Annanko lapselle liikaa valtaa?

[ovi]

Lapsi on talven ajan asunut arjet pääosin isänsä kanssa, mistä johtuu tietenkin, että hän on todella kiintynyt isäänsä. Siitä johtuen sitten annan tietyissä asioissa ehkä liikaakin periksi.

Tänään minulla on vapaapäivä, mutta silti en hae lastani aiemmin päiväkodista, koska hän aamulla sanoi, että isi hakee hänet hoidosta.
Ja en minä viitsi häntä aiemminkaan hakea, koska luulen, ettei hän välttämättä lähtisi minun matkaani.

Aamullakin mies yritti lähteä koulutukseen itsekseen, mutta lapsipa heräsikin suunnilleen samoihin aikoihin ja alkoi itkemään, että isi vie minut hoitoon.

Vein lapsen keittiöön ja sanoin miehelle, että tässä tenava, vie hänet hoitoon. Mies oli hieman hermona, kun piti oitis lähteä matkaan, mikä ei tietenkään lapselta niin vain onnistunut. Mies luultavasti meni reilusti myöhässä koulutukseen.

Mutta ei olisi minustakaan ollut kivaa viedä vastaanhangoittelevaa lasta hoitoon myöhemmin aamupäivästä. En tykkää siitä, että lapsen kanssa joutuu erimielisyyksiin aina silloin tällöin. Mieluummin luovin ja annan periksi, pärjää lapsen kanssa paremmin.

(Tosin luulen, että tämä tilanne ei miehestä aika ajoin ole kivaa, kun joutuu erinäisiä asioita lapsen kanssa tekemään. Esim; jos lapselle tulee kiukkuhetki, niin aika ajoin minä teen siitä lopun, mutta aika usein pyydän miestä paikalle lopettamaan mokoma tilanne, kun isänsä kanssa lapsi on niin paljon ollut ja isäänsä lapsi uskookin paremmin kuin minua. Usein tässä on jo ollutkin tilanteita, että lapsi komentaa minua palaamaan takaisin opiskelupaikkakunnalle ja aina joudun vain vastamaan, että äidin pitää täällä kotona olla vielä muutama viikko, sitten menen vasta kouluun takaisin.)

 

[vieras]

Kyllä annat... Kauhulla odottaisin murkkuikää..

 

[vieras]

Kaivat vain omaa hautaasi. Lapsen kanssa täytyy joskus olla erimieltä ja täytyy näyttää, että kuka on määrää. Olet kohta korviasi myöten pulassa lapsen kanssa.

Sinun olisi pitänyt viedä lapsi hoitoon, kun niin oli ilmeisesti sovittukin.
Omaa mukavuuttasi mies sitten myöhästyi koulutuksestaan.

Olet aika nuija!

 

[ap]

Uskoo hän sitten ainakin isäänsä ja häneen lapsella luultavasti säilyy murkkuikäisenäkin hyvät välit. Eikö se ole pääasia, että lapsella menee hyvin ainakin toisen vanhemman kanssa. Noin oli minunkin lapsuudessani, kun olin pieni, niin hyvin paljon leikin ja puuhastelin isäni kanssa, äitini oli etäisempi. Paitsi keskustelutilanteissa äiti oli läheisempi, kuin isäni.

 

[ap]

Ei ollut mitään sopimuksia tehty eilen, että kuka vie lapsen aamulla hoitoon.

Ja eikö tärkeintä ole, että lapsella on hyvät välit ainakin toisen vanhempansa kanssa.

 

[vieras]

Miks oot tehnyt muksun, jos ei enää kiinnosta, että tuleeko sun kanssa toimeen vai ei?
Se lapsi sulle kiukuttele sen takia, että tulee isänsä kanssa paremmin toimeen,
vaan siksi, että hakee sulta huomiota. Sillä on ikävä SUA!
Ja se on lapsenkin parhaaksi, että saa molemmilta vanhemmiltaan samanlaista kohtelua.

