Ei jaksa kiinnostua seksistä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Seksitön
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

Seksitön

Vieras
Olen 36 vuotias nainen, 14 vuotta seurustellut. Olen varmasti kyllästynyt mieheeni siinä määrin, etten enää halua häntä seksuaalisesti. Halauksia ja suukotteluja sitäkin enemmän. Alkuaikoina rakastelimme usein, nyt hyvä kun kerran kuukaudessa. Mies haluaa minua entiseen tapaan eli haluaisi seksiä viikottain, ellei päivittäin, jos häneltä kysyisi. Eroa en halua edes harkita, sillä hän on se minun "oma kullannuppu" jonka kanssa haluan viettää aikaani. Mutta seksi ei tosiaankaan enää kiinnosta. Olen joskus vihjaillut, jos hän yrittäisi "viekoitella" minua, esim. partaveden tuoksu, puhtaat alushousut/paikat ..ja yksi asia: Hänellä on selkäkarvoja joista en pidä. En halua olla pinnallinen, mutta niitä on häiritsevästi, sekä ylipainoa. En kehtaa sanoa näistä hänelle, koska tiedän, että hän loukkaantuu. Hänellä on myös pieni penis. Käyttämisen taidosta ei ole kyse, hän kyllä osaa ottaa naisen huomioon seksissä ennen itseään. Rakastan häntä, mutta haluaisin seksin takaisin sellaiseksi, mitä se oli joskus tapaamisaikanamme :(
Itseäni osaan tyydyttää enkä tiedä hänen laitaansa..kait hänkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Seksitön:
Olen 36 vuotias nainen, 14 vuotta seurustellut. Olen varmasti kyllästynyt mieheeni siinä määrin, etten enää halua häntä seksuaalisesti. Halauksia ja suukotteluja sitäkin enemmän. Alkuaikoina rakastelimme usein, nyt hyvä kun kerran kuukaudessa. Mies haluaa minua entiseen tapaan eli haluaisi seksiä viikottain, ellei päivittäin, jos häneltä kysyisi. Eroa en halua edes harkita, sillä hän on se minun "oma kullannuppu" jonka kanssa haluan viettää aikaani. Mutta seksi ei tosiaankaan enää kiinnosta. Olen joskus vihjaillut, jos hän yrittäisi "viekoitella" minua, esim. partaveden tuoksu, puhtaat alushousut/paikat ..ja yksi asia: Hänellä on selkäkarvoja joista en pidä. En halua olla pinnallinen, mutta niitä on häiritsevästi, sekä ylipainoa. En kehtaa sanoa näistä hänelle, koska tiedän, että hän loukkaantuu. Hänellä on myös pieni penis. Käyttämisen taidosta ei ole kyse, hän kyllä osaa ottaa naisen huomioon seksissä ennen itseään. Rakastan häntä, mutta haluaisin seksin takaisin sellaiseksi, mitä se oli joskus tapaamisaikanamme :(
Itseäni osaan tyydyttää enkä tiedä hänen laitaansa..kait hänkin.

Sama vika täällä. Miehesi kuvauskin kuulostaa aika tavalla omalta mieheltäni... Ylipainoa, selkäkarvoja jne. Haluaisi myös seksiä päivittäin, minulle riittäisi halaukset. En ole koskaan saanut orgasmia hänen kanssaan joten se on varmasti osa ongelmaa... Kun minua haluttaa niin mieluummin tyydytän itse itseni koska sitten saan sen tarvitun orkun enkä turhaudu kuten seksiä miehen kanssa harrastettaessa joskus käy.

Mieheni on myös taitava seksissä, mutta useimmiten tuntuu keskittyvän omaan nautintoonsa... Vain silloin keskittyy minuun kun haluaa todella paljon seksiä ja minä olen todella haluton. Yrittää tällöin minua hieman pidempään "hellimällä" saada itse sen mitä tahtoo...
 
