Burn out, työt ja kotielämä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Hei kaipaisin vinkkejä seuraavanlaiseen,
Teen vuorotyötä ja töiden jälkeen on vielä lastenhoito ja kaikki kotiaskareet
Mies on työtön ja ei voi edes sen vertaa että tiskaisi tai jaksaisi laittaa ruokaa tms vaikka tästä oon monta kertaa sanonut!!! ja kun töiden jälkeen väsyneenä nään ettei mitään olla tehty, ei edes jaksettu käydä kaupassa vaikka edellis iltana sanottu ettei jääkapissa ole mitään seuraavalle päivälle... oon niin hemmetin uupunut että töiden jälkeen mua odottaa tiskit,ruuanlaitto,pyykinpesu ja lasten hoito
Tuntuu ettei saa yhtään vapaa aikaa itelle ja elämä on pelkkää työtä ja sitten lisää töitä kotona ja nukkumaan ja herätä 5.45
Oon oikeesti yrittänyt keskustella asiallisesti mut toi mies ottaa kaiken mitä sanon niin raskaasti 😡 sanoo että mee muualla marmattaaa... hän on tosi saamaton mies että varmaan ero alkaa jo olla ihan hyvä vaihtoehto?
 
Nakkaa mies mäelle, silloin ei tartte kuunnella sen märisemisiä ja kattoo sen saamattomuutta ollenkaan. Ja on yks paapottava vähemmän.
Selviät ja pärjäät kyllä. Ja kun yhteishuoltajuuden vielä jaatte, niin viikko-viikko systeemillä lasten isä hoitaa lapset, jolloin sillä viikolla voit ottaa kenties hiukan rennommin.
Mutta jos puolestaan jatkat tuota entistä mallia, niin eipä siinä auta muu kuin armahtaa itteesä siinä arjessa. Hoidat lapsesi ja ittes asiat vaatehuoltoineen ja ruokailuineen, mies saa hoitaa ite ittensä, sille ja sen puolesta et ruppee enempäävoimias ja aikaa tuhlaamaan. Tsemppiä, ei ole helppo kuvio (teilläkään).
 
Nakkaa mies mäelle, silloin ei tartte kuunnella sen märisemisiä ja kattoo sen saamattomuutta ollenkaan. Ja on yks paapottava vähemmän.
Selviät ja pärjäät kyllä. Ja kun yhteishuoltajuuden vielä jaatte, niin viikko-viikko systeemillä lasten isä hoitaa lapset, jolloin sillä viikolla voit ottaa kenties hiukan rennommin.
Mutta jos puolestaan jatkat tuota entistä mallia, niin eipä siinä auta muu kuin armahtaa itteesä siinä arjessa. Hoidat lapsesi ja ittes asiat vaatehuoltoineen ja ruokailuineen, mies saa hoitaa ite ittensä, sille ja sen puolesta et ruppee enempäävoimias ja aikaa tuhlaamaan. Tsemppiä, ei ole helppo kuvio (teilläkään).
Ei kai sellaiselle miehelle voi lapsia antaa hoidettavaksi joka ei edes ruokaa saa pöytään tai siivoa? Ne lapset söis sen viikolla pelkkiä eineksiä paperilautasilta paskasessa kämpässä. Joka toinen viikonloppu korkeintaan
 
Ei kai sellaiselle miehelle voi lapsia antaa hoidettavaksi joka ei edes ruokaa saa pöytään tai siivoa? Ne lapset söis sen viikolla pelkkiä eineksiä paperilautasilta paskasessa kämpässä. Joka toinen viikonloppu korkeintaan
Pärjää ne lapset huonommissakin oloissa! Ensimmäinen asia, joka sinun tulee opetella, on antaa itsellesi huolehtimisvapautta. Ero ei auta, jos teet samat hommat kuitenkin.
 