 

[hanna]

Kyllä annat aivan liikaa. Sinä olet äiti ja sinä määräät. Myös sen lähteekö lapsi kanssasi hoidosta vaikka sitten joutuisit ottamaan huutavan lapsen kainaloon ja kantamaan hänet autoon. tilanne on myös täysin epäreilu puolisoasi kohtaan, vaikka asuisit toisella paikkakunnalla ajoittain olet miehesi kanssa tasavertainen vanhempi eikä ole miestäsi kohtaan oikein että sysäät vastuun hänelle. Ole rohkeasti äiti, ei sitä lapsen hermostumista tarvitse pelätä. Viime kädessä lapsi kokee sinut turvallisemmaksi aikuiseksi kun hän huomaa että sinä päätät miten tehdään eikä lapsen tarvitse itse päättää. Voimia.

 

[vieras]

Kohta voit kysyä: Antaako lapsi minulle enää yhtään valtaa...
Siis tajuatko, lapsi pyörittää sua ihan täysin!!
Rajat on rakkautta ja siksi lapsi viihtyy paremmin isän kanssa..

 

[v]

Kyllä annat aivan liikaa. Sinä olet äiti ja sinä määräät. Myös sen lähteekö lapsi kanssasi hoidosta vaikka sitten joutuisit ottamaan huutavan lapsen kainaloon ja kantamaan hänet autoon. tilanne on myös täysin epäreilu puolisoasi kohtaan, vaikka asuisit toisella paikkakunnalla ajoittain olet miehesi kanssa tasavertainen vanhempi eikä ole miestäsi kohtaan oikein että sysäät vastuun hänelle. Ole rohkeasti äiti, ei sitä lapsen hermostumista tarvitse pelätä. Viime kädessä lapsi kokee sinut turvallisemmaksi aikuiseksi kun hän huomaa että sinä päätät miten tehdään eikä lapsen tarvitse itse päättää. Voimia.

Näin

 

[karvakorvakettu]

Etkö halua viettää aikaa lapsen kanssa ja olla läheinen? Toki arki välillä on kiukuttelua ja hoitopaikkaan viemistä, mutta jollei lapsen kanssa elä arkea, ei pääse elämään myöskään juhlaa. Valitettavasti.

 

[vieras minäkin]

Uskoo hän sitten ainakin isäänsä ja häneen lapsella luultavasti säilyy murkkuikäisenäkin hyvät välit. Eikö se ole pääasia, että lapsella menee hyvin ainakin toisen vanhemman kanssa. Noin oli minunkin lapsuudessani, kun olin pieni, niin hyvin paljon leikin ja puuhastelin isäni kanssa, äitini oli etäisempi. Paitsi keskustelutilanteissa äiti oli läheisempi, kuin isäni.

Pelkäät siis yhteenottoja lapsesi kanssa, koska itselläsi oli hankala äitisuhde? Muista, että menneiden sukupolvien kaavojen ei tarvitse toistua. Sinulla itselläsi on mahdollisuus valita.

 

[ap]

vieras, kieltämäti sitä välillä mietin, että ikäväänsä lapsi luultavasti tuolla kiukullaan purkaa. Ja viime aikoina hän on alkanut saamaan todella mahtipontisia huutoraivokohtauksia, ne ovat välillä aivan sietämättömän kuuloisia. Usein lähden esim; olkkarista keittiöön tai kylppäriin, jos en jaksa lapsen raivokohtausta kuunnella.

hanna; minä haluan, että lapsella on mukava olla. en tykkää, että hän saa raivarikohtauksia. mukavammin pärjää lapsen kanssa, kun antaa tietyissä jutuissa periksi. ei tosin kaikissa.

 

[onko tämmösiä oikeesti???]

:O HUH HUH!

 

[ap]

vieras minäkin, on vieläkin, vanhemmat ovat minusta vieläkin liian riippuvaisia, mutta minä en onneksi enää ole. muutama vuosi sitten tein vanhempiini henkisen pesäeron ja se kannatti, uskalsi toteuttaa omia unelmiaan. muutenkin teen nyt kaikkea sellaista, ettei tarvitse olla katkera menneisyydelleen, kuten äitini nyt on.

