Antti Heikkilän mukaan leipää ei pitäisi antaa alle kolmevuotiaalle. Mitä mieltä olet?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="mä";23355892]Tää ei pidä paikkansa. Oon syöny raskaana ollessani eikä mitään probleemaa. Lapsetki meilä syö jogurtin seassa.[/QUOTE]

Joo ei se ehkä nyt heti mitään näkyvää vahinkoa aiheutakaan, mutta se kadmium kertyy elimistöön...aikuisten on turvallista syödä se pieni määrä vuorokaudessa, mutta pikkulapsille ja sikiöille mahdollisesti vaaralliseksi todettu määrä ylittyy helposti päivittäisessä käytössä. Ei tuota suositusta mitenkään huvikseen ole keksitty.
 
[QUOTE="vieras";23359016]Joo ei se ehkä nyt heti mitään näkyvää vahinkoa aiheutakaan, mutta se kadmium kertyy elimistöön...aikuisten on turvallista syödä se pieni määrä vuorokaudessa, mutta pikkulapsille ja sikiöille mahdollisesti vaaralliseksi todettu määrä ylittyy helposti päivittäisessä käytössä. Ei tuota suositusta mitenkään huvikseen ole keksitty.[/QUOTE]

Haluaisin nähdä asialle jotain näyttöä, koska en ole kuullut koskaan asiasta. Jos löydät tutkimustuloksia niin olisi vakuuttavampaa.
 
No kaikille lapsosille oon antanut leipää pienenä ja ihan isoja normaali lapsia niistä on tullut, joku hanttapuli puliveivari on taas huomannut rahastuskeinon leipäjutuissa niin haluaa sillä panetella ja missä se muualla paremmin onnistuu kuin täällä? Hyväuskoisia narussavedettäviä humpuukeja 99%kirjoittelijoista. =)
 
Kaikkien pitäisi muistaa että ei ole olemassa yhtä ainutta ja oikeaa tapaa syödä.

Se mikä sopii toiselle ei automaattisesti sovi kaikille.
Toiset oirii ja toiset ei, pitäisi aina muistaa kuunnella omaa kehoaan eikä kulloistakin tutkimustulosta tai yleistä suositusta.

Nih.
 
[QUOTE="mä";23355892]Tää ei pidä paikkansa. Oon syöny raskaana ollessani eikä mitään probleemaa. Lapsetki meilä syö jogurtin seassa.[/QUOTE]


Pellavatuotteille on elintarvikevirasto (Evira) antanut enimmäissuosituksia. Leipään Evira suosittelee lisättäväksi enintään 10 % pellavaa jauhojen määrästä. Aikuisen ihmisen päiväannokseksi suositellaan 25 g, joka vastaa noin 2-3 rkl.
Euroopan Elintarviketurvallisuusvirasto EFSA arvioi vuonna 2009 Euroopan komission pyynnöstä elintarvikkeiden kadmiumpitoisuuden mahdollista riskiä ihmisille. Viraston mukaan siedettävä kadmiumin viikkosaanti on 2,5 µg ruumiin painokiloa kohti. Pellavaa ei mainita EFSA:n arvioissa riskituotteena.

Evira suosittelee kuitenkin rajoituksia pellavankäytölle raskaana olevien naisten ja pikkulasten ravinnossa. Syynä rajoituksiin on pellavan sisältämä raskasmetalli, kadmium.

70 kg painavan aikuisen siedettävä kadmiumin viikkosaanti on EFSA:n suosituksen mukaan 70x2,5 µg = 175 µg = 0,175 mg eli päivää kohti 0,025 mg. Evira on arvioinut, että todellisuudessa suomalaiset saavat ravinnostaan kadmiumia keskimäärin 0,8 µg (=0,0008 mg) ruumiinpainokiloa kohti viikossa (lähde: Elintarvikkeiden ja talousveden kemialliset vaarat, Eviran julkaisuja 15/2010) eli esimerkkitapauksen 70 kg painava aikuinen 0,0008 mg päivässä. Tällöin hän voisi siedettävän päiväannoksen puitteissa saada lisäksi pellavasta 0,025-0,0008 mg = 0,0242 mg, eli syödä päivässä max 48 g pellavaa (jonka kadmiumpitoisuudeksi oletetaan max 0,5 mg/kg). Täten suositusraja 25 g päivässä on täysin turvallinen.

Hyvinvointia pellavasta -hankkeen (Hyvinvointia pellavasta) kokemusten mukaan leipään kannattaa lisätä pellavansiemeniä tai -rouhetta noin 5-7 prosenttia painosta. Esimerkiksi jos leivässä on esim. 5 % pellavaa, pitää sitä syödä 500 g, että pellavan enimmäissuositus 25 g tulee täyteen.
Jos leivässä on esimerkiksi 5% pellavaa ja lapsi painaa vaikkapa 20 kg, voi hän syödä päivässä esimerkiksi 3-4 sämpylää, joka on jo melkoinen määrä.

