(ei otsikkoa)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tea
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tea

Vieras
Valitanko mielestänne turhaan?
Minulla on ihana mies kun tätä tavallista arkea eletään.Meillä on neljä lasta ja mies ottaa lapset mukaansa aina omiin harrastuksiinsa jos vain pystyy ja on muutenkin paljon lasten kans. Käyttää pesulla ,leikkii,pelaa,ulkoilee ym. mitä vaan kunnon isä tekee. Hän ei juo, on minua kohtaan huomaavainen ja rakastava. Ainoa ongelma on että vaikka hän on arkielämässä huomaavainen sitten kaikki hääpäivät,synttärit,äitienpäivät ym. hän unohtaa eikä koe tarpeelliseksi muistaa minua. Ei osaa asiaa senkummemmin selitellä toteaa vain että eikö ole parempi olla rakastava jokapäiväisessä elämässä kun vain tällaisina tyypillisinä juhlapäivinä. Kannanottoja kaivataan!
 
Vaihtoon vaan! Se sika ei pidä sinua enää ykkösenä, kertoo minusta siitä että sillä on joku toinen... Oletko tarkistanut puhelimen, entä sähköpostit? Jos et, niin aloita nyt!
 
Silloin pitäisi aina hälytyskellojen soida, kun mieleen juolahtaa ajatus, että minua ei huomioida tarpeeksi.

Mitä jos ajattelisit asiaa niin, että onpa hienoa, kun mies vie lapsia. Hän auttaa minua ja rakastaa perhettä. Jos hän istuisi senkin ajan baarissa, mutta muistaisi syntymäpäiväsi, niin olisiko asiat paremmin?
 
Mielestäni valitat nyt turhasta asiasta. Onkohan sinussa vähän liikaa itsekkyyttä? Vaihtaisitko juoppolalliin tai muuten kunnottomaan luuseriin joka kyllä kaikki kissanristiäiset muistaa ruusukimppujen ja lahjuksien kanssa. Miehesi on kultaa.
 
Minusta sä et valittanut mitään. Kerroit vain kuinka onnellinen ootkaan! Voishan se miehes tietysti juhlapäivänä sanoa vaikka näin: ""Ihmeellistä, en rakasta sua tänään yhtään enempää kuin muulloinkaan, vaikka onkin hääpäivämme!""
 
Laita nettiin ilmoitus, jossa haluat vaihtaa aviomiestä päittäin. Jospa joku antaisi omansa vaihdossa. Ryyppäisi, pettäisi, jättäisi kotityöt sinun harteillesi, mutta hyvittäisi kaiken kukkapuskalla ja kiihkeällä seksillä mainitseminasi juhlapäivinä.

Tautiasi tavataan nimittää prinsessa-syndroomaksi. Ihmettelen vain, miten 4 lastakaan ei ole lääkinnyt oireita.

Miten sinä muuten muistat miestäsi isän-, ystävän, nimi-, ynnä muina juhlapäivinä. Mitet huomioit hänet jouluna, pääsiäisenä, vappuna tai juhannuksena? Näytätkö hänelle rakkautesi halloweeninä, hanukkana ja ramadanina? Kai pidät huolta, että miehesi elämä vastavuoroisesti on yhtä juhlaa?
 
Valitettavasti miehesi on oikeassa.Toki pikkumustat ja sexy rinsikat välillä ois kiva,mutta!Mieti kuin moni mies ottaa lapset mukaan harrastuksiin ym.Pitää seuraa leikkii käyttää pesul yms.Ehkä hän huomioi sut tällä tavalla!Ole onnellinen hänestä.Miehen neuvo!
 
Voi hyvät hyssykät! (pitkä ja syvä huokaus)

Etkö hyvä nainen ymmärrä miten HYVÄ mies sinulla on??? Kateeksi käy!

Mitä syntymäpäivästä, hääpäivästä ja äitienpäivästä, jos hän pitää MUINA PÄIVINÄ sinua ja lapsiasi kuin kukkaa kämmenellä!!!

Miehesi on oikeassa! Vai haluaisitko että hän muistaisi sinua em. päivinä, mutta muulloin olisi täys paskiainen, menisi menojaan, eikä huomioisi sinua, jne...

Yritä nyt ymmärtää miten onnekas olet!!!
 
Mä taas en ymmärrä näitä sulle vastanneita. Eihän vaihtoehtoina ole vain mies joka huomioi arjessa mutta ei juhlassa ja mies joka huomioi vain juhlapäivinä mutta muuten on täysi sika. Arjen sujuminen on tietysti kaiken a ja o, ilman sujuvaa arkea olen ainakin mieluummin itsekseni ilman miestä. Mutta sen arjen lisäksi pitäisi olla myös niitä hienompia hetkiä. Ei ne ole mitenkään toisensa poissulkevia asioita. Kyllä sitä edes joskus pitää saada ""erityishuomiotakin"".

Itse ainakin pyrin olemaan miehelle hyvä sekä arjessa että juhlassa. Aina mietin hänelle synttäri- ja joululahjat. Joskus piristän arkeakin jollain erityisemmällä ihan muuten vaan. Ja kyllä mies tekee ihan samalla tavalla. Hän tekee minulle arkiruokaa ja muistaa syntymäpäivänä. Eikös se ole ihan normaalia?
 
Minusta ei myöskään ole liikaa vaadittu, että jollain tapaa huomioi erikoispäivät, vaikka arjessakin olisi hyvä.

Suhteen ei tarvitse olla pelkkää juhlaa, mutta pitää siihen juhlaaKIN mahtua. Erottelu arkena ryyppääviin sikoihin, jotka kerran vuodessa hyvittelevät kukkakimpuin ja tasaisen harmaisiin arkitallustajiin on väärä.

Ap, sinunkin miehesi pystyisi kyllä erottamaan arjen juhlasta helposti. Eihän siihen edes paljon tarvita; hellä suudelma ja kauniita sanoja, ehkä hierontaa tai kukkia. Jo tämä osoittaisi, että mies muistaa erityisen päivänne ja arvostaa sitä. Ei vain taida HALUTA tehdä niin...
 

Yhteistyössä