Alykkäimmät palstalaiset pinoon!

[Paatunut Parahdus]

Mitä ihmeen pahaa on keskinkertaisuudessa. :snotty: Miksi joku ei ole oikeasti vain keskinkertainen. Kyllä minä ainakin myönnän olevani, häpeämättä jopa. Minulla ei tarvitse olla erityistaitoja, eikä todellakaan tuskan kanssa niitä ryhtyä etsimään.

Aivan sama onko pahaa tai ei. Mä vaan väitän ettei keskinkertaisuutta ole. Eihän sellaista haluta tietenkään luterilaisessa kulttuurissa hyväksyä.

No en nyt menisi väittämään pelkästään luterilaisen kulttuurin viaksi, ettei jokaisen ihmisen erityistaitojen olemassaoloa hyväksyttäisi tosi asiaksi. Yhteiskunnissa, jossa kaikki luokitellaan, on siis myös keskinkertaisuutta. Ei se siis vain meidän suomalaisten ongelma ole, luokittelu on varmaan globaalimpi ilmiö, olettaisin ainakin näin.

 

[metsänpeitto]

Minusta pääaineella ei ole merkitystä. Ja se todellakin sama jatkuu työelämässä. Samaan termeillä pätemiseen ja siteeraamiseen törmäsin opiskellessani taidealaa amk:ssa. Rohkenen edelleen väittää verbaalisesti taitavat ihmiset edustavat joistakin älykkyyttä. Tuon kokeakseen ei tarvitse olla teidän määrittelemät henkisesti epäkypsä tai alemmuuden tuntoinen. Enkä väittänyt, että yliopisto-opiskelijat olisivat jotenkin älykkäitä päästäkseen oppilaitokseen, otin sen vain esimerkiksi missä olen kyseiseen toimintaan törmännyt. Alkuperäinen lauseenihan kuului jotenkin, miksi älykkyys määritellään sinistyssanojen taitavalla käytöllä ja siteeraamisella. Ja todellakin, tällä palstalla saa vähä-älyisen leiman etenkin kielenhuoltoketjuissa

Minä vaan olen eri mieltä siitä, että siteeraaminen ja sivistyssanat olisivat verbaalista lahjakkuutta (Taideala on muuten ihan oma alansa siteeraamisten ja tiettyjen stereotypioiden toistamisen suhteen sekin).

Mutta siis sinä tietenkin saat olla sitä mieltä, mitä sinä olet, minulla on vain erilainen näkemys asiasta kuin sinulla. Voi olla, että osittain nyt puhutaan myös vähän eri termeillä, en tiedä tarkoitammeko siteeraajalla/sivistyssanojen latejijalla aivan samaa asiaa, kyllähän moni uskottavakin älykkö käyttää paljon sivistyssanoja.

 

[HyacinthBucket]

Onneks mä jätin yliopistoon menemättä, koska sen käyminen aiheuttais melkoista dilemmaa munkin ajatuksiini tässä nyt

 

[metsänpeitto]

Useinhan muuten ei ole edes väliä sillä, että tietääkö mistä puhuu, jos tekee sen riittävän vakuuttavasti Enkä tarkoita verbaalisten kykyjen kannalta, vaan esiintymis- ja itsevarmuuden.

 

[ninaTT]

Useinhan muuten ei ole edes väliä sillä, että tietääkö mistä puhuu, jos tekee sen riittävän vakuuttavasti Enkä tarkoita verbaalisten kykyjen kannalta, vaan esiintymis- ja itsevarmuuden.

Totta, niin totta

 

[Eemin äiti-87]

Enköhän mäki oo tarpeeks älykäs tähän pinoon. Vaik mä opiskelen yliopistos, niin mullei oo tapana korostaa sitä. En myöskään pidä itteeni alemmin koulutettuja/kouluttamattomii ym. parempana ihmisenä.

 

[vieras]

Minä vaan olen eri mieltä siitä, että siteeraaminen ja sivistyssanat olisivat verbaalista lahjakkuutta (Taideala on muuten ihan oma alansa siteeraamisten ja tiettyjen stereotypioiden toistamisen suhteen sekin).

