"Ei se muuta tee, ku makaa, löhöö ja valittaa!" Näin mies sanoi minusta...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ap

Vieras
Haukkuu minua aina esikoiselle, vaikka olen pyytänyt, ettei niin tekisi. En minäkään miestä mollaa lapselle, vaikka kuinka vihainen tms olisin.

Tuon sanoi, kun aamulla pyysin vaihtamaan kuopuksen (3vk) vaipan. Ollaan sovittu, että minä hoidan yöt ja saan nukkua aamut, mies taas nukkuu yöt ja nousee aamulla. Kuopusta mies ei nyt sitten kuitenkaan suostu jostain syystä hoitamaan, hällä on kuulemma tarpeeksi tekemistä esikoisessa. (Mies on nyt siis lomalla töistä.)

Myönnän kyllä, että olen synnytyksen jälkeen ollut tavallista enemmän sohvan pohjalla - imettämässä! Vauva kun voi tuntejakin roikkua rinnalla ja viimeset kaksi päivää on ollut aivan takiainen. Olen miehelle yrittänyt selittää, etten laiskuuttani vauvan kanssa makoile.

Esikoisen aikaan meni sekä imetys että koko vauva-aika ihan puihin, olin vakavasti masentunut, uupunut ja ahdistunut jne ja nyt en haluaisi niin käyvän taas. Olen kyllä miehelle puhunut asiasta monen monta kertaa...

Mitä mieltä olette - miehen sanomisista, tilanteesta, kaikesta...?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Äiti-Kengu:
MInkä ikäinen on esikoinen?
Aika törkeetä tuo kyllä mieheltäs on.

Esikoinen on puoltoista vuotias.

Sanoisi edes päin naamaa, mutta aina on mentävä nurkan taa haukkumaan. Kuitenkin niin että kuulen, mutta jos sanon jotain takaisin, väittää vaan, ettei mitään sanonut...
 
anna mennä toisesta korvasta ulos tollanen peemäinen puhe..jos miehellä on tollanen asenne sua kohtaan,niin ei se muutu vaikka aamusta alkaen hyppisit päälläs ja tekisit kaikki huushollin hommat..kokemusta nääs on!Yrität mitä tahansa tehä niin silti saa kuulla olevansa laiska ja koti on ku kaatopaikka yms.Herra nukkuu omassa sopessansa ettei tartte kuulla lasten itkuja,ei koskaa ole noussu lasten takia ylös(4 TODELLA valvottavaa lasta)..Ja vielä yhdestä vauvasta puhunu..Ehei,sanon minä!Enköhän mä oo raatanu tarpeekseni jo yöt ja päivät..Mulla myös pahaa masennusta ollu synnytksien jälkee,enkä vieläkää oo täysin toipunu..Mun neuvo on et makaa vaa siellä sohvalla ja imetä rauhassa,äläkä ota paineita miehes puheista,puhukoo ja jupiskoo,kyllä tänne maailmaan puhetta mahtuu
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Jos olit esikoisen aikaan vakavasti masentunut ja hän on noin pieni niin miksi ihmeessä tehdä siihen heti toinen?

Nyt menee kyllä sivuun aiheesta.

Miksi itse sitten kysyt "Mitä mieltä olette - miehen sanomisista, tilanteesta, kaikesta...?" jos et halua selvästikään kuin määrätynlaisia vastauksia;

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Jos olit esikoisen aikaan vakavasti masentunut ja hän on noin pieni niin miksi ihmeessä tehdä siihen heti toinen?

Nyt menee kyllä sivuun aiheesta.

Ei tietenkään mene. Mä taas ajattelen niin, että parisuhteessa on kaksi ihmistä. Mä en voi millään tietää tarkasti, mitä teillä tapahtuu siellä kotona. Joten en voi kommentoida onko miehesi paskiainen vai ei.
 
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Jos olit esikoisen aikaan vakavasti masentunut ja hän on noin pieni niin miksi ihmeessä tehdä siihen heti toinen?

Nyt menee kyllä sivuun aiheesta.

No minusta aika olleellista kun siihen itsekin vetoat.

