Anteeksi mutta en jaksa ymmärtää miksi joillain on niin kiire saada lapset omaan huoneeseen...

[ap]

Jaa, mä kyllä ymmärrän. Mutta sitä en oikeen tajua, että miksi jotkut äidit haluaa pitää niitä lapsia siinä parisängyssä ihmiskilpenä.

Ihmiskilpenä? Mitä tarkoitat? Meillä on yks makuuhuone pelkkää sänkyä, että tilaa kyllä on kaikilla nukkua. Miehen kans nukutaan vierekkäin ja halitaan ja pussaillaan kyllä sängyssäkin, jos asiat siitä etenee niin siirrytään toisaalle.

No luultavasti ei etene, jos sänky on täynnä mukuloita.

Miksi ei etenis? Et ole tainnut edes kokeilla!

Hyi helvetti! kuka ajattelee seksiä jos lapsi nukkuu kainalossa?? ei paljon oo himot liikkeellä siin kohtaan vaik äijä mitä tekis.

Teillä on sitten liekki sammunut jo aikaa sitten jos ei enää sytytä oma mies.

No sytyttää kyllä lasten nukkuessa omassa huoneessa. Mutta ei todellakaan niiden ollessa paikalla mieleen tule edes seksin harrastaminen.

Ja me ollaan jotenkin outoja kun "seksin harrastaminen" tulee mieleemme myös lasten läsnäollessa? (Nukkuvat omilla puolillaan sikeästi, tietämättä maailman menosta tuon taivaallista.)

 

[Orion-]

Jos tottuu nukkumaan miehen vieressä eikä herää joka ikiseen äännähdykseen, niin miks ei tottuis myös vauvan vieressä nukkumaan? Enkä tarkoita tällä sitä että kainalossa pitäis olla. Vaikka sivuvaunussa.

Jos meillä sitten aikanaan tulis ongelmia sen suhteen että ei sovittais kaikki yhteen huoneeseen jostain syystä, ni kyllä ensimmäisenä lähtis toiseen huoneeseen mies tai minä vauvan kans. Miksi jotkut laittaa tässä asiassa vauvan toiselle sijalle?

 

[piina]

Ja me ollaan jotenkin outoja kun "seksin harrastaminen" tulee mieleemme myös lasten läsnäollessa? (Nukkuvat omilla puolillaan sikeästi, tietämättä maailman menosta tuon taivaallista.)

Ettekö koskaan liiku sekin aikana, vaihtele asentoja?

Mua ei nukkuva vauva pinnasängyssä meidän makkarissa haittaa, mutta harvemmin harrastamme seksiä makkarissamme, koska tieto viereisissä huoneissa olevista isommista lapsista häiristsee minua. Täten esim. olkkarissa voin olla paljon rennommin.

 

[mahtisonnitar]

meillä lapset/3v,2v ja 7kk) nukkuvat meidän kanssa makuuhuoneessa, tosin jokainen nukkuu omassa sängyssään. en oo raaskinu isompiakaan vielä pistää omaan huoneeseen nukkumaan

 

[piina]

Jos tottuu nukkumaan miehen vieressä eikä herää joka ikiseen äännähdykseen, niin miks ei tottuis myös vauvan vieressä nukkumaan? Enkä tarkoita tällä sitä että kainalossa pitäis olla. Vaikka sivuvaunussa.

Mua enemmin häiritsee se, että kun lapsia on samassa makkarissa, en voi yöllä rauhassa touhuta huoneessa vaan mun pitää hissutella, varsinkin aamulla, jolloin pikkuiset helposti heräävät ja musta on ihana kun voin hoitaa aamutoimet rauhassa ilman, että tarvitsee kannella vauvaa (ja syötellä veskipöntöllä tai puuroa keitellessä) tai jaksaa hoitaa ne tenavan kanssa.

 

[**]

Jos tottuu nukkumaan miehen vieressä eikä herää joka ikiseen äännähdykseen, niin miks ei tottuis myös vauvan vieressä nukkumaan? Enkä tarkoita tällä sitä että kainalossa pitäis olla. Vaikka sivuvaunussa.

Jos meillä sitten aikanaan tulis ongelmia sen suhteen että ei sovittais kaikki yhteen huoneeseen jostain syystä, ni kyllä ensimmäisenä lähtis toiseen huoneeseen mies tai minä vauvan kans. Miksi jotkut laittaa tässä asiassa vauvan toiselle sijalle?

tähän peesi. Sitä ihmettelen kans, et miten lasten täytyy nukkua yksin, vaikkei tahtoisi, mutta vanhemmat saa nukkua keskenään. Eri asia jos lapsi tahtoo omaan sänkyyn. Mut musta on typerää väittää, että vauva tahtoisi olla äidistään erossa.

Meillä nukutaan joko minä, mies, taapero ja vauva samassa sängyssä tai sitten minä ja vauva olkkarissa ja mies ja taapero makkarissa. Esim. nyt helteillä on ollut vähän tukalaa jos samassa huoneessa ollaan kaikki.

 

[vieras]

meillä 4-vuotias nukkuu vielä perhepedissä. kokeilin vauva-aikana siirtää lasta pinnasänkyyn, mutta itkuksihan ne yöt meni. tajusin ottaa lapsen takaisin viereen ja kaikki nukkuivat hyvin, koko yön. pinnasänky jäi meillä ihan tarpeettomaksi. meillä parisänky siirreettiin seinän viereen, lapsi nukkui seinän vieressä ja minä keskellä. näin olin sekä lapsen että miehen vieressä
lapsella on omassa huoneessaan sänky, siirtyköön sinne kun siltä tuntuu. tuskin se enää yläaste iässä väliin tulee

 

[hei]

Oisko siks, että vauvat, äidit, isät ja perheet ylipäätään on erilaisia ja erilaiset järjestelyt toimii siksi erilaisen menestyksen siivittämänä? Eikö oo hyvä, jos jokainen löytää itselleen sopivan tavan?