Mutta siis sinä tietenkin saat olla sitä mieltä, mitä sinä olet, minulla on vain erilainen näkemys asiasta kuin sinulla. Voi olla, että osittain nyt puhutaan myös vähän eri termeillä, en tiedä tarkoitammeko siteeraajalla/sivistyssanojen latejijalla aivan samaa asiaa, kyllähän moni uskottavakin älykkö käyttää paljon sivistyssanoja.

No tässä tulee taas esiin se, etten osaa ilmaista mitä tarkoitan. Sivistyssanat ja ajatusten laimaaminen ja niiden soveltaminen käytäntöön on vain osa sitä verbaalisuutta. Mitä tarkoitat tuolla taideala on oma alansa siteeraamisen ja stereotypioiden toistamisen suhteen? Mitäs toi lateji tarkoittaa? En kai ole sanonut, että sivistyssanojen käyttö tekis jostain epäuskottavan?

 

[metsänpeitto]

No tässä tulee taas esiin se, etten osaa ilmaista mitä tarkoitan. Sivistyssanat ja ajatusten laimaaminen ja niiden soveltaminen käytäntöön on vain osa sitä verbaalisuutta. Mitä tarkoitat tuolla taideala on oma alansa siteeraamisen ja stereotypioiden toistamisen suhteen? Mitäs toi lateji tarkoittaa? En kai ole sanonut, että sivistyssanojen käyttö tekis jostain epäuskottavan?

Typo, latelija.

Eihän kyse ole välttämättä siitä, että sinä et osaa ilmaista itseäsi, vaan siitä että tulkitsemme saman asian eri tavalla omien kokemuksiemme pohjalta.

Ei, et sanonut että sivistyssanojen käyttö tekisi epäuskottavan, mutta ketjussa aikaisemminkin joku totesi, että usein fraasientoistelijoiden älykkyys on vain näennäistä ja loppujen lopuksihan se on aika epäuskottavaa ja teennäistä silloin.

Taideala, noh, sillä alalla opiskelleena voisin sanoa, että sielläkin on (kärjistetysti tietenkin) iso osa oikeasti lahjakkaita ihmisiä, ja sitten hyvin paljon sellaisia, joilla taiteellisuus on enemmän tietyn imagon mukaan elämistä, kuin sitä taiteen tekoa tai itsensä tuntemista, ja jotka ehkä kuvittelevat että pitää olla tietynlainen tuottaakseen tietynlaisia asioita.

 

[dulci est]

Mä ainakin nimenomaan olen sanonut, etten ole älykäs.

Mikäs sä sitten oot?!

Nokkela?

Kyllä nyt ainakin vähän älykäs olet.

 

[vieras]

Taideala, noh, sillä alalla opiskelleena voisin sanoa, että sielläkin on (kärjistetysti tietenkin) iso osa oikeasti lahjakkaita ihmisiä, ja sitten hyvin paljon sellaisia, joilla taiteellisuus on enemmän tietyn imagon mukaan elämistä, kuin sitä taiteen tekoa tai itsensä tuntemista, ja jotka ehkä kuvittelevat että pitää olla tietynlainen tuottaakseen tietynlaisia asioita.

Taidealalla, enemminkin professorit ja aineopettajat olivat niitä jotka latelivat mitkä sopii taidemaailman habitukseen. Määrittelivät millainen on hyvä suunnittelija, jos ei osunut siihen kapealaiseen muottiin omasi joka huonon maun tai sai ykkösiä. Esinesuunnittelussa täytyi olla funkkis tai bauhaustyyppi, koska kaikki muu oli huonoa suunnittelua. Itse en opiskellessa tavannut imagon mukaan eläjiin. Enemmänkin taidemaailmasta tuli elämäntapa, koulussa yötä päivää jossain hikisellä pajalla.

 

[pehmix]

Minäkin pienenä ajattelin olevani älykäs, ja yritin sitä itselleni todistella tekemällä älykkyystestejä. 140 ja yli sain silloin pienenä (ala-asteikäisenä ). Vähän vanhempana tajusin, ettei sillä ole mitään väliä, kuinka älykäs on, ja saako sitä mitenkään mitattua. Tärkeämpää on, miten sitä lahjakkuuttaan käyttää.

