Antakaa mulle voimia kestää tätä kaaosta....

[Raja tuli vastaan]

Mun mies ei tippaakaan arvosta mun kodinhoitoani.
Siivoan, pyykkään, pesen, kokkaan, teen kaiken 110% yksin.
Mies ei vaivaudu lukemattomista pyynnöistä, käskyistä ja keskusteluista huolimatta laittamaan edes pyykkejään pyykkikoriin vaan ne jää läjään aina pesukoneen eteen.
Mä päätin maanantaina, et mä en tee täällä enää mitään, hukutaan paskaan jos se avais miehen silmiä vähän.
En pese sen pyykkejä, en tee ruokaa kun lapselle, en täytä enkä tyhjennä tiskikonetta (loppukoon puhtaat astiat), en imuroi enkä pyyhi pölyjä.
Ja mä meinaan jo nyt ahdistua hengiltä täällä.

Heti kun astuu ovesta sisään, on siinä vino pino MIEHEN kenkiä levällään.
Olkkarissa on sen vaatteita joka puolella, villakoirat vilisee nurkissa ja tasot ihan pölyssä.
Keittiössä on tasot ihan leivänmuruissa ja juomalaseja ja astioita allas ja tasot täynnä. Tiskikoneessa on puhtaita.
Miehen pyykkejä on iso vuori kodinhoitohuoneen lattialla ja vessan taso on täynnä tavaraa ja vessanpönttö oksettaa mua. Se mun täytyy kyllä ihan lasta ajatellen pestä tänään :x

Mä en oo mikään siivousfriikki et jokapaikan pitää olla tiptop tai et kulkisin täällä päivittäin rätti kädessä, mut mä en kestä tätä sekamelskaa

En kuitenkaan halua luovuttaa ennenkun esim.ne puhtaat astiat loppuu tai mieheltä puhtaat vaatteet, ennemmin se ei tajua et mä tosiaan teen täällä aika paljon.

Ja mä en tosiaan enää työpäivän päälle jaksa tehdä toista työpäivää kotona siivoomalla miehen jälkiä.

Mä tuun hulluks. No, itepähän olen mieheni valinnut, mutta pakko sen on kertakaikkiaan tajuta jossain kohtaa et sen TÄYTYY osallistua tähän yhteiseen perhe/koti-nimiseen yritykseen!!!!!!

Apua.....

 

["vieras"]

et ole ainut, naisen tehtävä tuntuu olla kodin hengetär.

 

["hopsan"]

Tsemppiä! Mä kyllästyin jossain välissä siihen, että meille kertyi ja kertyi roskapusseja ulko-ovelle, vaikka miehen pitäisi viedä ne roskikseen. Raahasin joka ikisen pussin hänen pajansa ovenpieleen. Johan tuli liikettä. Pari kertaa on pitänyt sittemmin toistaa temppu, mutta hyvin sujuu pääosin.

 

[FreeFall]

[QUOTE="vieras";25722692]et ole ainut, naisen tehtävä tuntuu olla kodin hengetär.[/QUOTE]

Ja p*skan marjat tälle.

 

["vieras"]

Ei ole aikuisen tehtävä huolehtia toisen aikuisen vaatteista, ruoasta ym. ONko miehesi siis kotona päivät. Kyllä minä vaadin mieheltäni kotihommia ja hän tekeekin. Itse olen töissä, mies kotona.

 

["vieras"]

Älä nyt luovuta! Ei se lapsi sinne kuole, eikä se mies ikinä opi, jos nyt luovutat. Ite vaan masennut ja alistut osaasi.

 

[Raja tuli vastaan]

[QUOTE="vieras";25722720]Ei ole aikuisen tehtävä huolehtia toisen aikuisen vaatteista, ruoasta ym. ONko miehesi siis kotona päivät. Kyllä minä vaadin mieheltäni kotihommia ja hän tekeekin. Itse olen töissä, mies kotona.[/QUOTE]

Ollaan kumpikin töissä, parin tunnin heitolla kumpikin tekee n.8-16 päivää. Viikonloput vapaat pääsääntöisesti molemmilla.

