Toggle sidebar

Ärsyttää mies!!! Syö minunkin ruuat!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

"vieras"

Vieras
Tein eilen ison kattilallisen makkarakeittoa, jotta siitä riittäisi myös täksi päiväksi. Kun tulin tänään töistä kotiin ja aloin ottaa keittoa jääkaapista, sitä ei enää ollutkaan. Kysyin asiasta mieheltäni, ja hän sanoi, että oli ottanut loput töihin evääksi. No ei muuta kuin ostamaan ruokatarpeet että sain tehtyä lapsille ja itelleni ruuan, ja mies tuli sitäkin vielä kärttämään, että on jo nälkä.

Äsken keitin iltapuuroa, ja tuolla mies vetelee jo kolmatta isoa lautasellista sitä. Se on niin järkyttävä suursyömäri, että mua v-tuttaa ihan sekin, että meillä kuluu omaisuus ruokatarpeisiin! Oon sanonut, että itteään ei tarvi ahtaa ääriään myöten täyteen ja että kohtuus kaikessa.

Mies ei ole lihava, mutta selkeästi pömppömahaa jne. Hänen suvussaan on lihavuutta. Pelkään, että periytyy lapsillekin, varsinkin kun mies näyttää tuollaista ruokamallia omalla esimerkillään.
 
Meillä ihan sama juttu. Teenpä esimerkiksi jauhelihakastikkeen sitten 400 grammasta tai 750 grammasta jauhelihaa, minä syön annoksen ja mies meinaa syödä loput, ellen estä. Se on ärsyttävää. Hänellä tyyli, että syödään kaikki ruoat, ei väliä, miten paljon sitä on tehty. Annoskoot järjettömät. Ja sama miehelläkin: ei ole ylipainoinen, mutta pömppömaha on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hanki ap elämä;25090320:
Ai teillä on ihan omat ruoat? Kaikesta ihmiset viitsii/kehtaa valittaa!!!!!
Click to expand...

No kyllä se on ärsyttävää jos toinen saa aina huolehtia että lapsille on ruokaa kun toinen taas aina vaan tulee pöytään ja syö, ilman mitään huolen häivää.
Meillä mies vähän samantyylinen.
 
Joo joskus pistää risomaan kun tekee jotain ruokaa isomman annoksen, ja ajattelee että siitä on seuraavan päivän itaruoaksi. Mies vetää kaiken mitä näkee, jos meinaa jotain kastiketta jäädä pieni annos että esim. lapsille sais siitä seuraavan illan ruoan niin se syö senkin. Eikä takuulla ole enää nälkä jos jostain 750g jauhelihapaketista on syöty yhden kerran ainoastaan minä ja mies.

Sit saattaa närkästyä jos sanon että jättäis loput lapselle seuraavan päivän ruoaksi. Toisinaan jos teen jotain ruokaa esim. mihin tulee homejuustoa, niin lapsille ei se maistu,ja siksi jättäis mielellään jotain bolognesekastiketta seuraavalle päivälle niille. Lapsilla ikää 2 ja 4v eli kovin isosta määrästä kastiketta ei ole kyse.

Joskus oon kokeillu että miten paljon se syö niin se syö aina pannun tyhjäksi lihaa/kalaa/kanaa vaikka sitä olis varattuna kilo meille kahdelle.
 
[QUOTE="vieras";25090360]
Joskus oon kokeillu että miten paljon se syö niin se syö aina pannun tyhjäksi lihaa/kalaa/kanaa vaikka sitä olis varattuna kilo meille kahdelle.[/QUOTE]

Sama. Nykyään täytyy aina sanoa, että et sitten syö kaikkea jne. Tuntuu typerältä holhota ja vahdata toisen syömisiä, mutta ei auta, jos haluaa, että sitä ruokaa olisi jäljellä seuraavanakin päivänä.
 
Meilläkin on miehellä ihan järkyttävän kokoset ruoka-annokset, kun reenaa salilla ihan tositositosissaan. En vaan mitenkään pysty vielä aktiivisen harjottelunkaan jälkeen ymmärtään, miten paljon sitä ruokaa siihen uppoo. Siis jos katon kattilasta, että paljon sielä on vaikka keittoo jäljellä, että riittääkö vielä päivälliseks tms. niin aina vaan arvioin väärin, että riittää, eikä se riitäkään. Siis se syömisen määrä on ihan posketonta. Ja meilläkään mies ei siis oo lihava.

Mutta se järjetön syöminen ei kuitenkaan onneks oo meillä mikään ongelma, kun meillä on kotihommat jaettu niin, että minä pyykkään ja mies laittaa safkat. Kyllähän se joskus kiroilee, kun pitäis kuulemma taas ostaa vieläkin isompi kattila ja uunivuoka jne. mutta ite se laittaa ne ruuat ja arvioi, paljon sitä tarvii laittaa, että kaikille riittää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras pieras:
Sorry, mut mä en tajunnut jutun ongelmaa, eikö kukin kotonaan saa syödä niinkuin parhaaksi näkee, aikuiset ihmiset ?
Click to expand...

