Eilen näkemäni perusteella tekis mieli tehdä ls-ilmo siskon lapsista

["vieras"]

[QUOTE="jenni";28941085]Älä ainakaan hylkää siskoasi.Älä petä lupaustasi!Hän tukeutui sinuun,ts,luottaa sinuun.Ehkä olet ainoa johon siskosi luottaa ja siksi pyysi sinut.Hän antoi luvan jos et tee ilmoa,ja sinä menit.Joten lupaus on pidettävä!Et voi hylätä häntä nyt kun olet ainoa luottohenkilönsä!Nyt tehtäväsi on saada keskustelemalla siskosi ymmärtämään tilanteensa ja hakea apua.Ja sinä lähdet mukaan!Hänen puoleltaan tuo oli hätähuuto,ja pahin mitä voit tehdä on pettää luottamuksen,oli se kuinka oikein tai väärin tahansa.Sinä tuet häntä nyt ja yhdessä hänen luvalla haette apua,sitten kun siskosi on siihen valmis![/QUOTE]

Tämä on hyvä neuvo tiettyyn piesteeseen saakka, mutta itse kyllä yrittäisin kerätä siskolle tukijoukout enkä yksin yrittäisi tilannetta alkaa selvittämään. Parhaimmillaan tukijoukot ovat siskon mies, äiti, ystävät, jne. Ellei heitä löydy niin sitten viranomaiset.

 

[bffff]

Kyllä minuakin on joskus tukistettu, ei siihen kuole. Hullumpi pää voi tarvita kovemmat konstit kasvattaa

 

[Nyt nainen, herää!]

Oletko hullu? Näit kuinka loppu siskosi oli ja kuinka lapset kärsivät tilanteesta ja vielä sanot, että "tekis mieli tehdä ls-ilmoitus"! Siellä pahoinpidellään lapsia henkisesti ja fyysisesti, TEE ILMOITUS! Niiden lasten ja siskosi vuoksi. HETI!

 

[tietoa]

Mistä tämä pelko sitä lastensuojeluilmoitusta kohtaan kumpuaa? Monissa kunnissa ls-asiakkuutta edellytetään, että perheelle ylipäänsä voidaan myöntää mitään apua. Joissain paikoissa homma toimii neuvolan kautta vähän matalamalla kynnyksellä, mutta vähänkään pienemmissä kunnissa ls-asiakkuus vaaditaan. Itsestään voi itsekin tehdä ilmoituksen7avunpyynnön, esimerkiksi minä tein oman sairastumiseni vuoksi saadakseni kotiapua. Ensin sainkin kotiapua ja sitten myöhemmin keskimmäiselle hankittiin päivähoitopaikka muutamaksi päiväksi viikosta. Vanhin oli jo koulutiellä. Ei niitä lapsia sieltä heti tulla huostaan ottamaan, voithan tehdä ilmoituksen niin, että et nyt välttämättä mainitse tukistamisia yms. Sanot vaan, että sinulla on huoli lapsista, että tilanne ei näytä hyvältä. Ja eihän se näytäkään, varsinkin nyt tuo vanhin tuossa jäi huolestuttamaan ihan toden teolla. Jos jo koulussa on vaikeuksia eikä saa apua mistään ja sitten kotonakaan ei kukaan jaksa paneutua hänen asioihinsa niin eihän siinä hyvä heilu parin vuoden päästä kun murrosikää alkaa pukkaamaan.

Itse en voisi jättää lapsia tuohon tilanteeseen, vaikka menisi välit poikki siskon kanssa niin tekisin ilmoituksen/ottaisin yhteyttä neuvolaan/kouluun tmv. Heillä taas sitten on eri tavalla velvollisuuskin ilmoitusta tehdä eteenpäin.

 

[leijona-76]

Mistä tämä pelko sitä lastensuojeluilmoitusta kohtaan kumpuaa? Monissa kunnissa ls-asiakkuutta edellytetään, että perheelle ylipäänsä voidaan myöntää mitään apua. Joissain paikoissa homma toimii neuvolan kautta vähän matalamalla kynnyksellä, mutta vähänkään pienemmissä kunnissa ls-asiakkuus vaaditaan. Itsestään voi itsekin tehdä ilmoituksen7avunpyynnön, esimerkiksi minä tein oman sairastumiseni vuoksi saadakseni kotiapua. Ensin sainkin kotiapua ja sitten myöhemmin keskimmäiselle hankittiin päivähoitopaikka muutamaksi päiväksi viikosta. Vanhin oli jo koulutiellä. Ei niitä lapsia sieltä heti tulla huostaan ottamaan, voithan tehdä ilmoituksen niin, että et nyt välttämättä mainitse tukistamisia yms. Sanot vaan, että sinulla on huoli lapsista, että tilanne ei näytä hyvältä. Ja eihän se näytäkään, varsinkin nyt tuo vanhin tuossa jäi huolestuttamaan ihan toden teolla. Jos jo koulussa on vaikeuksia eikä saa apua mistään ja sitten kotonakaan ei kukaan jaksa paneutua hänen asioihinsa niin eihän siinä hyvä heilu parin vuoden päästä kun murrosikää alkaa pukkaamaan.