Niin että kun olen mennyt elämässä eteenpäin, hankkinut apua ja oppinut virheistäni, pitäisi minun vielä selitellä palstalla motiivejani toiseen lapseen? Lapsi on tehty rakkaudella, kuten esikoinenkin. Ja lapset on ne, mitkä tuo valoa siihen synkimpäänkin hetkeen. Ilman esikoista olisin ollut mennyttä. Lyhyt ikäero on meistä molemmista myös lapsille hyväksi, mutta se vasta aiheen sivuun meneekin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ev:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Jos olit esikoisen aikaan vakavasti masentunut ja hän on noin pieni niin miksi ihmeessä tehdä siihen heti toinen?

Nyt menee kyllä sivuun aiheesta.

Miksi itse sitten kysyt "Mitä mieltä olette - miehen sanomisista, tilanteesta, kaikesta...?" jos et halua selvästikään kuin määrätynlaisia vastauksia;

Ap on halunnut itse uuden lapsen. Mies ei ehkä ole ollut edes innostunut. Nyt pitää vaan haukkua miestä, muuta ei saa kritisoida.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ev:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Jos olit esikoisen aikaan vakavasti masentunut ja hän on noin pieni niin miksi ihmeessä tehdä siihen heti toinen?

Nyt menee kyllä sivuun aiheesta.

Miksi itse sitten kysyt "Mitä mieltä olette - miehen sanomisista, tilanteesta, kaikesta...?" jos et halua selvästikään kuin määrätynlaisia vastauksia;

Minusta ei vaan liity aiheeseen MIKSI lapsi on hankittu nyt, kun se kerta on jo olemassa. Eri asia jos vasta olisi harkinnassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Jos olit esikoisen aikaan vakavasti masentunut ja hän on noin pieni niin miksi ihmeessä tehdä siihen heti toinen?

Nyt menee kyllä sivuun aiheesta.

No minusta aika olleellista kun siihen itsekin vetoat.

Niin että kun olen mennyt elämässä eteenpäin, hankkinut apua ja oppinut virheistäni, pitäisi minun vielä selitellä palstalla motiivejani toiseen lapseen? Lapsi on tehty rakkaudella, kuten esikoinenkin. Ja lapset on ne, mitkä tuo valoa siihen synkimpäänkin hetkeen. Ilman esikoista olisin ollut mennyttä. Lyhyt ikäero on meistä molemmista myös lapsille hyväksi, mutta se vasta aiheen sivuun meneekin.

No haloo! Jos olet ollut vakavasti masentunut, uupunut ja ahdistunut niin tuskin niistä niin nopeasti toipuu. Sun esikoinenhan on ollut vain reilut puoli vuotias kun ole tullut uudelleen raskaaksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Jos olit esikoisen aikaan vakavasti masentunut ja hän on noin pieni niin miksi ihmeessä tehdä siihen heti toinen?

Nyt menee kyllä sivuun aiheesta.

No minusta aika olleellista kun siihen itsekin vetoat.

Niin että kun olen mennyt elämässä eteenpäin, hankkinut apua ja oppinut virheistäni, pitäisi minun vielä selitellä palstalla motiivejani toiseen lapseen? Lapsi on tehty rakkaudella, kuten esikoinenkin. Ja lapset on ne, mitkä tuo valoa siihen synkimpäänkin hetkeen. Ilman esikoista olisin ollut mennyttä. Lyhyt ikäero on meistä molemmista myös lapsille hyväksi, mutta se vasta aiheen sivuun meneekin.

Ja nyt häntä sitten rakkaudella hoidetaan yhdessä, kun on rakkaudella yhdessä tuumin tehtykin. No, mikäs on ongelma. Kyllähän se fakta on, että teoilla on syyt ja jostain ne lähtee. Se voi olla joku pidemmän aikaa muhinut juttu, joka tulee pintaan. Tai sitten ihmettelen, että miksi olet tehnyt lapsesi kusipään kanssa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja NäinOn:
Alkuperäinen kirjoittaja ev:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Jos olit esikoisen aikaan vakavasti masentunut ja hän on noin pieni niin miksi ihmeessä tehdä siihen heti toinen?

Nyt menee kyllä sivuun aiheesta.

Miksi itse sitten kysyt "Mitä mieltä olette - miehen sanomisista, tilanteesta, kaikesta...?" jos et halua selvästikään kuin määrätynlaisia vastauksia;

Ap on halunnut itse uuden lapsen. Mies ei ehkä ole ollut edes innostunut. Nyt pitää vaan haukkua miestä, muuta ei saa kritisoida.

Mies halusi toisen lapsen, minäkin, mutta olin ensin epäröivempi.
 

Yhteistyössä