Minusta älykkyydestä puhuminen on aika typerää, koska nykyään kaikkea kutsutaan älykkyydeksi. Joku motorinen älykkyyskin on naurettava käsite, miksi ei vain voisi puhua lahjakkuudesta! Toinen on matemaattisesti lahjakas, toinen motorisesti, kolmas ihmissuhteissa, neljäs taiteissa. Viides voi sitten olla se "perinteisesti älykäs". Ja kaikki nämä ovat ihan yhtä arvokkaita taitoja, älykkyys vain yhdenlaista lahjakkuutta.

Älykkyys ei välttämättä tarkoita menestymistä, eikä siis jonkin yksittäisen alan lahjakkuuskaan. Jos esim. vuorovaikutustaidot ovat puutteelliset, psyykkinen terveys heikko, tai muuten voimavarat rajalliset, ei älykkyys ja lahjakkuus pääse välttämättä ikinä loistamaan. Silti ihminen voi olla älykäs. Tämän takia varon itse luokittelemasta ihmisiä.

Kuka on sitten tyhmä? Ja onko tyhmyys älykkyyden vastakohta, vai vain tietynlaisen lahjakkuuden puute? Vai ainoastaan kiinnostuksen puutetta tiedonhankintaan? Itse koen, että sellainen ihminen, jolla on huono yleissivistys, tuomitaan monesti tyhmäksi. Tai ihminen, jolla kestää asioiden hoksaaminen kauan. Silti hän voi olla muilla aloilla lahjakas?

Itse siis olen ehkä matemaattisesti lahjakas, mutta esim. vuorovaikutustaitorajoitteinen, sosiaalisesti lahjaton. Varmasti jokaiselta löytyy joku lahjakkuus, ja myös joku heikkous, eikö vain?

 

[Non compos mentis]

Itse siis olen ehkä matemaattisesti lahjakas, mutta esim. vuorovaikutustaitorajoitteinen, sosiaalisesti lahjaton. Varmasti jokaiselta löytyy joku lahjakkuus, ja myös joku heikkous, eikö vain?

Valitettavasti olen huomannut maailman sen verran epätasa-arvoiseksi, että on myös ihmisä, jotka eivät ole erityisen hyviä missään. Onko se sitten geenien, kasvatuksen vai kulttuurin tms. aikaansaamaa, en osaa sanoa. Yleisintä varmasti on, että ihminen pärjää kohtalaisesti tavallisissa asioissa ja jokin alue on hieman/kirkkaasti parempi kuin muut.

Tärkeintä kuitenkin on, että jokainen voi kokea osaavansa jotain, vaikkakaan ei ehkä huipputasoisesti, löytää itselleen oman oksan ja on tyytyväinen elämäänsä.

Eihän älykkyystesteilläkään voida muuta kuin mitata sitä potentiaalin määrää ihmisessä. Jokaisen on itse kuitenkin elettävä elämänsä, luotava omat mahdollisuutensa ja mentävä eteenpäin. Moni älykäs ihminen voi alisuoriutua tai palaa loppuun ja samaan aikaan älyllisesti heikompi voi menestyä urallaan ja ihmissuhteissaan paljon paremmin.

Äly ei ole automaattinen avain onneen. Eikä äly tarkoita samaa kuin viisaus. Kuten ketjustakin käy ilmi, älykkäillä on monia ongelmia (esim. sosiaaliset), joita "tavikset" eivät joudu koskaan edes ajattelemaan.

Tiedä sitten, kumpi on onnellisempi:

- ihminen, jolla on kenties hieman keskimääräistäkin alempi äo, runsas sosiaalinen verkosto, oma koti, perhe ja työ, joista nauttii; oma paikkansa elämässä, johon on tyytyväinen

vai

- ihminen, joka potee eksistentialista angstia kuilunsa reunalla päivittäin, miettien pysyäkö paikoillaan, heittäytyäkö vai putoaako sitä itsestään joku päivä, ihmissuhteita vähän ja korkeintaan pinnallisia, jatkuva tunne etteivät muut ymmärrä, masennuskausia/maniaa, paineet siitä, että oma äly olisi valjastettava ihmiskunnan hyödyksi

Tai jotain sellaista.

