V
vieras222222
Vieras
Olin tuossa leikkipuistossa aamulla lapseni kanssa ja siellä oli eräs pieni tyttö,jotain alta 2v. Äitinsä vain istuskeli penkillä ja tyttö seuraili meitä. Sorainen maa ja tyttö oli paljain jaloin. Viimeistään sitten liukumäessä oli pakko puuttua kun hän rupesi kiipeämään sinne yksin.
Kysyin äidiltä että saako kiivetä. Hän tuhahti että tottakai. Tyttö liukui alas.Sillä välin oma tyttöni oli vuorollaan kiipeämässä ja tämä toinen tyttö aivan kintereillä. Mäen huipulla tyttö oli aivan tyttöni niskassa kiinni. Sanoin ystävällisesti että odotatko hetken, tyttöni menee ensin, tyttö ei oikein näyttänyt ymmärtävän mutta pysyi kuitenkin ylhäällä.
Siinä kohtaa äiti hyökkäsi taustalta ja kivahti että hänen tyttönsä osaa laskea. Jotenkin jäi paha maku suuhun. Äiti oli jotenkin niin välinpitämätön, ei kenkiä, ei mitään ja tyttö vaeltelee ja kiipeilee yksin.
En sitten tiennyt voinut muuta kuin pyysin sitten anteeksi ja poistuin paikalta.
Kysyin äidiltä että saako kiivetä. Hän tuhahti että tottakai. Tyttö liukui alas.Sillä välin oma tyttöni oli vuorollaan kiipeämässä ja tämä toinen tyttö aivan kintereillä. Mäen huipulla tyttö oli aivan tyttöni niskassa kiinni. Sanoin ystävällisesti että odotatko hetken, tyttöni menee ensin, tyttö ei oikein näyttänyt ymmärtävän mutta pysyi kuitenkin ylhäällä.
Siinä kohtaa äiti hyökkäsi taustalta ja kivahti että hänen tyttönsä osaa laskea. Jotenkin jäi paha maku suuhun. Äiti oli jotenkin niin välinpitämätön, ei kenkiä, ei mitään ja tyttö vaeltelee ja kiipeilee yksin.
En sitten tiennyt voinut muuta kuin pyysin sitten anteeksi ja poistuin paikalta.