Olen hieman alle 50 vuotias mies jota ei seksi kumppanin kanssa kiinnosta. Samanlaisesta pinnallisesta syystä, eli vaimo on lihonut. Entinen hoikka, muodokas pikkurouva on nyt vatsakas ja tasapaksu. Ura vei eteenpäin ja työaikojen venyminen teki ruokailuista epäsäännöllisiä mikä nyt näkyy. Kaipaan myös sitä iloisuutta ja huumorintajua joka nyt näyttää kadonneen kiireen takia.
Olen itsekin ns "johtavassa asemassa" oleva, mutta osaan pitää työn poissa kotoa ja ottaa aikaa itselle ja läheisille. Vaimolleni tämä tuntuu olevan paljon vaikeampaa ja neuvoja ei kuunnella :-)
Ongelmia ei ole oman mieskunnon kanssa, päinvastoin. Ei vain kiinnosta, sytytä joten ei seksiä.
Me ollemme keskustelleet asiasta mutta ilman mainittavaa tulosta.
Muutoinkin olen sitä mieltä että ei voi olla asioita joista EI voisi kumppanilleen puhua tai sanoa, kenelle sitten jos ei hänelle? Jos ei suhde sitä kestä niin aika ohuelle pohjalle on rakennettu.
Olemme molemmat bi mutta vaimolla naisystävä jäi töiden takia. Minulla on pari miespuolista ystävää joiden kanssa rakastella aika ajoin, mutta suhde vaimoon painaa mieltä eikä noistakaan hetkistä sitten nauti siten kuin silloin kun oma suhde oli kunnossa.
Oletettavasti etsin samassa tilanteessa olevan, itsestään huolehtivan ja muustakin kuin työstänsä kiinnostuneen naisen. Avioliittoamme en tämän takia riko, ainakaan vielä. Seksiä lukuunottamatta kun liittomme on lähes täydellinen ja viihdymme toistemme seurassa hyvin.
 
Mielestäni se on johtuu juuri noissa puolison epämielyttävissä piirteistä ja muodoista, jotta voisi kiinnostua hänestä riittävästi. Joten ne pitäisi saada poistumaan tai pystyä hyväksymään, jonka jälkeen seksikin olisi taas ihanaa. Uskon ainakin näin.
 
kyllä on kova tämä nyky maailma.
Tulee väkisinkin ajatus että ette tiedä oikeasta rakkaudesta mitään.
Jos jotakin ihmistä todella rakastaa niin ei siinä haittaa vatsamakkarat eikä muut ulkoiset seikat. Sitä vain haluaa olla juuri tämän ihmisen lähellä ja kanssa.
Todella törkeetä sanoo että ongelma on toisen ihmisen epämiellyttävissä piirteissä ja muodoissa!!
Ongelma on ennemminkin siinä että ei enää nähdä kaikkea sitä hyvää ja ihanaa mitä toisessa ihmisessä on. Ehkä on tietoisesti tai tiedostamatta suljettu omaa sydäntä rakkaudelta ja anteeksiannolta.
Joskus tekee hyvää lähtee vaikka käymään jossain erilaisessa paikassa tai tehä yhessä jotain mitä vaikka joskus sillon kun oli rakastunut. Pois hetkeks siitä arkikuvioista. SEllaisella mielellä et pidetään yhdessä hauskaa ilman paineita, jutellaan ja avataan sydäntä puolin ja toisin.
Ei olla vaatimassa toiselta vaan ollaan toiselle tukena. Valossa ja lämmössä kukat puhkeavat kukkaan.
sitä kautta, siis avaamalla sydämet puolin ja toisin, uskaltamalla ulos kuorestaan, voi löytää taas sydämen yhteyden toisen kanssa ja sillä on oma positiivinen vaikutus tietysti myös fyysiseen kanssakäymiseen. Mutta se ei ole itsetarkoitus. Se on luonnollinen seuraus.
Kuuntele sydäntäsi, mistä haaveilet? Mistä puolisosi haaveilee? Tiedättekö ylipäätään että mitä toisillenne oikeasti kuuluu?
Eli vielä RJV:lle! Ei millään pahalla mut seksi ei todellakaan lähde toisen ihmisen epämiellyttävistä piirteistä, niitähän meissä kaikissa varmaan on, vaan sinun omasta tunne- elämästä ja siitä yhteydestä ja läheisyydestä joka sinulla on tai ei ole naisesi kanssa.
Pitäis varmaan hetkeks kaikkien unohtaa tää seksi-vouhotus ja lähestyä henkisellä tasolla aidosti toinen toistaan, moni vois yllättyä seurauksista.
Eikö kuitenkin ole mukavampi että on ihmisiä jotka oikeesti välittää ja rakastaa, kuin että joiden kans yhdistää vain molempien täydellinen ulkokuori. Eikö ole mukava jos ei tartte pelätä et toinen jättää jos ja kun vääjäämättä itsekukin rupsahtaa(siis fyysisesti)?
 
Seksi on kyllä ristiriitainen asia usein kun olen sinkku. Jos ei oikein pidä, tai arvosta miestä, ei seksikään kiinnosta. Mimnulla menee halut ainakin siinä vaiheess, kun mies piereskelee huolettomana illalla. Tai mässyttää joitakin sipseja kuin pikkupossu, tai juo viinilaisni sisällön kun olen itse nukahtanut. Onko samoja kokemuksia?
 
Seksi on kyllä ristiriitainen asia usein kun olen sinkku. Jos ei oikein pidä, tai arvosta miestä, ei seksikään kiinnosta. Mimnulla menee halut ainakin siinä vaiheess, kun mies piereskelee huolettomana illalla. Tai mässyttää joitakin sipseja kuin pikkupossu, tai juo viinilaisni sisällön kun olen itse nukahtanut. Onko samoja kokemuksia?
 
Alkuperäiselle oli nuo ulkoiset piirteet yksi osaongelma, ei minulle. Pitkissä suhteissa juuri noista toisen piirtestä ja tavoista voi tulla ärsyttäviä, vaikka ne on ollut aiemminkin olemassa, tosin hyväksytyssä muodossa. Sitten kun ne alkavat ärsyttää, niin siinä samalla menee seksihalutkin. Kun ärsyttävät piirteet saadaan pois, niin seksikin palaa alkuaikojen tunnelmiin. Tietysti toinen keino on laittaa ajatuksissaan ne ärsyttävät asiat taka-alle, ken siihen pystyy.
 
Sama vika täällä. Seksi ei kiinnosta varsinkaan oman miehen kanssa. Ei kyllä muidenkaan, vaikka olenkin kova flirttailemaan.
Jotenkin kyllästyttää. Aina samat kuviot, asennot.
Joskus olen hakenut ruokahalua muualta ja se on pikkasen piristänyt. Siis katsomalla muita miehiä, kerran pettämälläkin, mutta se ei ehdottamasti kannattanut. Siitä toipuminen vei vuosia ja pohja suhteelta täytyi rakentaa aivan uudestaan.
Olemme molemmat hyvännäköisiä, joten vika ei ole siinä. Läheisyyden kaipuu suurempi kuin fyysisen nautinnon. Jos olo itsellä ei ole kovin seksinen ei todennäköisesti toisellakaan tee mieli. Jospa se kevättä kohti..
 
Ei kai se seksi pakollista ole. Yhdessäolo ja läheisyys se kuitenkin on se tärkeämpi alue. Kunhan molemmat kokevat niin.
Minkälaista vaihtelua kaipaatte? Onko siitä visio olemassa? Jos taas on kaikki koettu, niin ei kai loputtomiinkaan voi aina keksiä uutta ja eksoottista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja aliisa72:
Sama vika täällä. Seksi ei kiinnosta varsinkaan oman miehen kanssa. Ei kyllä muidenkaan, vaikka olenkin kova flirttailemaan.
Jotenkin kyllästyttää. Aina samat kuviot, asennot.
Joskus olen hakenut ruokahalua muualta ja se on pikkasen piristänyt. Siis katsomalla muita miehiä, kerran pettämälläkin, mutta se ei ehdottamasti kannattanut. Siitä toipuminen vei vuosia ja pohja suhteelta täytyi rakentaa aivan uudestaan.
Olemme molemmat hyvännäköisiä, joten vika ei ole siinä. Läheisyyden kaipuu suurempi kuin fyysisen nautinnon. Jos olo itsellä ei ole kovin seksinen ei todennäköisesti toisellakaan tee mieli. Jospa se kevättä kohti..

Hei.Mikä lie vikana.Jos tykkäät liikaa,ei hyvä.Jos tykkäät liian vähän,ei sekään hyvä.Luultavasti aikoinani karkoitin naiseni luotani siitä syystä,tykkäsin hänestä aivan mielettömästi kaikin puolin,aivan tervellä tavalla.Alkuunsa seksi toimi hyvin,mitä enemmin oltiin yhdessä,sitä enemmän halusin seksiä hänen kaa ja pitää häntä hyvänä.Sitten hän kyllästyi ja häippäsi omille teilleen eikä ole senkoommin näkynyt.Miten osaisi olla suominaisen mieleinen?Vai pitäskö suominainen palauttaa maanpinnalle.
 
Kaikki kuolaavat venäläisten naiskaunottarien perään.Entäs todellisuus?Muutaman vuoden venäjällä duunaillessani näin mitä on todellisuus.Ei sen kummempaa.Ihminen on nuorena hyvännäköinen,vanhempana ulkonäkö rapistuu.Hyvännäköisestäkin tulee vanhemmiten kauheennäköinen kummajainen.Jotkut ovat iäkkäänäkin todella hyvännäköisiä,eivät lapsenlapsetkaan sentakia menetä yöuniaan.Taidan olla yksi niistä onnellisista.Oliskohan joku geenivirhe.
 
Yksi juttu, joka mainittiin noista toivottavista asioista, oli tosiaan "puhtaat paikat". Mikä siinä sitten on, ettei voi toista kunnioittaakseen käydä suihkussa? Likaisuus ja hielle haiseminen eivät liene omiaan eroottista ilmapiiriä kohottamaan. Ja itsestään selvää pitäisi olla kaikille, että jos arvostus ja kunnioitus puuttuu, ja on pettämistä ja halveksuntaa, niin ei tarvitse odottaa seksiäkään. Tosin minä en sellaista meininkiä pitkäksi aikaa jäisikään katselemaan.:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja sohvis:
Alkuperäinen kirjoittaja aliisa72:
Sama vika täällä. Seksi ei kiinnosta varsinkaan oman miehen kanssa. Ei kyllä muidenkaan, vaikka olenkin kova flirttailemaan.
Jotenkin kyllästyttää. Aina samat kuviot, asennot.
Joskus olen hakenut ruokahalua muualta ja se on pikkasen piristänyt. Siis katsomalla muita miehiä, kerran pettämälläkin, mutta se ei ehdottamasti kannattanut. Siitä toipuminen vei vuosia ja pohja suhteelta täytyi rakentaa aivan uudestaan.
Olemme molemmat hyvännäköisiä, joten vika ei ole siinä. Läheisyyden kaipuu suurempi kuin fyysisen nautinnon. Jos olo itsellä ei ole kovin seksinen ei todennäköisesti toisellakaan tee mieli. Jospa se kevättä kohti..

Hei.Mikä lie vikana.Jos tykkäät liikaa,ei hyvä.Jos tykkäät liian vähän,ei sekään hyvä.Luultavasti aikoinani karkoitin naiseni luotani siitä syystä,tykkäsin hänestä aivan mielettömästi kaikin puolin,aivan tervellä tavalla.Alkuunsa seksi toimi hyvin,mitä enemmin oltiin yhdessä,sitä enemmän halusin seksiä hänen kaa ja pitää häntä hyvänä.Sitten hän kyllästyi ja häippäsi omille teilleen eikä ole senkoommin näkynyt.Miten osaisi olla suominaisen mieleinen?Vai pitäskö suominainen palauttaa maanpinnalle.

Ei se aina tykkäämisestä ole kiinni. Halut ei aina vain kohtaa. Mielekstäni seksi on aivan liian yliarvostettua. Toisaalta miehille ei tunnu riittävän vain pelkkä läheisyys. Kädet tahtoo eksyä...
Jos henkinen yhteys ei ole kunnossa on turha odottaa seksiäkään eikä naiset yleensä syty yhtä äkkiä kuin miehet. Joskus se on pienestä kiinni joskus täytyy varata esileikkiin kokonainen päivä.
Ja on kai se ihan yleistä ettei 12 vuoden yhteiselon jälkeen aina jaksa innostua. Vai jaksaako? Miten?