 

[Mrs Shillelagh]

Inttämiseen tarvitaan kaksi.

Tai vaikka useampikin, mutta se että joku toinenkin inttää, ei tee siitä inttämisestä yhtään sen viisaampaa.

Viisas ei joudu sellaisiin tilanteisiin, joista älykäs selviää helposti.

 

[Mrs Shillelagh]

Mitä ihmeen pahaa on keskinkertaisuudessa. :snotty: Miksi joku ei ole oikeasti vain keskinkertainen. Kyllä minä ainakin myönnän olevani, häpeämättä jopa. Minulla ei tarvitse olla erityistaitoja, eikä todellakaan tuskan kanssa niitä ryhtyä etsimään.

Aivan sama onko pahaa tai ei. Mä vaan väitän ettei keskinkertaisuutta ole. Eihän sellaista haluta tietenkään luterilaisessa kulttuurissa hyväksyä.

No en nyt menisi väittämään pelkästään luterilaisen kulttuurin viaksi, ettei jokaisen ihmisen erityistaitojen olemassaoloa hyväksyttäisi tosi asiaksi. Yhteiskunnissa, jossa kaikki luokitellaan, on siis myös keskinkertaisuutta. Ei se siis vain meidän suomalaisten ongelma ole, luokittelu on varmaan globaalimpi ilmiö, olettaisin ainakin näin.

Miksi sä tähän nyt muita maita ja kulttuureja vedit?

 

[Non compos mentis]

Viisas ei joudu sellaisiin tilanteisiin, joista älykäs selviää helposti.

Viisaus tulee kokemuksesta, ainakin oman teoriani mukaan. Vaatii tietysti myös kykyä oppia kokemastaan. Älykkäästä voi tulla myös viisas, jos vain nöyryyttä riittää.

 

[Mrs Shillelagh]

Sellaisen ihmisen on sitten hyvä pysytellä koneidensa kimpussa. Harvemmin nörtit tulevat ihmisten kanssa juttuun.

Sattuneesta syystä tuttavapiiriini kuuluu varsin paljon nörttejä. Jokainen heistä tulee muiden ihmisten kanssa juttuun ja yhtä lukuunottamatta kaikki heistä ovat varsin seurallisiakin.

Sehän on sun mielipiteesi. Kyllä kai jokainen tulee pintapuolisesti juttuun ihmisten kanssa. Mutta onnistuvatko heillä läheisemmät ihmissuhteet? Siihen tarvitaan tunneälyä. Aika moni nainen lähtee, kun mies on täysi urpo. Tai toisin päin.

 

[Non compos mentis]

Sellaisen ihmisen on sitten hyvä pysytellä koneidensa kimpussa. Harvemmin nörtit tulevat ihmisten kanssa juttuun.

Sattuneesta syystä tuttavapiiriini kuuluu varsin paljon nörttejä. Jokainen heistä tulee muiden ihmisten kanssa juttuun ja yhtä lukuunottamatta kaikki heistä ovat varsin seurallisiakin.

Sehän on sun mielipiteesi. Kyllä kai jokainen tulee pintapuolisesti juttuun ihmisten kanssa. Mutta onnistuvatko heillä läheisemmät ihmissuhteet? Siihen tarvitaan tunneälyä. Aika moni nainen lähtee, kun mies on täysi urpo. Tai toisin päin.

Hämeen-Anttilat ovat ihana pari. He ovat hieman erikoisia, mutta todistavat, että samankaltaisen ihmisen voi erilainen kumppanikseen löytää. Ei kai nörttiys kenestäkään urpoa tee?

 

[Mrs Shillelagh]

Viisas ei joudu sellaisiin tilanteisiin, joista älykäs selviää helposti.

Viisaus tulee kokemuksesta, ainakin oman teoriani mukaan. Vaatii tietysti myös kykyä oppia kokemastaan. Älykkäästä voi tulla myös viisas, jos vain nöyryyttä riittää.

Mun näkemyksen mukaan kokemus tekee ihmisistä vain ennakkoluuloisia ja pelokkaita. Viisaus tulee vasta ymmärryksestä. Ts. harvasta tulee viisasta vaikka mitä kokisi, koska ihminen ei opi oleellisia asioita kokemuksistaan.

 

[Mrs Shillelagh]

Sellaisen ihmisen on sitten hyvä pysytellä koneidensa kimpussa. Harvemmin nörtit tulevat ihmisten kanssa juttuun.

Sattuneesta syystä tuttavapiiriini kuuluu varsin paljon nörttejä. Jokainen heistä tulee muiden ihmisten kanssa juttuun ja yhtä lukuunottamatta kaikki heistä ovat varsin seurallisiakin.

Sehän on sun mielipiteesi. Kyllä kai jokainen tulee pintapuolisesti juttuun ihmisten kanssa. Mutta onnistuvatko heillä läheisemmät ihmissuhteet? Siihen tarvitaan tunneälyä. Aika moni nainen lähtee, kun mies on täysi urpo. Tai toisin päin.

Hämeen-Anttilat ovat ihana pari. He ovat hieman erikoisia, mutta todistavat, että samankaltaisen ihmisen voi erilainen kumppanikseen löytää. Ei kai nörttiys kenestäkään urpoa tee?

Kiva jos tunnet heidät paremmin kuin minä. Kyllähän sä sitten tiedät. Ainahan kaksi konetta voi toimeen tulla, kun ne liitetään toisiinsa vaikka USB:llä tai infrapunalla, tai Bluetoothilla, tai jollain muulla piuhalla tai vempaimella...

 

[Non compos mentis]

Viisas ei joudu sellaisiin tilanteisiin, joista älykäs selviää helposti.

Viisaus tulee kokemuksesta, ainakin oman teoriani mukaan. Vaatii tietysti myös kykyä oppia kokemastaan. Älykkäästä voi tulla myös viisas, jos vain nöyryyttä riittää.

Mun näkemyksen mukaan kokemus tekee ihmisistä vain ennakkoluuloisia ja pelokkaita. Viisaus tulee vasta ymmärryksestä. Ts. harvasta tulee viisasta vaikka mitä kokisi, koska ihminen ei opi oleellisia asioita kokemuksistaan.

Kuten sanoin, vaatii kykyä oppia kokemastaan sekä sitä nöyryyttä. Nöyryys auttaa ymmärtämään, että aina voi parantaa omaa suoritusta, aina voi oppia uutta. Pelkkä extremekokemuskohkaus à la Duudsonit ei tee ketään viisaammaksi, mutta vastaavasti urheilija peilaa suorituksiaan jälkeenpäin tietoonsa ja hankkii myös uutta tietoa. Näin hän mahdollistaa kehityksensä.

 

[Mrs Shillelagh]

Viisas ei joudu sellaisiin tilanteisiin, joista älykäs selviää helposti.

Viisaus tulee kokemuksesta, ainakin oman teoriani mukaan. Vaatii tietysti myös kykyä oppia kokemastaan. Älykkäästä voi tulla myös viisas, jos vain nöyryyttä riittää.

Mun näkemyksen mukaan kokemus tekee ihmisistä vain ennakkoluuloisia ja pelokkaita. Viisaus tulee vasta ymmärryksestä. Ts. harvasta tulee viisasta vaikka mitä kokisi, koska ihminen ei opi oleellisia asioita kokemuksistaan.

Kuten sanoin, vaatii kykyä oppia kokemastaan sekä sitä nöyryyttä. Nöyryys auttaa ymmärtämään, että aina voi parantaa omaa suoritusta, aina voi oppia uutta. Pelkkä extremekokemuskohkaus à la Duudsonit ei tee ketään viisaammaksi, mutta vastaavasti urheilija peilaa suorituksiaan jälkeenpäin tietoonsa ja hankkii myös uutta tietoa. Näin hän mahdollistaa kehityksensä.

Valitettavasti urheilija oli huono vertaus, koska he eivät ole itsenäisiä pelureita. Heillä on koutsit, sun muut opit joita he seuraavat. Eivät he ihan oikeasti ITSE ajattele.