Ei kai sellaiselle miehelle voi lapsia antaa hoidettavaksi joka ei edes ruokaa saa pöytään tai siivoa? Ne lapset söis sen viikolla pelkkiä eineksiä paperilautasilta paskasessa kämpässä. Joka toinen viikonloppu korkeintaan
Sittenhän tilanteesi pysyy lähes samana kuin nytkin, jos et pystyisi lapsiasi vuoroviikoin isälleen antamaan. Luultavasti sille viikonlopullekin varustaisit lapset ruoka- ja vaatekassilla isälleen. Eli onko kuitenkin niin, että jollain tavalla nautit siitä tämän hetken kuormituksesta, jotta pääset siitä naputtamaan ja kohtaloasi surkuttelemaan, jos et kerran ajatuksellisesti pysty kontrolloinnista hellittämään?
 
Sittenhän tilanteesi pysyy lähes samana kuin nytkin, jos et pystyisi lapsiasi vuoroviikoin isälleen antamaan. Luultavasti sille viikonlopullekin varustaisit lapset ruoka- ja vaatekassilla isälleen. Eli onko kuitenkin niin, että jollain tavalla nautit siitä tämän hetken kuormituksesta, jotta pääset siitä naputtamaan ja kohtaloasi surkuttelemaan, jos et kerran ajatuksellisesti pysty kontrolloinnista hellittämään?
En ole ap, vaan ihan ulkopuolisena ihmettelin antaisiko joku lapset puolet ajasta tuollaiselle isälle.. Nykyään on toki tapana ajatella että isät on tasavertaisia vanhempia mutta ei se aina niin mene. Itse jouduin lapsena joka toinen viikonloppu isän luokse, ei ollut yhtään kivaa. Se oli juuri tuollaista kuin kirjoitin, juopon isän luona sai olla nälässä ja etsiä isän työpäivän aikana jotain pakasteherneitä ja keksejä jotta sai jotain syötävää. Ja kämppä paskanen ja yöpaitaa jota käytin siellä ei pesty koskaan. Ihan oikeasti jonkun mielestä hyvä idea antaa 50/50 vanhempien kesken joka tapauksessa? Tässä tapauksessa se varmaan olisi virhe, en tietenkään voi sanoa varmasti kun en tunne heidän perhettä. Ja tuo kommentti "lapset pärjää karummissakin oloissa" ei ole lapsille kuitenkaan hyväksi olla usein nälässä ja liassa. Uskon että lapsille parasta on että olisi yksi vakituinen koti.
 
En ole ap, vaan ihan ulkopuolisena ihmettelin antaisiko joku lapset puolet ajasta tuollaiselle isälle.. Nykyään on toki tapana ajatella että isät on tasavertaisia vanhempia mutta ei se aina niin mene. Itse jouduin lapsena joka toinen viikonloppu isän luokse, ei ollut yhtään kivaa. Se oli juuri tuollaista kuin kirjoitin, juopon isän luona sai olla nälässä ja etsiä isän työpäivän aikana jotain pakasteherneitä ja keksejä jotta sai jotain syötävää. Ja kämppä paskanen ja yöpaitaa jota käytin siellä ei pesty koskaan. Ihan oikeasti jonkun mielestä hyvä idea antaa 50/50 vanhempien kesken joka tapauksessa? Tässä tapauksessa se varmaan olisi virhe, en tietenkään voi sanoa varmasti kun en tunne heidän perhettä. Ja tuo kommentti "lapset pärjää karummissakin oloissa" ei ole lapsille kuitenkaan hyväksi olla usein nälässä ja liassa. Uskon että lapsille parasta on että olisi yksi vakituinen koti.
Puhe taisi olla eineksistä. Saarioisten lihapullat ei ole huono. Tämä tapaus ei tainnut olla juoppo. Ottakoot sitten puhtaat vaatteet matkaan äitin luota. Miksei sun äitis antanut puhdasta yöpaitaa? Epäilen, että tässä ei olla kuitenkaan menossa slummiin, vaikka hygieniataso ei olisikaan niin tasokas.
Tunnen ihmisiä, joilla on kaksi kotia tai useampia. Ei se ole ollut mikään juttu. Ikävä, että isäs oli juoppo, eikä voinut huolehtia teistä. Mutta nythän sullakin on menneet jo menneitä. Eikö vain?
 

Yhteistyössä