T
"Tiit"
Vieras
Minulla on paljon suht samanikäisiä serkkuja. Olemme vähän päälle kolmikymppisiä ja paljon tekemisissä. Kolme serkuistani sai ennen minua lapsen niin, että meidän ja serkkuni vanhimman lapsen ikäero on 2 vuotta eli kaikki meidän serkusten lapset ovat syntyneet melko pienellä ikäerolla.
Meillä lapsettomuushoidot takana ja saimme odottaa reilu 5 vuotta ennen kuin raskaustesti näytti positiivista. En vain kamalasti ole kaikille puhunut lapsettomuudestamme koska se oli todella kipeä aihe. Lapsemme on nyt reilu vuoden ikäinen ja taas sain eilen kuulla närkästynyttä kuittailua tädiltäni siitä, että olen hankkinut lapsen vain sen takia, että muillakin on. Kysyi, että joko kaduttaa kun piti hankkia lapsi vain sen takia kuin muillakin on. Tätä kommentointia sain kuulla jo raskausaikana mummoltani, mummoni sisaruksilta sekä tädeiltäni.
En vain voi käsittää kiikastaako asia siitä, että serkkuni ehtivät vain ensin tulla raskaaksi vai siitä, etteivät he voi kuvitella minua äidiksi. Olemme kuitenkin asuneet 10 vuotta avomieheni kanssa yhdessä, kummallakin vakituiset koulutustavastaavat työpaikat, olen aina pitänyt lapsista (vetänyt liikuntakeskuksessa taapero-äiti jumpparyhmää, ollut pitkään partiossa laumanjohtajana, kavereiden lapset ovat usein meillä hoidossa jne.). Miehelle ja minulle on aina ollut selvää, että lapsia haluamme ja siksi olikin niin raskasta huomata, että adoptio onkin ehkä ainoa vaihtoehto.
Ovatko muut kokeneet vastaavaa kommentointia? Oli todella inhottavaa taas eilen kuulla, että edelleen sukulaiset ajattelevat, että matkin vain muita kun saimme lapsen
Meillä lapsettomuushoidot takana ja saimme odottaa reilu 5 vuotta ennen kuin raskaustesti näytti positiivista. En vain kamalasti ole kaikille puhunut lapsettomuudestamme koska se oli todella kipeä aihe. Lapsemme on nyt reilu vuoden ikäinen ja taas sain eilen kuulla närkästynyttä kuittailua tädiltäni siitä, että olen hankkinut lapsen vain sen takia, että muillakin on. Kysyi, että joko kaduttaa kun piti hankkia lapsi vain sen takia kuin muillakin on. Tätä kommentointia sain kuulla jo raskausaikana mummoltani, mummoni sisaruksilta sekä tädeiltäni.
En vain voi käsittää kiikastaako asia siitä, että serkkuni ehtivät vain ensin tulla raskaaksi vai siitä, etteivät he voi kuvitella minua äidiksi. Olemme kuitenkin asuneet 10 vuotta avomieheni kanssa yhdessä, kummallakin vakituiset koulutustavastaavat työpaikat, olen aina pitänyt lapsista (vetänyt liikuntakeskuksessa taapero-äiti jumpparyhmää, ollut pitkään partiossa laumanjohtajana, kavereiden lapset ovat usein meillä hoidossa jne.). Miehelle ja minulle on aina ollut selvää, että lapsia haluamme ja siksi olikin niin raskasta huomata, että adoptio onkin ehkä ainoa vaihtoehto.
Ovatko muut kokeneet vastaavaa kommentointia? Oli todella inhottavaa taas eilen kuulla, että edelleen sukulaiset ajattelevat, että matkin vain muita kun saimme lapsen