Mutta auttaako se miestä, jos hänelle sanoo, että joo, muuten olisit oiva kumppani, mutta kun sulla on liian pieni.
Ihminen kun ei voi mitään fyysisille ominaisuuksilleen. Tai no ehkä jos esim. pienet rinnat naisella on ongelma, niin aina voi hankkia silikonit, mutta mies ei varmaan oikein voi suurentaa kaluaan silikonilla

.
Itselleni ei kyseisenlaista ongelmaa ole tullut eteen, vaikkei noita seurustelukumppaneita kovin montaa elämän aikana kyllä ole ollutkaan. Voisin jopa sanoa, että ovat olleet hyvin varusteltuja eikä ole ollut valittamista.
Sen sijaan minulla on eräs ystävä, joka yrittää epätoivoisesti etsiä itselleen miestä (on 30-v.). Kun ei vain löydy. Syy, miksei löydy, on kuulemma se, että kaikilla on liian pieni. Hän yleensä haluaa suurinpiirtein heti tavattuaan oivallisen ehdokkaan tutustua myös ehdokkaan kaluosastoon. Pari päivää hän jaksaa ihmetellä ja yleensä hemmo jää. Jos käy niin hyvin, että kalu on suurinpiirtein ystävääni tyydyttävä, niin sitten miehessä on joku muu vika (yleensä taidot puuttuvat). Kerran hän oli jopa sanonut jollekin miehelle, että muuten kyllä, mutta sulla on liian pikkuruinen. Hemmo oli vähän ällikällä lyöty ja kuulemma todennut vain, ettei muut ole enne valittaneet.
Tämän ystäväni ja minun ajatusmaailma ei oikein kohtaa tässä suhteessa. Tietysti voi olla, että kun en ole koskaan tosiaan tavannut pientä kalua omistavaa miestä, niin en ymmärrä. Mutta voiko niissä tosiaan olla niin suuria eroja? Eivätkö ne suurinpiirtein kaikki ole jotain normaalia keskimittaa?
No jokatapauksessa. Jokainen elää sellaisena kuin on. Ehkä sitä voisi ajatella positiivisesti, että pienikaluinen ei ehkä niin herkästi lähde pettämään (?), kun ehkä sitten jollain tasolla häpeää tätä ominaisuuttaan. Tiedä häntä.