Mies teki meidän alkuaikoina kotihommia, sit kun mä jäin kotiin oli luonnollista et minä teen myös kotihommat (mies silti ihan osas laittaa esim.ne pyykit sinne pyykkikoriin jne...).
Menin töihin, mut alettiin rakentaan ja mies oli työpäivien jälkeen illat myöhään raksalla, joten edelleen tein mukisematta kotihommat.
Nyt ollaan reilu vuosi asuttu ja miehellä tuntuu olevan joku "olen tän talon rakentanu, eikse riitä?"-asenne ja mulla kiehuu sappi.
Tottui liian hyvään, olis pitäny varmaan pistää se kotihommiin vielä töiden ja raksan jälkeen puoliltaöin et ei oltas tähän tultu.

 

[Starbucks]

Ymmrrän sua täysin, voimia projektiinne! Mä oon kans yrittnyt valottaa et kotityöt ei oo mun omia juttuja vaan kaikkien yhteisiä. Yhteisekhyväks kun oon kotiäitinä helposti homma jää mulle kun mies tulee niin myöhään kotiin, mut silti aina " vaadin" et osallistuu jollain tavalla. Koska sitten kun lähden töihin, en yksinkertaisesti voi tehdä kaikkee yksin. Se on henkisesti myös uuvuttavaa jos kotityöt on ainoastaan omalla vastuulla, tuntuu pahalta. Jaksamista

 

["feministi"]

ne on ne saavutetut edut. Joka naisen pitäisi ymmärtää sen verran, että ei pidä suhteessa totuttaa toista sellaiseen, mikä ei voi joka tilanteessa toimia. Pienikin osallistuminen on tärkeää vaikka olisi miten kiire, että sitten on jo valmiiksi jotain mistä lähteä laajentamaan.

Mies näkee niin helposti muutenkin parisuhteen naisten salaliittona poikaparan saattamiseksi takaisin äiti-ihmisen määräysvaltaan. Sitä tärkeämpää, ettei sellaisten valta-asetelmien anneta edes syntyä, missä mies alkaa pitää osallistumattomuusoikeuttaan miehuutensa takeena.

 

["feministi"]

[QUOTE="hopsan";25722702]Tsemppiä! Mä kyllästyin jossain välissä siihen, että meille kertyi ja kertyi roskapusseja ulko-ovelle, vaikka miehen pitäisi viedä ne roskikseen. Raahasin joka ikisen pussin hänen pajansa ovenpieleen. Johan tuli liikettä. Pari kertaa on pitänyt sittemmin toistaa temppu, mutta hyvin sujuu pääosin.[/QUOTE]

toi muuten toimii. ne pitää viedä sinne miehen reviirin ytimeen. pyysin kymmenen vuotta viemään paalinarut sinne missä niiden paikka on eikä levittämään pitkin pihoja. viikon kahden jälkeen niitä viimeistään taas alkoi kasvaa milloin mistäkin.

sitten kerroin, että seuraava eksynyt paalinaru löytyy sitten äijän työhuoneen sohvalta. näin tein, ja varmaan kaksi vuotta homma toimi kertaopetuksella. aika paljon tehokkaampaa...

 

[Raja tuli vastaan]

AAARGGHHH..!!!
Piti tehdä sämpylätaikina ja pasteijoita, mutta eihän tuolla köökissä mahdu tekeen mitään..... Mun piti töihin leipoo ihan huvin vuoksi ja oltais samalla saatu iltapala, mutta ei pysty.
Mä en tajua miten mä kestän tän. Ei, minnekään evakkoon en oikein voi lähteä.

Miehellä ei kotona ole esim.autotallia tms "omaa paikkaa" ja mua ei huvita meidän yhteiseen sänkyyn sen kamoja heitellä vaikka sen puolella oliskin......

