A
apua!
Vieras
Rauhoitelkaa mua jotenkin... Mun lapsi on ollut mulle aina todella tärkeä ja rakastan sitä ihan hirveästi. Nyt odotan toista lasta ja pelkään et tää esikoinen tulee uuden tulokkaan myötä kokemaan itsensä unohdetuks kun ei ookaan se ainoa enään... onko teillä muilla lapsi joka on jo yli 4v ollut ainoa ottanut hyvin uuden vastaan?
Onhan mun huoli turha?
Mä en ymmärrä miks pelkään ihan hirveästi et tää esikoinen ei sopeudu, liekö omasta lapsuudesta sit jotain jääny hampaankoloon... kun mun ja mun isosiskon ikäero on sama kun mun lapsilla tulee nyt oleen.
Entä miten sit kun vauva syntyy, kannattaako esikoisen antaa olla päikyssä vai ottaa pois? Kyseessä on vilkas lapsi joka tarvii kavereita ja viihtyy päikyssä...kokeeko se et sitä syrjitään jos vien päikkyyn ja onko sit taas toisaalta virhe pitää kotona koko ajan jos se tarvitsee kuitenkin kavereita ja on jo tottunut päikkyyn...?
Anteeks pitkä sepustus
Onhan mun huoli turha?
Mä en ymmärrä miks pelkään ihan hirveästi et tää esikoinen ei sopeudu, liekö omasta lapsuudesta sit jotain jääny hampaankoloon... kun mun ja mun isosiskon ikäero on sama kun mun lapsilla tulee nyt oleen.
Entä miten sit kun vauva syntyy, kannattaako esikoisen antaa olla päikyssä vai ottaa pois? Kyseessä on vilkas lapsi joka tarvii kavereita ja viihtyy päikyssä...kokeeko se et sitä syrjitään jos vien päikkyyn ja onko sit taas toisaalta virhe pitää kotona koko ajan jos se tarvitsee kuitenkin kavereita ja on jo tottunut päikkyyn...?
Anteeks pitkä sepustus