apua, toinen tulossa ja esikoisen suhtautuminen pelottaa...

[apua!]

Rauhoitelkaa mua jotenkin... Mun lapsi on ollut mulle aina todella tärkeä ja rakastan sitä ihan hirveästi. Nyt odotan toista lasta ja pelkään et tää esikoinen tulee uuden tulokkaan myötä kokemaan itsensä unohdetuks kun ei ookaan se ainoa enään... onko teillä muilla lapsi joka on jo yli 4v ollut ainoa ottanut hyvin uuden vastaan?
Onhan mun huoli turha?
Mä en ymmärrä miks pelkään ihan hirveästi et tää esikoinen ei sopeudu, liekö omasta lapsuudesta sit jotain jääny hampaankoloon... kun mun ja mun isosiskon ikäero on sama kun mun lapsilla tulee nyt oleen.

Entä miten sit kun vauva syntyy, kannattaako esikoisen antaa olla päikyssä vai ottaa pois? Kyseessä on vilkas lapsi joka tarvii kavereita ja viihtyy päikyssä...kokeeko se et sitä syrjitään jos vien päikkyyn ja onko sit taas toisaalta virhe pitää kotona koko ajan jos se tarvitsee kuitenkin kavereita ja on jo tottunut päikkyyn...?

Anteeks pitkä sepustus

 

["vieras"]

Meille syntyi kesällä toinen lapsi, ikäeroa tytöillä melkeen 5v. Meillä esikoinen on suhtautunut tosi hyvin uuteen tulokkaaseen, tykkää hoitaa, pitää sylissä jne. Varmaan aina on jotain mustasukkaisuutta mutta mielestäni olemme pärjänneet ilman suurempia ongelmia.
Meillä esikoinen on päiväkodissa 11 päivää kuukaudessa ja se on ollut meille loistava ratkaisu. Kuitenkin on jo sen ikäinen, että kaipaa kavereita enkä itse ole sen tyylinen, että jaksaisin koko ajan järjestää päivän täyteen ohjelmaa. eikä se vauvan kanssa aina olisi mahdollistakaan. Ja lähistön kaverit on päivät päiväkodissa, joten ei niitä kavereita saa kylään päiväsaikaan. Kun vanhempi lapsi on kotona, on minullakin enemmän energiaa järjestää ohjelmaa, käydään paljon ulkoilemassa, kirjastossa jne.

Meillä tehtiin niin, kun vauva syntyi, että isä vietti paljon aikaa esikoisen kanssa (toki on näin tehnyt aina), kun oli vielä kesälomalla. Nyt kun en itse ole niin kiinni vauvassa, pystyn viettämään kahdenkeskistä aikaa vanhemman kanssa.

Älä huoli, kyllä se vanhempi lapsi tottuu uuteen tulokkaaseen! Ja pitäisin vanhemman lapsen ehkä päiväkodissa. Itse en ainakaan koe huonoa omaatuntoa asiasta, vaikka olenkin kotona vauvan kanssa. Ja tosiaan meillä lapsi ei ole joka päivä hoidossa, eikä silloinkaan täysiä päiviä.

 

["a.p"]

[QUOTE="vieras";24884492]Meille syntyi kesällä toinen lapsi, ikäeroa tytöillä melkeen 5v. Meillä esikoinen on suhtautunut tosi hyvin uuteen tulokkaaseen, tykkää hoitaa, pitää sylissä jne. Varmaan aina on jotain mustasukkaisuutta mutta mielestäni olemme pärjänneet ilman suurempia ongelmia.
Meillä esikoinen on päiväkodissa 11 päivää kuukaudessa ja se on ollut meille loistava ratkaisu. Kuitenkin on jo sen ikäinen, että kaipaa kavereita enkä itse ole sen tyylinen, että jaksaisin koko ajan järjestää päivän täyteen ohjelmaa. eikä se vauvan kanssa aina olisi mahdollistakaan. Ja lähistön kaverit on päivät päiväkodissa, joten ei niitä kavereita saa kylään päiväsaikaan. Kun vanhempi lapsi on kotona, on minullakin enemmän energiaa järjestää ohjelmaa, käydään paljon ulkoilemassa, kirjastossa jne.

Meillä tehtiin niin, kun vauva syntyi, että isä vietti paljon aikaa esikoisen kanssa (toki on näin tehnyt aina), kun oli vielä kesälomalla. Nyt kun en itse ole niin kiinni vauvassa, pystyn viettämään kahdenkeskistä aikaa vanhemman kanssa.

Älä huoli, kyllä se vanhempi lapsi tottuu uuteen tulokkaaseen! Ja pitäisin vanhemman lapsen ehkä päiväkodissa. Itse en ainakaan koe huonoa omaatuntoa asiasta, vaikka olenkin kotona vauvan kanssa. Ja tosiaan meillä lapsi ei ole joka päivä hoidossa, eikä silloinkaan täysiä päiviä.[/QUOTE]

Kiitos vastauksesta, ihanaa että jollain muillakin on iso ikäero... tuntuu että nykyään lähes kaikissa perheissä ikäero on vain pieni 1-2v...
Mietin itsekin tuota päivähoitoon jättämistä ja jos tuntuu siltä että lapsi haluaa jäädä kotiin aamulla useinkin niin sittenhän sitä hoidosta pois jättämistä voisi miettiä.... toivotaan että kaikki menisi meilläkin hyvin, eikä suurempia draamoja syntyisi... onneksi lapsi on kuitenkin isänsä kanssa touhunnut nyt jo paljon joten se voi olla hyvä pehmike myös tulevaa ajatellen

 

["a.p"]

up, onko muilla kokemuksia??

 

["a.p"]

up up...

 

["vieras"]

Tärkeintä on, että esikoista ei unohdeta.

Olen itse seurannut vierestä ~10 vuotta kun sukulaisperheeseen syntyi kuuden vuoden jälkeen toinen lapsi. Esikoista kohdeltiin rautanyrkillä (kuvaannollisesti, kotiväkivallasta ei ole kyse!) ja kuopusta silkkihansikkain. Kuopus on aina saanut kaiken haluamansa vanhempiensa huomiosta kalliisiin leluihin, esikoinen ei. Esikoinen on nyt katkera teini ja ymmärrän hyvin miksi.

Eli tärkeintä on mielestäni muistaa, että lapsia tulee kohdella tasavertaisesti ikäerosta huolimatta. Esikoinen kyllä osaa verrata miten häntä ja kuopusta kohdellaan. Päikyn suhteen kannattaa kuunnella lasta: jos hän on mieluummin siellä kuin uuden pikkusisaruksen luona, ok.