Kadmiumin tärkeimmät saantilähteet normaalissa ruokavaliossa ovat viljavalmisteet (42 %), vihannekset ja hedelmät 32 %) liharuoat, kala, äyriäiset, nilviäiset ja sisäelimet. Viljavalmisteet sisältävät kadmiumia noin yhden kymmenesosan pellavan kadmiummäärästä, mutta niiden käyttömäärät ovat vastaavasti paljon suurempia.
Kadmium luokitellaan ympäristömyrkyksi ja sitä esiintyy yleensä mikrogrammapitoisuuksina elintarvikkeissa. Sitä kertyy kasveihin maaperästä ja sen vuoksi sen käyttöä tärkeimmissä lähteissä lannoitteissa ja paristoissa on rajoitettu lainsäädännöllä. Elintarvikkeiden korkeimmat pitoisuudet ovat äyriäisissä ja nilviäisissä, sisäelimissä, kalasäilykkeissä, sienissä, pellavansiemenissä, viljatuotteissa sekä marjoissa ja pähkinöissä. Pahiten kadmiumille altistuvia ryhmiä ovat sisäelinten, katkarapujen, pellavansiementen ja sienten suurkuluttajat sekä tupakoitsijat. Tupakoitsijoilla munuaisten kadmiumpitoisuudet ovat noin kaksinkertaiset muuhun väestöön verrattuna. Altistumista lisää raudan, kalsiumin ja D-vitamiinin puute.

Kohtuullisesti käytettynä pellavansiementuotteista ei siis ole osoitettu olevan terveydellistä haittaa. Pellavansiemeniä tulee käyttää vain monipuolisen ravinnon osana ja täydentäjänä. Jo pienillä annoksilla pellavansiementuotteita voidaan ruokavalion kuitupitoisuutta ja hyvien öljyjen osuutta lisätä. Lisäksi samalla saa hyviä proteiineja sekä lignaaneja. Perinteisesti pellavansiemeniä on käytetty ravinnon osana ja tämä viisas perusohje on edelleen käyttökelpoinen niin pellavan kuin minkä tahansa ruoka-aineen käytössä.
 
Itse olen sitä mieltä ettei lapsen ruokavaliossa kannata mitään ruoka-ainetta alkaa välttämään jos ei siihen löydy todellista tarvetta. (paitsi tärkkelystä kroppa ei tarvitse mihinkään..)

meillä vältetään leipää koska se laittaa mahan kovalle.

hiilareitakin kasvava lapsi tarvitsee, mutta kohtuudella. Ja hyviä hiilareita saa hedelmistä, marjoista jne.. Pullamössö ei oo mikään välttämätön ruoka lapsen kehityksen kannalta, tuollaisia turhuuksia siis vältetään.
 
Pellavatuotteille on elintarvikevirasto (Evira) antanut enimmäissuosituksia. Leipään Evira suosittelee lisättäväksi enintään 10 % pellavaa jauhojen määrästä. Aikuisen ihmisen päiväannokseksi suositellaan 25 g, joka vastaa noin 2-3 rkl.
Euroopan Elintarviketurvallisuusvirasto EFSA arvioi vuonna 2009 Euroopan komission pyynnöstä elintarvikkeiden kadmiumpitoisuuden mahdollista riskiä ihmisille. Viraston mukaan siedettävä kadmiumin viikkosaanti on 2,5 µg ruumiin painokiloa kohti. Pellavaa ei mainita EFSA:n arvioissa riskituotteena.

Evira suosittelee kuitenkin rajoituksia pellavankäytölle raskaana olevien naisten ja pikkulasten ravinnossa. Syynä rajoituksiin on pellavan sisältämä raskasmetalli, kadmium.

70 kg painavan aikuisen siedettävä kadmiumin viikkosaanti on EFSA:n suosituksen mukaan 70x2,5 µg = 175 µg = 0,175 mg eli päivää kohti 0,025 mg. Evira on arvioinut, että todellisuudessa suomalaiset saavat ravinnostaan kadmiumia keskimäärin 0,8 µg (=0,0008 mg) ruumiinpainokiloa kohti viikossa (lähde: Elintarvikkeiden ja talousveden kemialliset vaarat, Eviran julkaisuja 15/2010) eli esimerkkitapauksen 70 kg painava aikuinen 0,0008 mg päivässä. Tällöin hän voisi siedettävän päiväannoksen puitteissa saada lisäksi pellavasta 0,025-0,0008 mg = 0,0242 mg, eli syödä päivässä max 48 g pellavaa (jonka kadmiumpitoisuudeksi oletetaan max 0,5 mg/kg). Täten suositusraja 25 g päivässä on täysin turvallinen.

Hyvinvointia pellavasta -hankkeen (Hyvinvointia pellavasta) kokemusten mukaan leipään kannattaa lisätä pellavansiemeniä tai -rouhetta noin 5-7 prosenttia painosta. Esimerkiksi jos leivässä on esim. 5 % pellavaa, pitää sitä syödä 500 g, että pellavan enimmäissuositus 25 g tulee täyteen.
Jos leivässä on esimerkiksi 5% pellavaa ja lapsi painaa vaikkapa 20 kg, voi hän syödä päivässä esimerkiksi 3-4 sämpylää, joka on jo melkoinen määrä.