 
Melkeinpä voisin sanoa että antaisin "mitä vaan" että miesystäväni taas syttyisi seksuaalisesti. Hän ei ole koskaan ollut mitenkään aktiivinen osapuoli seksielämässämme, mutta viimeiset pari vuotta ovat olleet todella latteita. Rakastelukertoja vain noin 6-8 kertaa vuodessa! Välillä itkin itseni uneen kun en 'saanut' ja mies kuorsasi vieressä. Surffailin netissä ja masturboin itsekseni. Yritin tehdä yhtä sun toista että unohtaisin erotiikan. Mutta varsinkin ovulaation aikana käyn niin kuumana että haluaisin todellakin edes jonkin tasoista rakastelua. Mutta ei. Mies ei näytä olevan kiinnostunut minkään tasoisesta seksistä. Minulle riittäisi vaan se että TUNTISIN hänet sisälläni, vaikka sitten itse hoitaisinkin loput. Mutta ei! Mies ei tee aloitteita, eikä osoita eroottista mielenkiintoa millään tavalla. Lähinnä halailee vaan, siinä kaikki.

Olen viimeisen vuoden aikana saanut varmaankin 8 kiloa lisää painoa kun syön murheeseeni. Ja olen alkanut inhoamaan itseäni. Nyt on tiukka diettii päällä ja kävi miten tahansa niin trimmaan itseni siihen kuntoon että joku toinen mies innostuu. Olen valmis aloittamaan vaikka toisen suhteen, kunhan saan SEKSIÄ ainakin pari kertaa kuukaudessa. Mielellään pari kolme kertaa viikossa. Olen jopa valmis jättämään miehen tämän asian takia. En usko että enää mikään saa häntä syttymään kun latistuminen on jo tapahtunut. Enkä todellakaan usko että syy olisi siinä ettenkä minä ole seksikäs tai haluttava.
 
Kannatasko lähtee katsomaan asioita toisesta vinkkelistä.Jospa se on normaalia että alkaa seksuaalinen puoli hyytymään iän myötä.Jospa näin pitääkin olla.Ajatellaan asiaa toisin päin.Kovasti aktiiviset ihmiset ovat epänormaaleja.Pari kertaa kuussa riittää.Miltäs tämä kuulostaa?Itse kuitenkin tykkään,jos sattuu olemaan vastapuoli paikalla,ainakin pari kertaa päivässä rakastella.Aamupala ja hyvän yön suukkipanot.Ei pidä yleistää näitä asioita.Jotkut yytyvät vähempään,jotkut eivät koskaan saa kyllikseen seksistä.Näin se on,vissiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja RJV:
Eikö hän syty teidänkään aloitteesta? Mutta jos sekään ei auta, niin varmaan kannattaisi kääntyä lääkärin puoleen. Normaalia tuo nyt ei ainakaan voi olla.

Miksi suositellaan,kääntykää lääkärin puoleen?Eivät hekään ole mitään ihmeiden tekijöitä.Kyllä ihmisen tarvii oppia tuntemaan itsensä ja kaiken minkä hän tekee,tiedostaa sen myös.Jos on paha olla,silloin ystävien tuki tärkeää.Kuitenkin ihmisen itse on noustava takaisin elämän moniin kiemuroihin.Nauttii siitä tai ei.Ei joka käänteessä pidä lääkäriä huutaa paikalle.Hekin ovat vain ihmisiä kaikkinen heikkouksineen ja vahvuuksineen.Jokaiselle tsemppiä kaikin puolin.
 
Monen monta varmasti ihanaa naista kärsii haluttomuudesta ja seksittömyydestä, eri syistä. Ja monen monta ihan asiallista, komeaa ja mukavaa miestä myös. Miten nämä saataisiin kohtaamaan toisiaan, perheitä ja avioliittoja rikkomatta? Tarkoitan viestilläni nimenomaan aviossa olevia ihmisiä, sinkut saa seksiä aina kun haluaa.
 