Itse en voisi jättää lapsia tuohon tilanteeseen, vaikka menisi välit poikki siskon kanssa niin tekisin ilmoituksen/ottaisin yhteyttä neuvolaan/kouluun tmv. Heillä taas sitten on eri tavalla velvollisuuskin ilmoitusta tehdä eteenpäin.

lastensuojelusta on tehty sellanen mörkö joka tahtoo vaan pahaa. Saatu aikaan se että edes tarpeen vaatiessa ei uskalleta toimia. Ollaan väsyneitä, masentuneita jne...kunhan vaan kukaan ei saa tietää.

 

[leijona-76]

Kyllä minuakin on joskus tukistettu, ei siihen kuole. Hullumpi pää voi tarvita kovemmat konstit kasvattaa

onko myös tönitty, raivottu ja jätetty tuetta jota kipeästi kaipasit?

 

["vieras"]

Kamala kuulla, että isäkin haluaisi vaan päästä eroon pojasta! Pojalle kannattaisi hakea sijaisperhettä, jos äiti ei kykene kasvattamaan erityislasta-ainakaan tuossa kunnossa. Äidin pitäisi siin toipua uupumuksesta/masennuksesta ensin. Ja poika tarvitsee lisäapua elämäänsä, näköjään oma äiti tai isä ei sitä pysty antamaan. KAMALAA!

Ja kyllä minuakin ihmetyttää että tehdään noin monta lasta????Ja isä ei auta millään tapaa arjessä?WTF???

Jos et itse pysty välimatkan takia auttamaan siskoasi, on sun varmaan pakko tehdä ls-ilmo. Mutta tietenkin varoitat siskoasi ensin, et tee sitä salaa, vaan keskustelet hänen kanssaan, ja sanot suoraan että tilanne ei voi jatkua noin, hänhän on hermoromahduksen partaalla. Kohta kellään niistä lapsista ei ole äitiä.

 

["Hmmm"]

Kun sain neljännen lapseni kuulin ihan vahingossa lähimäisteni keskustelun jossa totesivat ettei minua kannata auttaa "liikaa" kun tulen synnäriltä. "että opin pärjäämään". Opinhan minäkin, tietenkin, kun ei muuta vaihtoehtoa ollut. Tässä kuulin sitten myöhemmin yhdeltä näistä, että oli ollut varma etten tule jaksamaan. Jäin miettimään asiaa. Jos en jaksaisi, tekisivätköhän sen ilmon..? Tämmöistä se nykyään on. Täytyy pärjätä ja itse. On niitä lapsia ollut ennenkin, yhteisöllisyys voimakkaampaa tosin. Mistä sekin kumpuaa tuo pakkopätjääminen. Kukaan ei yksin pärjää koko elämäänsä, joskus autetaan ja joskus saadaan apua, näin minä ajattelen, jos siskosi uskaltaa ilmaista uupumuksensa sinulle, uskalla sinäkin auttaa. Älä ulkoista auttamista, pelkkä kuunteleminen voisi olla alku. Ehkä hän itsekin osaisi löytää sen punaisen langan kun jakaisi ajatuksensa vaikkapa sinun kanssasi. Meillä on voimavarat elämäämme kyllä jokaisella!

 

[Luuri käteen]

Soita neuvolaan tai sos.toimeen ja ilmoita huolesi.
Se on sinun velvollisuutesi!
Autat lapsia ja siskoasi parhaalla mahdollisella tavalla, he saavat tarvitsemansa avun!

 

["Lissu"]

Ajatus ls-ilmosta oli jo siskosi mielessä ennenkuin kävit edes kylässä, joten hän on selvästi ajatellut asiaa. Pelkää vaan sitä viimeistä askelta ja lopputulosta. Entä jos soitat siskollesi/käyt uudelleen, ehdota että soitatte yhdessä lastensuojeluun ja lupaat olla hänen tukenaan ja kertoa sossuille puoluettoman näkemyksesi. Eli "puolustaisit" siskoasi. Jospa se että olisi joku apuna sossuja "vastaan" auttaisi siskoasi ottamaan sen ratkaisevan askeleen.

Mitä itse olen nähnyt, niin suurin osa ls-viranomaisia on mukavia ja ammattitaitoisia ihmisiä, jotka oikeasti haluavat auttaa. Huostaanotto on aina vasta se vihoviimeinen vaihtoehto.

 

["vieras"]

Miksi sen pitää olla lastensuojelu ensimmäisenä.
Siellä on vauva. Neuvolastakin saa apua.. mene nyt sinne uudelleen, soita vanhemmat ja miehen vanhemmat mukaan.
tehkää joku auttamissuunnitelma ja auttakaa. kertokaa sille perheelle että se ei ole mistään pois jos apua pyytää eikä siinä mene maine, tai jos menee joutaa mennäkin. tärkeintä lienee saattaa koko perhe hengissä eteenpäin seuraavat 10 vuotta nyt alkuun ainakin.

 

["vieras"]

Mistä tämä pelko sitä lastensuojeluilmoitusta kohtaan kumpuaa? Monissa kunnissa ls-asiakkuutta edellytetään, että perheelle ylipäänsä voidaan myöntää mitään apua. Joissain paikoissa homma toimii neuvolan kautta vähän matalamalla kynnyksellä, mutta vähänkään pienemmissä kunnissa ls-asiakkuus vaaditaan. Itsestään voi itsekin tehdä ilmoituksen7avunpyynnön, esimerkiksi minä tein oman sairastumiseni vuoksi saadakseni kotiapua. Ensin sainkin kotiapua ja sitten myöhemmin keskimmäiselle hankittiin päivähoitopaikka muutamaksi päiväksi viikosta. Vanhin oli jo koulutiellä. Ei niitä lapsia sieltä heti tulla huostaan ottamaan, voithan tehdä ilmoituksen niin, että et nyt välttämättä mainitse tukistamisia yms. Sanot vaan, että sinulla on huoli lapsista, että tilanne ei näytä hyvältä. Ja eihän se näytäkään, varsinkin nyt tuo vanhin tuossa jäi huolestuttamaan ihan toden teolla. Jos jo koulussa on vaikeuksia eikä saa apua mistään ja sitten kotonakaan ei kukaan jaksa paneutua hänen asioihinsa niin eihän siinä hyvä heilu parin vuoden päästä kun murrosikää alkaa pukkaamaan.

Itse en voisi jättää lapsia tuohon tilanteeseen, vaikka menisi välit poikki siskon kanssa niin tekisin ilmoituksen/ottaisin yhteyttä neuvolaan/kouluun tmv. Heillä taas sitten on eri tavalla velvollisuuskin ilmoitusta tehdä eteenpäin.

Mun ikäluokka peloteltiin lapsena että "Mustalainen tulee ja vie sinut " Nykyisin se on siis lastensuojelu mikä vie kaikki ...

 

["sara"]

Kyllä minuakin on joskus tukistettu, ei siihen kuole. Hullumpi pää voi tarvita kovemmat konstit kasvattaa

koulussa syrjitään ja kotona tukisitetaan ja huudetaan,kestäisitkö itse moista?

 

["susu"]

soita perhetyöntekijälle.Ei siis lastensuojelun vaan ennalta ehkäisevän piirin pht.

 

["Vieras"]

Siinä taas yksi vastuuton mies joka ilmeisesti pakenee töihin ja jättää lapset vaimon vastuulle yksin... Siskosi on niin väsynyt ettei näe tilannetta. Tee ls-ilmoitus ja hae apua, vaikka välit menisi. Kun on lasten väkivaltaista kohtelua niin ei voi enää ajatellakaan ettei tekisi ilmoitusta. Kerro kuinka vakava tilanne on. Varmaan pelkäävät juoruja pikkupaikkakunnalla joo mutta lasten hyvinvointi on tärkeämpää kuin juoruakkojen pelko.

 

["vieras"]

Eikö joku perheenjäsen voisi mennä auttamaan siskoasi? Mummu? Serkku? Joku? Ja kyllähän siskosi miehelle pitää pitää puhuttelu, ja kertoa mikä se totuus kotona on, ottaisi isä vaikka lomaa töistä. Kyllä se äidin mielenterveys on etusijalla jos on 6 lasta, eikä raha!!!!!!!

 

[kelaa vähän]

Onko siskosi "maine" ja sinun hyvät välit tärkeämpää?

 

["vieras"]

Onko siskosi "maine" ja sinun hyvät välit tärkeämpää?

Pienellä paikkakunnalla maineen menettäminen voi olla yhtä kuin kaiken sosiaalisen tuen, avun ja verkoston menettäminen. Sellaista ei kukaan kovin pitkään jaksa, etenkin jos muutenkin on jo mielenterveys ja fyysinen jaksaminen koetteilla. Olisiko lapsille parempi vaihtoehto se, että äiti ei kestä ympäristön muuttunutta suhtautumista ja päättää itse päivänsä? Lasten paras on oma äiti ja omalta äidiltä saatu tuki ja rakkaus.

Aloittajan sisko tarvitsee nyt tukea siihen, että hän voi olla lapsilleen parempi äiti. Itse olen niitä, jotka suhtautuvat lastensuojeluun skeptisesti. Lastensuojelussa työskentelee paljon epäpäteviä sosiaalityöntekijöitä, joiden toimintaa ohjaavat enemmän kuntien vähenevät resurssit ja suositukset kuin asiakkaiden paras.

 

["Veera"]

Milloin voisit käydä siskosi luona jälleen? Yritä käydä mahdollisimman pian katsomassa onko kuvailemasi meno jatkunut. Mikäli jatkuu yritä puhua järkeä siskollesi siitä, että lasten takia tuollainen meno ei yksinkertaisesti voi jatkua. Kysy kumpi on parempi ls-ilmoitus vai rikosilmoitus poikansa pahoinpitelystä. Voitko puhua siskosi miehelle tai jollekin muulle siskosi läheiselle, joka voisi auttaa häntä arjessaan? Tärkeintä on lasten hyvinvointi ei siskosi maine, tärkeysjärjestys kuntoon!