Jos ei yksi annos ruokaa riitä vaan syö monen päivän satsin kerralla, niin ehkä tässä kohtaa ei olla enää ihan siellä "aikuisella maaperällä"? Tottahan sopimalla asioista, voi syödä vaikka lasagnen kerralla, mutta noin kuin ap ilmaisi, ei ole ok.

Muoks. Muakin kyrsis todella, jos mä olen tehnyt isomman satsin sapuskaa, ettei joka päivä tarvitse kokata ja joka olis sen käynyt ns. salaa vetelemässä kiduksiinsa.
 
Voi kuinka lohduttavaa kuulla kommentteja kohtalontovereilta!!

Niille, joille jäi epäselväksi, niin totta kai saa syödä niin että lähtee nälkä. Mutta nälkä lähtee aikuiselta, fyysistä työtä tekevältä mieheltäkin huomattavasti pienemmällä ruokamäärällä kuin esimerkiksi neljällä lautasellisella keittoa, lasagnesta syö kerralla yli puolet, jne. KOHTUUS KAIKESSA, jotta ruokaa riittäisi minulle ja lapsillekin myös seuraavaksi päiväksi.

Meillä menee siis ihan älytön summa rahaa viikossa ruokaan ihan vain siksi, että mies syö niin paljon. Vähempikin riittäisi. Miehellä siis samaa vikaa, mitä joku jo mainitsikin, että on pakko syödä kattila tyhjäksi eikä jättää mitään - aivan niin kuin olisi elänyt joskus pula-ajalla ja siksi ahtaa itseensä ruokaa niin että napa ruskaa. Ei se ruoka lopu kesken maailmasta, sitä olen miehelle yrittänyt sanoa.
 
Ja kun siis teen esimerkiksi keittoa, teen sitä todella ison määrän, jotta sitä riittää meidän neljän hengen perheelle kahden päivän ruoaksi sekä miehelle vielä töihinkin. Olen siis ottanut tarpeen huomioon jo ruokaa tehdessäni. Siltikään se ei riitä, sillä mies syö sitä monta annosta kerralla ja ottaa loput töihin.

Olen joutunut jopa kieltämään miestä ottamasta kotoa eväitä, jotta kiireisinä päivinä kun en ehdi uutta ruokaa tehdä, lapsetkin saavat ruokaa nopeasti kun on mitä lämmittää.
 
mua taas ärsyttää kun tehdään ruokaa niin yleensä tehdään esim. kilon lihaa/muuta ja siitä riittää 2 päiväksi jos kaikki syö ja ottaa evääksi. Mutta aika usein mies syö kerran kun on valmis ja mä ja lapset 3 päivää ja sit saa viskata mäkeen kun 4 päivää en kyllä enää samaa ruokaa jaksa suuhun mättää... Ja mies hakee itselleen jotain kaupasta evääks tai vetelee pizzaa. mutta jos tekisin saman kun hän on tehnyt ruoan niin hän loukkaantuisi siitä että ruoka ei kelpaa =)
 
Meillä on sitten vissiin erilainen kulttuuri tossa ruokailussa, kun syödään lämminruoka illalla yhtäaikaa ja kaikki saa sitä riittävästi. Meillä on niin iso perhe että en edes ajattele että ruuasta riittäisi toiselle päivälle kuin korkeintaa pienille lounaaksi ja jos ei riitä niin sitten ei riitä. Ikinä en oo ajatellut että mies tai kukaan muukaan söisi toisten ruuat. Mies on kyllä kova syömään mutta tekeekin fyysistä työtä
 
Otat niistä ruuista lapsille erilliseen kattilaan tai rasiaan, sanot että ne on varattu lapsille ja niihin et koske. Ja jos syöt ne, niin saat luvan lähteä hakemaan kaupasta lisää kanaa/lihaa/ ym. ja valmistat itse lapsille uudet ruuat.
Onhan se nyt älytöntä, jos mies vetää napaansa koko kattilallisen soppaa, kaikki kanakastikkeet, pihvit ja lapset jää ilman. Pitäisi se tajuta että syö sitten leipää lisäksi, jos ei maha täyty parista lautasellisesta niinkuin muilla ihmisillä.
 
Nyt sain päivän parhaat naurut! Siis oikein töissä käyt ja makkarakeittoa ja puuroa syö non paljon!!!

Huh! Tule meille käymään, kun murrosikäinen lapsi tulee koulusta ja valittaa että hirveä nälkä ja mikään ruoka ei kelpaa silti! Pihvi vain!
 