Seksiongelmia tulee varmasti vähemmän niissä parisuhteissa, joissa on alusta asti totuttu juttelemaan vaikeistakin asioista yhdessä. Jos suhteessa on epäsuhtaa (toinen haluaa, toinen ei), niin kumpi tahansa voi ottaa asian puheeksi, että missä ollaan menty pieleen, kun haluissa on niin suuri ero.

Minäkin (= nainen) vaikenin vuosikausia seksiongelmista. Meillä parisuhteessa oli alusta asti vaikeaa jutella ongelmista. En kokenut isoksi asiaksi antaa seksiä, vaikken koskaan saanut orgasmia enkä ollut siis edes lähelläkään orkkua. Lopulta kuitenkin vuosien ja vuosien päästä alkoi todella tympimään se, että miksi minä aina annan, mutten koskaan saa mitään muuta kuin miehen roiskeet sisääni. Rupesin vihaamaan miehen kosketusta ja koko seksitouhua.

Keräsin rohkeutta parin vuoden ajan. Sitten mitta täyttyi ja otin asian puheeksi miehen kanssa. Hän oli ihan hämmästynyt, että miksi minä olen tyytymätön. Olin jo aiemmin vihjaillut, mutta ei mies vihjailuja ymmärrä, vaan suoraa puhetta. Mies rupesi kieltämään asioita eikä halunnut kuunnella. Kirjoitin asiat ylös ja annoin miehelle tekstini luettavaksi. Vasta sen jälkeen mies tajusi, mitä minä halusin, mikä oli kaikki vuodet ollut ongelmana ja miten parisuhdeongelmatkin heijastuivat seksielämään.

Suhteemme loppuaikana seksielämä oli kohentunut huomattavasti. Mies huomioi, antoi aikaa, opetteli kehoni herkkiä kohtia ja antoi tarvittaessa ennen tai jälkeen yhdynnän suuseksiä yms, joiden avulla laukesin. Lopulta suhde kaatui ihan muihin juttuihin, mutta olen iloinen, että pystyimme lopulta keskustelemaan asiasta.

Olemme sittemmin kumpikin tahoillamme jo uudessa suhteessa ja varmasti kokemuksemme on auttanut meitä uusissa suhteissammekin. Minäkin otin heti alusta asti kumppanini kanssa puheeksi seksin ja kerroin mitä haluan. Opastin myös miestä. Nyt mies tietää, mitä haluan. Jos mies on liian usein itsekäs ja haluaa pikaseksiä, niin sitten sanon ystävällisesti, että oltaiskos tällä kertaa pidemmän kaavan mukaan, että minäkin ehdin mukaan jne.

Nykyisessä suhteessa tylsyyttä estetään siten, että monipuolinen seksi ei ole pelkkiä asentojen vaihtoja, vaan seksiä eri vuorokauden aikoina, eri huoneissa (kesällä pääsee vaikka luonnonhelmaan tai autoon...) ja erilaisissa mielentiloissa (välillä puhutaan tuhmia ja ollaan rajumpia, mutta välillä rakastelemme pidempään hellästi). Mekin saatamme puhua vaikka kimppaseksistä, vaikkei mitään puhetta ole muutoin ollut siitä, että sen fantasian toteutamme. Se on kuitenkin sellainen mielikuvitustasolla kumpaakin kiihottava "satu", josta joskus puhumme ääneen joko toista esileikkivaiheessa kiihottaakseen tai yhdynnän aikana.

Älkää pelätkö puhua seksistä. Jos tyytymättömyys seksiin vaivaa mieltä viikoittain tai jopa päivittäin, niin mitä ihmettä voitte menettää, jos otatte asian puheeksi? Ei sitä tarvitse syytellä, tivata, inttää eikä saarnata, vaan asiasta voi keskustella ikäänkuin tunnustellen toisen mielipiteitä ja haluja. Luulen, että moni haluaa uusia asioita tai ainakin kokeilla jotakin uutta, muttei ikinä uskalla pyytää.

