinaa lähteä.
 

Yhteistyössä