 

[Aada]

Mä halusin perhepedin, mutta toisin kävi: vauvalla onkin refluksi, ja pakko nukkua pääty korotettuna. Eipä sitä koko isoa parisänkyä saa kirjojen päälle nostettua koholle, joten vauva nukkuu pinnasängyssä kiinni isossa sängyssä.

Ajattelin sitten, että hyvä: nukkuu omassa sängyssä mutta vieressä ainakin 2-vuotiaaksi. Just ettei tarviis olla yksin.

Ja nyt vauva on 7 kk, ja alkanut herätä IHAN KAIKKEEN. Niin kuin joku täällä kirjoittikin, en voi yöllä käydä vessassa tai kääntää kylkeä, ellen halua nukuttaa vauvaa uudestaan.

Voi siis olla, että kaikki kauniit suunnitelmat yhdessä nukkumisesta meneekin pieleen, ja vauva muuttaa omaan huoneeseensa.

Näin vaan ovat vauvat erilaisia, eikä lapsilähtöisyys ole aina sama asia.

 

[äitylix2]

No just viime yönä nukuttiin kaikki samassa sängyssä, eli minä, mies, 3v ja 9kk. Ja ainakaan minä en nukkunut kunnolla, tuskin mieskään. Lapset nukkuivat leveästi, ite nukuin kyljellään sängyn reunalla.

 

[vieras]

Mä en taas ymmärrä, miksi jotakin pitäisi tehdä jos se ei ole lapselle hyväksi. Jos lapsi nukkuu paremmin omassa sängyssä niin mitä pahaa siinä voi olla! Jos taas paremmin äidin vieressöä niin sitten siihen.

Tätä kututaan nykyään lapsentahtisuudeksi, että toimitaan kunkin lapsen kohdalla lapsen tarpeista lähtien.

 

[äipykkä]

Alkuun nukuttiin koko perhe samassa huoneessa. Sitten minä en yksinkertaisesti enää nukkunut koskaan. Heräsin pienimpäänkin tuhinaan ja olin vauvan sängyn vieressä tarkistamassa,että kaikki hyvin.

Kun muutimme nukkumajärjestelyjä siten,että lapset nukkuivat omassa huoneessa ja me aikuiset omassa huoneessa,aloin taas nukkua öitä. Ja onhan tuo muutos ollut hyväksi myös seksielämälle,vaikka niitä harrastuspaikkoja on muitakin ,kuin sänky.

 

[leijona76]

Meillä on menty lapsen tahtiin. Enää ei nukuta samassa sängyssä, mutta samassa huoneessa eikä oo kiire siirtää toiseen huoneeseen. Enää poika ei edes tule viereen, paitsi kipeänä kun on hankala nukkua ja kaipaa hoivaa läpi yön. Sen ymmärrän että kukin tekee ratkaisunsa jouhevast, sitä en että väkisin opetetaan vaikka se selvästi ei ole oikea lapsen kannalta vaan vanhemmat määräävät.

 

[leijona76]

Mä en taas ymmärrä, miksi jotakin pitäisi tehdä jos se ei ole lapselle hyväksi. Jos lapsi nukkuu paremmin omassa sängyssä niin mitä pahaa siinä voi olla! Jos taas paremmin äidin vieressöä niin sitten siihen.

Tätä kututaan nykyään lapsentahtisuudeksi, että toimitaan kunkin lapsen kohdalla lapsen tarpeista lähtien.

Silleen sen pitäskin olla että kaikilla on hyvä. Eikä tarttis olla sitten apua huutelemassa kun vauva ei suostu olemaan kuten äiti haluaa.

 

[Viilaa]

Ja seksi pitää parisuhteen kunnossa.

Seksi ei ole sama asia kuin yhdyntä.

 

[Tasku Venus]

Me muutettii ihan hiljattain isompaan asuntoon että poika sais oman huoneen. On muuten niin ihanaa kun se nukkuu läpi yön heräämättä! Ennen se heräs jokaiseen pieneen ääneen eikä edes uskaltanu pierasta. Nyt saa itsekin rentoutua paremmin, ja minun uniongelmat on kadonneet. =)

 

[Lily of the valley]

No minä ainakin olen TODELLA herkkäuninen, että kyllä ihan oikeasti herään joka äännähdykseen. Siitä huolimatta 6 kk vauva nukkui kanssamme, kuten myös tulokas otetaan meidän huoneeseen sitten kun syntyy. (Valitettavasti herään myös nykyään joka ikiseen 1 sekunnin pituiseen itkahdukseen, joihin ei tarvitsisi, vaikka meidän huoneilla onkin ainakin 10 metriä välimatkaa.)

Neiti 2 v, on nukkunut tähän asti todella hyvin yksin, vasta nyt tässä iässä on alkanut kaipaamaan meidän läheisyyttä yöllä. Ja sitä annetaan jos sitä kaipaa, ei minusta ole toista yksin väkisin pitämään, siis haen väliin jos haluaa. Ainoa vaan, et en tiedä miten sitten selvitään, kun vauva syntyy, koska ainakin tyttö nukkui vauvana useimmiten meidän välissä. Pakko kai ajaa mies tytön huoneeseen nukkumaan tai jotain.

Ja juu, minulle on ihan sama missä kukakin nukkuu, kunhan NUKKUU. En koe mitään pakkomiellettä esimerkiksi puolisoni vieressä nukkumiseen. Tilanteen mukaan mennään, en usko, että niistä lapsista kumpikaan haluaa nukkua välissämme enää 15-v:nä.