Multa tulee itku kohta, oon niin kiukkunen ja tuskanen tän asian kanssa :ashamed:

 

["hopsan"]

Jos et kestä sotkua, raivaa edes makkari ja lapsen huone ja oleilette siellä. Miehen likaiset vaatteet voi kerätä silmistään myös äijän omaan kaappiin. Puhtaat astiat loppuvat aivan pian, joten pointtisi menee perille lähipäivinä.

 

["Minna"]

Kyllä naisen kuuluu pyykätä ja siivota, tehä ruuat jos etenkin lapsienkaa on kotona, mies tuo leipää pöytään. Mä en vaadi mieheltä siivousta ollenkaan vaikka käydään molemmat töissä. Mut se tekee oma-aloitteisesti välillä pyykit narulta kaappiin, tiskipöytä on aina tyhjä kun tulen töistä, ruokakin tehty. En oo koskaan pyytänyt. Hoidan mielelläni kotityöt.

 

["kameli"]

"Nyt ollaan reilu vuosi asuttu ja miehellä tuntuu olevan joku "olen tän talon rakentanu, eikse riitä?"-asenne ja mulla kiehuu sappi."

Tähän voit miehelle vastata että "olen tän talon rakentamisen aikaan tehny kaikki kotityöt, eikse riitä?"

Minun ukko kehtasi napista kun "en mitään koskaan tee, päivät pitkät vaan kotona vauvan kanssa lorvin". Siinä vaiheessa pinna katkesi ja vedin äijän puhtaat vaatteet pitkin lattioita, sotkin leivänmuruja yms pöydille, hellalle, astiat tiskipöydälle ja ylipäätään kaikkea roinaa ympäri kämppää ja totesin että "Täällä näyttäis tältä jos en mitään tekis." Se oli viimeinen kerta vähään aikaan kun kehtasi suustaan moisia päästellä.
Toisekseen vauva oli hankalassa iässä ja joskus hommat todella jäi tekemättä ja tästäkös meteli nousi. Kun ukolla sattui olemaan vapaapäivä, nostin vaan jalat pöydälle ja totesin että "Näytäpäs kuinka ne hommat hoidetaan." Illalla tuli nöyränä poikana pyytämään anteeksi ja totesi ettei se niin helppoa olekaan.

Pysy lujana sisko, älä vain anna periksi!

 

[Raja tuli vastaan]

Mä en kestä en kestä en kestä.
Ja tottakai mulla on vielä aamuvuoroviikko et oon jo kahden jäljestä kotona.
Ulkona on niin märkää et ei huvita lähtee sinne, kaikki muut on vielä töissä, minne mä meen etten ratkee siivoon täällä?! Mä en pysty tähän.

 

[ähis]

. Meillä kanssa mies rupesi luulemaan että asuu täyshoitolassa. Lopetin kotitöiden teon. Vei viikon ennen kuin isäntä tajusi etten pidä paikkoja siistinä. Rupesi urputtamaan sekasotkusta. Silloin annoin tulla oikein korkojen kera vuodatusta. Painuin ulos ja kun tulin takaisin, niin isäntä oli ottanut rätin käteen ja siivoillut paikkoja. Eikä ole sen jälkeen enää luullut asuvansa hotellissa.

 

["Xxxx"]

Meillä vois tulla varmaan terveystarkastaja käymään ennenkuin mies huomais. Vaihdoin joskus makuuhuoneen verhot, päiväpeiton ja maton, entiset oli jotain beessejä niin semmoisiin tumman oranssin ruskeisiin. Että varmaan huomais. Huomas vasta viikon päästä kun kysyin että onkohan täällä joku muuttunut. Veikkas eka et ootko käyny kampaajalla, turvallsin vastaus varmaan.... Ja meilä on makkaraissa verhot päivisi on auki, joutuu ne ihan kiinni laittaan kun nukkuun menee. Kysyi vielä että inkälaiset ne edelliset oli ?