Kadmiumin tärkeimmät saantilähteet normaalissa ruokavaliossa ovat viljavalmisteet (42 %), vihannekset ja hedelmät 32 %) liharuoat, kala, äyriäiset, nilviäiset ja sisäelimet. Viljavalmisteet sisältävät kadmiumia noin yhden kymmenesosan pellavan kadmiummäärästä, mutta niiden käyttömäärät ovat vastaavasti paljon suurempia.
Kadmium luokitellaan ympäristömyrkyksi ja sitä esiintyy yleensä mikrogrammapitoisuuksina elintarvikkeissa. Sitä kertyy kasveihin maaperästä ja sen vuoksi sen käyttöä tärkeimmissä lähteissä lannoitteissa ja paristoissa on rajoitettu lainsäädännöllä. Elintarvikkeiden korkeimmat pitoisuudet ovat äyriäisissä ja nilviäisissä, sisäelimissä, kalasäilykkeissä, sienissä, pellavansiemenissä, viljatuotteissa sekä marjoissa ja pähkinöissä. Pahiten kadmiumille altistuvia ryhmiä ovat sisäelinten, katkarapujen, pellavansiementen ja sienten suurkuluttajat sekä tupakoitsijat. Tupakoitsijoilla munuaisten kadmiumpitoisuudet ovat noin kaksinkertaiset muuhun väestöön verrattuna. Altistumista lisää raudan, kalsiumin ja D-vitamiinin puute.

Kohtuullisesti käytettynä pellavansiementuotteista ei siis ole osoitettu olevan terveydellistä haittaa. Pellavansiemeniä tulee käyttää vain monipuolisen ravinnon osana ja täydentäjänä. Jo pienillä annoksilla pellavansiementuotteita voidaan ruokavalion kuitupitoisuutta ja hyvien öljyjen osuutta lisätä. Lisäksi samalla saa hyviä proteiineja sekä lignaaneja. Perinteisesti pellavansiemeniä on käytetty ravinnon osana ja tämä viisas perusohje on edelleen käyttökelpoinen niin pellavan kuin minkä tahansa ruoka-aineen käytössä.

Kiitos tästä :) Täytyypi etsiä joku toinen kuidun lähde lapsille
 
Aamuäree sen jo sanoikin, satunnainen leipä tai puuro ei välttämättä pahasta ole mutta ruokavalio ei saisi perustua hiilihydraattipitoisiin ruoka-aineisiin..

Itsellä alkaa olla vuosi täynnä ilman viljaa, riisiä, pastaa, hedelmiä ja sokereita.
Samalla on koko perheen (täysjyvä)leivänkulutus pienentynyt kolmasosaan ja (täysjyvä)pastaa tai riisiäkään ei kovin usein syödä kun valmistan yleensä karppiruokaa.
Sitä mitä koulussa syövät, siihen en puutu.
Kun leivon, leivon useimmiten mantelijauholla ja stevialla kuin enää vehnäjauhoilla ja sokerilla.
Hedelmien syöntiä rajoitetaan (marjojen ei) ja karkkipäivä on erikseen.

1v syö yleensä puuron tai vellin päivässä (koska minä yksin en päätä lapsen ruokavaliosta ja mies näin haluaa), mutta muuten tuokin menee hyvin samalla linjalla. Lihaa, kananmunaa, marjoja, kookosöljyä, kasviksia, sokerittomia mantelileivonnaisia (leivät ja muffinssit) ja turkkilaista jogurttia.

Terveysvaikutuksia olitte listailleet, tässä jotain omia: paino -12 kg (vyötärö -17cm), verenpaine normalisoitunut, verensokeri normalisoitunut, migreeni poissa, vatsan turvotus ja ilmavaivat poissa, pcos rauhoittunut (munasarjat näyttävät lähes terveiltä, vuosi sitten tilanne oli paha) ja kierto tasoittunut.
Lisäksi hampaat pysyvät jatkuvasti puhtaan tuntuisina, eikä niihin tule plakkia :)
 
Antti Heikkilän jutut tiedetään. Lääkäri joka rahastaa kirjoillaan ja jutuillaan joissa osatotuuksia ja aina jotain raflaavaa. Keksii milloin mitäkin erilaista ja saa porukat uskomaan JA asiantuntijat väittelemään. Hankalaa on se että osa täyttä totta ja sopii joillekin. Mutta hänellä "lahkomainen" ote asioissa. Ei saa kritisoida. Täysin epätieteellistä ja vaarallistakin jos kritiikkiä ei siedä kun hänen väitteitään on arvosteltu ja kyseenalaistettu.

Ja joku vielä ostaa noita kirjoja.... 🥴
 

Yhteistyössä