 

[Non compos mentis]

Valitettavasti urheilija oli huono vertaus, koska he eivät ole itsenäisiä pelureita. Heillä on koutsit, sun muut opit joita he seuraavat. Eivät he ihan oikeasti ITSE ajattele.

Tunnen urheilijoita, ihan ammattilaistasolta, ja heillä ainakin aivot toimivat. Kentällä, permannolla, jäällä, altaassa jokainen urheilija on vastuussa itsestään (ja kenties joukkueesta, jos joukkuelaji), ei kukaan muu tule sinne sitä suoritusta tekemään. Jos haluaa pärjätä, on sisäistettävä ne asiat, ei auta, jos valmentaja tietää, miten tulisi toimia, kun on kilpailu käynnissä.

 

[piina]

Minusta älykkyydestä puhuminen on aika typerää, koska nykyään kaikkea kutsutaan älykkyydeksi. Joku motorinen älykkyyskin on naurettava käsite, miksi ei vain voisi puhua lahjakkuudesta! Toinen on matemaattisesti lahjakas, toinen motorisesti, kolmas ihmissuhteissa, neljäs taiteissa. Viides voi sitten olla se "perinteisesti älykäs". Ja kaikki nämä ovat ihan yhtä arvokkaita taitoja, älykkyys vain yhdenlaista lahjakkuutta.


Mäkin aloin miettimään, että mikä tekee taitellisuudesta älykkyyden lajin... ei mikään. Taiteissakin voidaan tarvita älyä eli välttämättä tyhmä ei onnistu luomaan taidetta, mutta ei itse taiteellisuus ole älyä, vaan korkeintaan lahjakkuus. Mutta kyllä ainakin kahdenlaista älyä on eli matemaattista ja kielellistä. Toiset ovat paremipia toisessa ja toiset toisessa.



Kuka on sitten tyhmä? Ja onko tyhmyys älykkyyden vastakohta, vai vain tietynlaisen lahjakkuuden puute? Vai ainoastaan kiinnostuksen puutetta tiedonhankintaan? Itse koen, että sellainen ihminen, jolla on huono yleissivistys, tuomitaan monesti tyhmäksi. Tai ihminen, jolla kestää asioiden hoksaaminen kauan. Silti hän voi olla muilla aloilla lahjakas?


Mielestäni tyhmyys on älykkyyden vastakohta. Kaikki ei ole kiinnostuneita kaikista asioista ja jonkun asian tiedonpuute ei tee ihmisestä tyhmää, vaan tyhmyys on sisäsyintyistä kuten älykkyyskin.

 

[Mrs Shillelagh]

Valitettavasti urheilija oli huono vertaus, koska he eivät ole itsenäisiä pelureita. Heillä on koutsit, sun muut opit joita he seuraavat. Eivät he ihan oikeasti ITSE ajattele.

Tunnen urheilijoita, ihan ammattilaistasolta, ja heillä ainakin aivot toimivat. Kentällä, permannolla, jäällä, altaassa jokainen urheilija on vastuussa itsestään (ja kenties joukkueesta, jos joukkuelaji), ei kukaan muu tule sinne sitä suoritusta tekemään. Jos haluaa pärjätä, on sisäistettävä ne asiat, ei auta, jos valmentaja tietää, miten tulisi toimia, kun on kilpailu käynnissä.

En ole samaa mieltä, todellakaan. Meillä on näköjään aivan erilaiset näkemykset riippumattomasta itsenäisestä ajattelijasta.

 

[Vierailija]

Suosittelen Kari Uusikylän kirjoja. Näkökulmaa lahjakkaiden lasten kasvatukseen ja myöhempiin vaiheisiin.

Jos kerron, että kuusivuotiaana olin kymmenvuotiaan tasolla psykologin tekemän WISC-testin mukaan, niin siitähän sen voi sitten laskea helposti, montako pongoa tuli.

Meidän lapselle tehtiin just nuo testit monien syiden takia ja hän oli nyt 7-vuotiaana 13-vuotiaan tasolla. Tai korkeimmat alueet oli 13-vuotiaan tasolla, osa oli 10-vuotiaan tasolla ja yks alue muistaakseni hahmottaminen tais olla ihan oman ikäluokan tasoa.