Että olen ihan tottunut siihen että ei ne mitään huomaa ja sopeutunut. nyt remppavaiheessa onneks yhdessä värejä valitaan, mut ihan sama muuten onko siivouspäivä kerran viikossa vai vuodessa.

Suosittelen muuten Luolamies - esitystä kaikille parisuhdeterapiaksi!

 

["mie"]

Näytä miehelles näitä kuvia http://uglyhousephotos.com/wordpress/?cat=82 ja kysy haluaako päätyä tähän loppuratkaisuun...

 

[Raja tuli vastaan]

Noi astiat ei lopu!!!! |O
Oli kamalaa tulla saunasta kun kosteisiin jalkapohjiin tarttui kaikkee roskaa, keittiö ei koskaan oo näyttäny noin kaameelta, meillä ei ikinä oo ollu näin paljon pölyä, mä-en-kestä.
mä oon maannu sängyssä jo yli tunnin kun en pysty oleen tuolla muualla, on tääkin sairasta!
Ja miestä ei haittaa yhtään....

 

["vieras"]

Eikö sitä kämppää voisi sisustaa sellaiseksi, että olisi helpompi siivota?

 

[Raja tuli vastaan]

[QUOTE="vieras";25732240]Eikö sitä kämppää voisi sisustaa sellaiseksi, että olisi helpompi siivota?[/QUOTE]

?
Pyykkikorit siististi kodinhoitohuoneessa rinnakkain?
Tavaroille omat paikat, paljon laatikoita, kaappeja ja laskutilaa?
Astioita ei mitään "parittomia" vaan vuosien saatossa kerätyt tietyn sarjan astiat.
Astianpesukone sijaitsee keittiössä ihan kätevän matkan päässä?

Mies ei ole vieläkään moksiskaan. Ja se olen minä joka täällä aikaa viettää tän paskan keskellä ja järsin hermorauniona kynsiä ajatellen kuka tän paskan sitten loppujenlopuks raivaa.

 

[Raja tuli vastaan]

Tosiaan kuudes päivä ja miestä ei häiritse yhtään.
Eilen sanoin sille, et eiks sua haittaa tää sotku yhtään? Johon se vastas oikeesti hämmästyneenä et jaa mikä sotku?!
Oikeesti, meillä ei keittiössä näe enää tasoja noiden tavaroiden alta.
Kaapissa on enää pari lautasta ja kahvikuppeja.
Pölykerros on päätä huimaava ja lisäks koira repi sellasen peiton et tääl on vanua pitkin lattioita ja sellasia tavararöykkiöitä joka puolella. Siis sekä likasta että sekasta ja mun on pakko pakonpakonpakko kohta siivota ennenkun se homma paisuu aivan valtavaks ja alistua kohtalooni tän talon kotiorjana maailman tappiin asti. Perkele.

 

["vieras"]

[QUOTE="Minna";25723812]Kyllä naisen kuuluu pyykätä ja siivota, tehä ruuat jos etenkin lapsienkaa on kotona, mies tuo leipää pöytään. Mä en vaadi mieheltä siivousta ollenkaan vaikka käydään molemmat töissä. Mut se tekee oma-aloitteisesti välillä pyykit narulta kaappiin, tiskipöytä on aina tyhjä kun tulen töistä, ruokakin tehty. En oo koskaan pyytänyt. Hoidan mielelläni kotityöt.[/QUOTE]
Ei mieskään saa elää kuin sika. Ei ole paljon vaadittu, että laittaa likapyykit pyykkikoriin. Se, että jättää likapyykit lattialle, kertoo miehen asenteesta. Meillä kaikki, myös lapset, osaavat laittaa likapyykit pyykkikoriin.

 

[Raja tuli vastaan]

Kertokaa nyt joku omia kokemuksianne tai jotain, auttakaa mua tsemppaamaan, neuvokaa mua mitä mun pitäs tehdä, jotain...

 

["vieras"]

No ryhdy seksilakkoon.