 

[ap]

vieras, viihtyyhän lapsi isänsä kanssa. mutta esim; tukkapöllyjä en aika ajoin ymmärrä, koska lapsi itsekin jo tajuaa etteivät ne ole oikein. (tosin otan minäkin aika ajoin tukasta kiinni, jos ei muuten tenavalle puhe mene perille, mutta yritän kyllä ne jättää kokonaan käytöstä pois)

 

[Jätkä]

vieras, kieltämäti sitä välillä mietin, että ikäväänsä lapsi luultavasti tuolla kiukullaan purkaa. Ja viime aikoina hän on alkanut saamaan todella mahtipontisia huutoraivokohtauksia, ne ovat välillä aivan sietämättömän kuuloisia. Usein lähden esim; olkkarista keittiöön tai kylppäriin, jos en jaksa lapsen raivokohtausta kuunnella.

hanna; minä haluan, että lapsella on mukava olla. en tykkää, että hän saa raivarikohtauksia. mukavammin pärjää lapsen kanssa, kun antaa tietyissä jutuissa periksi. ei tosin kaikissa.

Buaha, onnee.

 

[hanna]

vieras, kieltämäti sitä välillä mietin, että ikäväänsä lapsi luultavasti tuolla kiukullaan purkaa. Ja viime aikoina hän on alkanut saamaan todella mahtipontisia huutoraivokohtauksia, ne ovat välillä aivan sietämättömän kuuloisia. Usein lähden esim; olkkarista keittiöön tai kylppäriin, jos en jaksa lapsen raivokohtausta kuunnella.

hanna; minä haluan, että lapsella on mukava olla. en tykkää, että hän saa raivarikohtauksia. mukavammin pärjää lapsen kanssa, kun antaa tietyissä jutuissa periksi. ei tosin kaikissa.

Sillä lapsellasi on paljon mukavempi ja turvallisempi olo jos hänen ei tarvitse päättää kuka hänet vie hoitoon ja sieltä hakee. kapinoi varmasti aluksi, mutta loppupeleissä tulos on lapsen kasvatuksen kannalta paljon parempi kun sinä kannat vastuusi ja päätät. Ja auttaisi varmasti myös parisuhteenkin kannalta.

 

[ap]

karvakorvakirppu, "Etkö halua viettää aikaa lapsen kanssa ja olla läheinen?" Kyllä minä yritän säännöllisesti aina jotain pientä tehdä lapsen kanssa, mutta aika ajoin haluan olla rauhassa ja lukea kirjoja ja silloin isä on jälleen lapsen kanssa.

 

[vieras minäkin]

vieras minäkin, on vieläkin, vanhemmat ovat minusta vieläkin liian riippuvaisia, mutta minä en onneksi enää ole. muutama vuosi sitten tein vanhempiini henkisen pesäeron ja se kannatti, uskalsi toteuttaa omia unelmiaan. muutenkin teen nyt kaikkea sellaista, ettei tarvitse olla katkera menneisyydelleen, kuten äitini nyt on.

Minullakin on aina ollut etäinen äitisuhde, johon osittain vaikutti äidin krooninen sairaus. Oli pakko ottaa liikaa vastuuta liian nuorena ja hyväksyä äidin käytös. Isän kanssa minulla oli läheisemmät välit, mutta isänikin on tukeutunut minuun sattuneesta syystä aina vähän liikaa ikääni nähden.

Omia lapsia ei vielä ole, mutta ajattelin kovasti koettaa oppia omista kokemuksistani. Sekin tekee jo paljon, että tiedostaa mikä meni omassa lapsuudessa pieleen.

Muista, että lapsellasi ei ole sinun kokemuksiasi ja muistojasi. Hän kyllä hyväksyy sinut auktoriteettina, jos hyväksyt itse itsesi.

 

[ap]

vieras minäkin, olen mielestäni ihan sujut itseni kanssa. ei valittamista. varsin muutama vuosi sitten kun tein henkisen pesäeron vanhempiini, olen voinut entistä paremmin. olen toteuttanut muutamia pieniä unelmia ja olen niistä äärettömän tyytyväinen. eipähän tarvitse vanhana olla katkera.