Siis todellisia kohtalotovereita täällä. :D Meillä mies on kyllä jo oppinut,e ttä kyselee pitääkö jättää ruokaa ja minkä verran. Mutta hänkin tekee fyysistä työtä, joten olen yrittänyt ymmärtää, että kulutus on paljon enenmmän kuin muilla yhteensä. Leipää ja eritoten ruisleipää sekä salaattia tarjoan aina ruoan kanssa, jotta sitä ruokaa yksinään ei menisi aina sitä laatikollista tai kattilallista kerralla. :D
 
[QUOTE="vieras";25090279]Tein eilen ison kattilallisen makkarakeittoa, jotta siitä riittäisi myös täksi päiväksi. Kun tulin tänään töistä kotiin ja aloin ottaa keittoa jääkaapista, sitä ei enää ollutkaan. Kysyin asiasta mieheltäni, ja hän sanoi, että oli ottanut loput töihin evääksi. No ei muuta kuin ostamaan ruokatarpeet että sain tehtyä lapsille ja itelleni ruuan, ja mies tuli sitäkin vielä kärttämään, että on jo nälkä.

Äsken keitin iltapuuroa, ja tuolla mies vetelee jo kolmatta isoa lautasellista sitä. Se on niin järkyttävä suursyömäri, että mua v-tuttaa ihan sekin, että meillä kuluu omaisuus ruokatarpeisiin! Oon sanonut, että itteään ei tarvi ahtaa ääriään myöten täyteen ja että kohtuus kaikessa.

Mies ei ole lihava, mutta selkeästi pömppömahaa jne. Hänen suvussaan on lihavuutta. Pelkään, että periytyy lapsillekin, varsinkin kun mies näyttää tuollaista ruokamallia omalla esimerkillään.[/QUOTE]

Meillä oli tuossa vähän aikaa sitten vielä samanlainen tilanne. Mies meinasi syödä kaikki päivälliseksi tehdyt ruuat aamupalalla, päivällisellä ja iltapalalla. Tulot kun laskivat kesän jälkeen oli pakko puuttua miehen syömisiin. Sanoinkin että aamupala on oma ruokansa, leipää yms. päivällisellä voidaan syödä sitä kunnon ruokaa ja iltapala on ihan oma juttunsa. Leipää silloinkin tai jotain muuta, mutta ei sitä päivälliseksi tarkoitettua ruokaa. Muuten ruokakulut olisivat olleet ihan järkyttävät.

Vieläkin meinaa mieheltä lipsahtaa jos esim. teen kaalilaatikkoa. Hän syö yksin yhden laatikon päivän aikana. Muulle perheelle on tehtävä oma laatikkonsa että saadaan syötyä muutakin kuin leipää.

Mutta tosiaan pitää olla vaan tiukka sille miehelle ja laittaa tiukat rajat kuten lapsillekkin. Tai muuten saa mies ruveta itse maksamaan omat ruokansa jos ei pysty rajoittamaan syömisiään. Meillä se on onneksi toiminut.
 
Jos mies syö noin paljon, niin hänen pitää myös valmistaa itse noita laatikoita ja keittoja. Eivät ne itsestänä tule. Kaupassakäyntiä, ostosten raahaamista, pilkkomista, kuorimista, TYÖTÄ. Kovaa työtä ruokkia perhe 5 kertaa päivässä.
Mies tekemään joka pivä 1-2 laatikko tai keittoruoka a. Yhtään ei istu alas tai konelle tai telkkarin eteen, ennen kuin on non 2-3 tuntia tehnyt kotitöitä tai lastenhoitotyötä. Mieluiten molempia samanaikaisesti , tekee ruokaa ja vahtii lapset samalla. Puuron keittäminen ei paljo nvaadi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hihiih:
Jos mies syö noin paljon, niin hänen pitää myös valmistaa itse noita laatikoita ja keittoja. Eivät ne itsestänä tule. Kaupassakäyntiä, ostosten raahaamista, pilkkomista, kuorimista, TYÖTÄ. Kovaa työtä ruokkia perhe 5 kertaa päivässä.
Mies tekemään joka pivä 1-2 laatikko tai keittoruoka a. Yhtään ei istu alas tai konelle tai telkkarin eteen, ennen kuin on non 2-3 tuntia tehnyt kotitöitä tai lastenhoitotyötä. Mieluiten molempia samanaikaisesti , tekee ruokaa ja vahtii lapset samalla. Puuron keittäminen ei paljo nvaadi.
Click to expand...

Mistä ne rahat tulee jolla se ruoka saadaan kaupasta ulos? Kovaa työtä raataa että saa perheen ruokittua. Kotiin kun tulet, on akka naama norsunvitulla ja valittaa milloin mistäkin. Ruokaa tarvitsisi mutta kai sekin on väärin syödä nälkäänsä. Kohta ihmetellään kun ukko lähtee ja kurttu jää yksinkattilassaa kanssa vartioimaan soppaansa.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa