V
"vieras"
Vieras
Jos tutkitaan rajakokemuksia, tarvitaan malli, jossa aivot ovat aina samassa tilassa. Perinteisessä lääketieteessä rajakokemus selitetään aivojen kemiallisilla ja sähköisillä signaaleilla, mutta tämä teoria edellyttää, että aivot toimivat. Siksi tutkijat tarkastelivat rajakokemuksia, jotka tapahtuivat sydämenpysähdysten yhteydessä.
Sydämenpysähdyksessä aivorunkoheijasteet puuttuvat. Silloin tietoisuuden perusmekanismit ovat poissa. Aivojen sähköinen toiminta lakkaa noin 15 sekuntia sydämenpysähdyksen jälkeen. Sydämenpysähdyksen aikana ei siksi pitäisi olla tietoisuutta eikä hallusinaatioita, koska aivot eivät toimi.
Sydänlääkäri kiinnostui ilmiöstä kuultuaan yhä uudestaan henkiinjääneiltä potilailta samanlaisista kokemuksista. Miten se oli mahdollista? Miksi ihmisillä on rajakokemuksia? Sitä nykytiede ei voi selittää. Ei ole lääketieteellistä, psykologista eikä lääkeopillista syytä, jonka takia potilaat saavat rajakokemuksen. Se on yhä mysteeri.
Lommelin tutkimus ei vahvistanut tiedemaailman käsitystä aivoista, että rajakokemuksiin on olemassa fysiologinen tai psykologinen selitys. Kolmannes rajakokemuksen läpikäyneistä irtaantuu ruumistaan ja seuraa elvytystä. Silloin tiedämme tarkasti, milloin rajakokemus tapahtuu ja missä tilassa aivot ovat. Milloin tarkalleen ottaen rajakokemuksia tapahtuu? Ehkä ennen kuin aivosähkökäyrä on suora viiva tai sen jälkeen. Hän myöntää, että hallusinaatiot ovat mahdottomia, kun aivosähkökäyrä on suora viiva. Jos potilaat osaavat kuvailla elvytystään tarkasti, rajakokemukset ovat tapahtuneet, kun aivot eivät ole toimineet.
Ihmisten kertomusten perusteella vaikuttaisi vahvasti siltä, että sydämenpysähdyksen aikana voi kuulla ja nähdä lääkärien toimet. Viisi tutkimusta on vahvistanut itsenäisesti saman löydöksen: ihminen vaikuttaa käsittelevän tietoa kliinisen kuoleman aikana. Monet henkiinjääneiden potilaiden tarkat kuvaukset ovat lisänneet kiinnostusta rajakokemuksen tutkimukseen.
Sam Parnio tekee systemaattista rajakokemustutkimusta 25 amerikkalaisen ja eurooppalaisen sairaalan kanssa. Ruumiistapoistumisilmiön kokeneista suurin osa vaikuttaa keskittyvänsä itseensä. Siksi olemme asettaneet tiettyjä kuvia sängynpäädyn yläpuolelle. Jos väitteet ovat totta, potilas saattaisi huomata kuvat. Projekti kestää viisi vuotta ja keskittyy 1500 henkiinjääneen potilaan rajakokemuksiin. Jos tarkkoja ruumiistairtaantumiskokemuksia voidaan dokumentoida käsityksemme tietoisuudesta voi muuttua.
Tämä haastaa monien tutkijoiden vanhat käsitykset. Vaikuttaa siltä, että ihmismieli ja tietoisuus - joka siis on olemassa - on materiaalista, ei aineetonta eikä maagista. Se on olemassa. Mutta se ei ehkä ole aivosolujen luomus sellaisena kuin on luultu. Rajakokemuksia voi olla helpompi selittää, jos muutamme näkemystämme tietoisuudesta.
Siinäpä merkillinen kysymys: voiko tietoisuutta olla ilman ruumista? "Kyllä voi, minä koin sen. Olin 20 minuuttia tietoinen ja oma itseni, mutta olin 10 metriä ruumiini ulkopuolella"
Jos tietoisuus voi toimia ruumiin ulkopuolella, sillä on syvä vaikutus. Ei vain tieteeseen, vaan maailmankuvaamme. Se tukisi ainakin osittain suurten maailmanuskontojen väitettä. Että fyysisen ruumiin kuolema ei ole kaiken loppu.
Sydämenpysähdyksessä aivorunkoheijasteet puuttuvat. Silloin tietoisuuden perusmekanismit ovat poissa. Aivojen sähköinen toiminta lakkaa noin 15 sekuntia sydämenpysähdyksen jälkeen. Sydämenpysähdyksen aikana ei siksi pitäisi olla tietoisuutta eikä hallusinaatioita, koska aivot eivät toimi.
Sydänlääkäri kiinnostui ilmiöstä kuultuaan yhä uudestaan henkiinjääneiltä potilailta samanlaisista kokemuksista. Miten se oli mahdollista? Miksi ihmisillä on rajakokemuksia? Sitä nykytiede ei voi selittää. Ei ole lääketieteellistä, psykologista eikä lääkeopillista syytä, jonka takia potilaat saavat rajakokemuksen. Se on yhä mysteeri.
Lommelin tutkimus ei vahvistanut tiedemaailman käsitystä aivoista, että rajakokemuksiin on olemassa fysiologinen tai psykologinen selitys. Kolmannes rajakokemuksen läpikäyneistä irtaantuu ruumistaan ja seuraa elvytystä. Silloin tiedämme tarkasti, milloin rajakokemus tapahtuu ja missä tilassa aivot ovat. Milloin tarkalleen ottaen rajakokemuksia tapahtuu? Ehkä ennen kuin aivosähkökäyrä on suora viiva tai sen jälkeen. Hän myöntää, että hallusinaatiot ovat mahdottomia, kun aivosähkökäyrä on suora viiva. Jos potilaat osaavat kuvailla elvytystään tarkasti, rajakokemukset ovat tapahtuneet, kun aivot eivät ole toimineet.
Ihmisten kertomusten perusteella vaikuttaisi vahvasti siltä, että sydämenpysähdyksen aikana voi kuulla ja nähdä lääkärien toimet. Viisi tutkimusta on vahvistanut itsenäisesti saman löydöksen: ihminen vaikuttaa käsittelevän tietoa kliinisen kuoleman aikana. Monet henkiinjääneiden potilaiden tarkat kuvaukset ovat lisänneet kiinnostusta rajakokemuksen tutkimukseen.
Sam Parnio tekee systemaattista rajakokemustutkimusta 25 amerikkalaisen ja eurooppalaisen sairaalan kanssa. Ruumiistapoistumisilmiön kokeneista suurin osa vaikuttaa keskittyvänsä itseensä. Siksi olemme asettaneet tiettyjä kuvia sängynpäädyn yläpuolelle. Jos väitteet ovat totta, potilas saattaisi huomata kuvat. Projekti kestää viisi vuotta ja keskittyy 1500 henkiinjääneen potilaan rajakokemuksiin. Jos tarkkoja ruumiistairtaantumiskokemuksia voidaan dokumentoida käsityksemme tietoisuudesta voi muuttua.
Tämä haastaa monien tutkijoiden vanhat käsitykset. Vaikuttaa siltä, että ihmismieli ja tietoisuus - joka siis on olemassa - on materiaalista, ei aineetonta eikä maagista. Se on olemassa. Mutta se ei ehkä ole aivosolujen luomus sellaisena kuin on luultu. Rajakokemuksia voi olla helpompi selittää, jos muutamme näkemystämme tietoisuudesta.
Siinäpä merkillinen kysymys: voiko tietoisuutta olla ilman ruumista? "Kyllä voi, minä koin sen. Olin 20 minuuttia tietoinen ja oma itseni, mutta olin 10 metriä ruumiini ulkopuolella"
Jos tietoisuus voi toimia ruumiin ulkopuolella, sillä on syvä vaikutus. Ei vain tieteeseen, vaan maailmankuvaamme. Se tukisi ainakin osittain suurten maailmanuskontojen väitettä. Että fyysisen ruumiin kuolema ei ole kaiken loppu.