 

[en ymmärrä]

Vanhemman velvollisuus on kasvattaa lasta. Millä oikeudella sinä luistat siitä?

Vanhemman tärkein tehtävä on tuottaa lapselle pettymyksiä, jotta hän oppii käsittelemään myös näitä tunteita turvallisessa ympäristössä. Hemmottelu ja periksi antaminen on lapsen pahoinpitelyä.

 

[NuorenaÄidiksi]

Luulen että lapsi raivoaa, koska on jo kokeillut muut keinot saada huomiosi eikä ole saanut.
Lapsena äitini oli juuri kuin sinäkin eikä ottanut aikuiselle kuuluvaa vastuuta asioista mikä johti turvattomuuden tunteeseen. Tunsin ettei äitini rakastanut minua koska hänelle oli aivan sama mitä tein...I
tse olisin halunnut äidin rajoja ja rakkautta kuten varmasti lapsesikin

 

[vieras]

vieras, kieltämäti sitä välillä mietin, että ikäväänsä lapsi luultavasti tuolla kiukullaan purkaa. Ja viime aikoina hän on alkanut saamaan todella mahtipontisia huutoraivokohtauksia, ne ovat välillä aivan sietämättömän kuuloisia. Usein lähden esim; olkkarista keittiöön tai kylppäriin, jos en jaksa lapsen raivokohtausta kuunnella.

hanna; minä haluan, että lapsella on mukava olla. en tykkää, että hän saa raivarikohtauksia. mukavammin pärjää lapsen kanssa, kun antaa tietyissä jutuissa periksi. ei tosin kaikissa.

Luulen, että se lapsi raivoaa tällä hetkellä kovempaa siksi, että on jo aiemmin huomannut sen toimivaksi tavaksi ---> siä annat periksi.
Nyt vaan tiukkana, että anna enä periksi. Ei se lapsi kauan viitsi rettelöidä, kun huomaan, että olet tosissasi ja sinua uskotaan.
Vasta sitten voi olla hauskaa.
Meillä päästään aika usein raivon yli sillä, että annan kaksi vaihtoehtoa, joista lapsi voi päättää sitten. Ikäänkuin huijataan lasta, että hän päättää.
Lapselle ei tule sitä pakon tunnetta. Mutta tietyt asiat kuitenkin ovat pakollisia, eikä niistä voi tinkiä

 

[*]

Hyvä vanhemmuus ei ole sitä että yrittää itse päästä mahdollisimman helpolla ja vierittää vastuuta muille, se valitettavasti kostautuu myöhemmin. Huomaat sen tulevaisuudessa.

 

[Mammamma]

vieras minäkin, on vieläkin, vanhemmat ovat minusta vieläkin liian riippuvaisia, mutta minä en onneksi enää ole. muutama vuosi sitten tein vanhempiini henkisen pesäeron ja se kannatti, uskalsi toteuttaa omia unelmiaan. muutenkin teen nyt kaikkea sellaista, ettei tarvitse olla katkera menneisyydelleen, kuten äitini nyt on.[/quote

En ymmärrä, miksi hankit lapsen jos haluat vain toteuttaa unelmiasi? Eikö unelmat (opiskelu) olisi voinut odottaa muutaman vuoden että lapsi on isompi ja ymmärtää paremmin miksi äiti on poissa? Taustojasi sen kummemmin tietämättä en tietenkään voi mennä tuomitsemaan mutta kuulostaa siltä ettet ole valmis kohtaamaan todellisuutta lapsen kanssa, antamaan aikaasi ja kunnollisia rajoja lapselle. Tuosta ei pidemmällä aikavälillä hyvää seuraa! Eikä mielestäni ole oikein myöskään miestäsi kohtaan. Ei se elämä voi aina olla "mukavaa" ja "kivaa" lapsellakaan. Välillä joutuu vaan tekemään niitä ikäviäkin asioita -pätee sekä sinuun että lapseesi.