Jos miehen ulkonäkö ei miellytä, niin asioista voi yrittää sanoa rakentavallakin tavalla. Jos mies hikoilee herkästi, niin hänen kanssaan voi mennä vaikka yhtäaikaa suihkuun ja ottaa suihkussa suihin. Samalla voi sanoa, miten ihanaa on imeä miehen puhdasta kalua. Kyllä mies tajuaa tuollaista puhetta! Jos mies myöhemmin pyytää, niin kyllä nainen voi siinä tilanteessa sanoa kiltisti, että käytkö suihkussa, niin otan suihin sen jälkeen.

Mieheltä voi kysyä, että onko hän koskaan ajatellut poistaa selkäkarvoja tai voi tarjoutua poistamaan (esim. vahaamaan) miehen selkäkarvat, koska karvaton selkä on niin älyttömän seksikäs. Jos mies siitä kysyy, että enkö kelpaa karvaisena tms, niin nainen voi todeta jotakin sen tapaista, että et tosiaankaan oikein pidä sellaisesta ja toisaalta olet valmis itsekin esimerkiksi siistimään alapäätäsi, kainaloitasi, säärikarvoja yms. miestä miellyttääksesi. Voittehan vaikka tehdä sopimuksen, että sinä poistat mieheltä hartioista ja selästä karvoja ja vastineeksi sinä käyt vaikka kosmetologilla poistattamassa alapäästä karvoitusta.

Jos ylipaino on ongelmana, niin siihen voi puuttua suoraan tai kiertotietä. Minä esimerkiksi sain oman mieheni laihtumaan kiertotietä siten, että aloin valmistamaan enemmän keittoja ja tein liharuokien kanssa salaatteja yms. Keittoja yms. syömällä mies laihtui huomaamattaan viime syksynä 5-6 kiloa!!! Toki sen jälkeen kehuin miestä ihan älyttömästi ja kehuin, miten seksikkäältä hän näyttää laihempana. Kyllä se miehenkin itsetuntoa kohottaa, kun saa kuulla kerrankin kehuja omalta rakkaaltaan. Nyt olen silloin tällöin saanut miestä raahattua johonkin urheiluharrastukseenkin niin, ettei hän aina töllötä tv:tä. Siihenkin olen sanonut, ettei oo kivaa, jos mies on sohvaperuna, jonka käteen on maatunut kiinni kaukosäädin, vaan liikunta edes 1-2 kertaa viikossa pitää mielen virkeänä kummallakin.
 
En oikein tajua tuota ulkonäon ja halukkuuden yhteyttä pidemmässä suhteessa. Toki toisen täytyy miellyttää silmää mutta. Itse ainakin kiinnostun ihmisestä. Seksissä ei ole mielestäni tippaakaan kyse vatsamakkaroista tai selkäkarvoista, ainakaan itselläni. No meillä seksi meneekin hieman kinky-osastolle, joten se mikä meillä seksissä sytyttää, ei ole selkäkarvat tai vatsamakkarat tai niiden puute.

Onko niin, että pidemmissä suhteissa miehetkin saat "kiksejä" vatsamakkaroista tai niiden puuttumisesta. Kun pidemmässä suhteessa, olen kuvitellut että rakkaus, suuseksi, ja se syttyttävä "juttu" merkitsee. Eikä varsinaisesti ulkonäöllä ole paljonkaan merkitystä.
 
En kyllä jaksa uskoa ihan täysin tuota "sisäisen kauneuden" väitettä, kyllä se läski ja vatsamakkarat ovat asioita jotka vievät halut, jos ei sitten ole ns pullukkafani.

Useinmiten naisten kiinnostus omaan ulkonäköönsä lopahtaa avioliitoon ja lasten syntimisen kohdalla, raskaus antaa luvan lihoa, kulahtaa ja valitettavan usein sitten jäädään sille tielle.
 
Mitä vikaa siinä pienessä pullottavassa vatsassa on. Minun mielestä se on nätti, ja muistuttaa menneistä ajoista. Raskaana oleva nainen on aina kauneimmillaan.
 

Similar threads

H
Viestiä
43
Luettu
2K
A
S
Viestiä
7
Luettu
2K
Seksi
Tiipii
T
R
Viestiä
17
Luettu
3K
Seksi
kizz-a.
K
V
Viestiä
2
Luettu
598
Seksi
40-vuotias ja haluton
4

Yhteistyössä