Elämä on paskaa, ei oo mikään ihme että ukko lähti

[vierailija]

Nii ja ennenku joku tulee tyrkyttää jotain terapiaa tms. Niin voin sanoo ettei kyllä oo mikää muu tehonnut idomman käytökseen kuin lääkitys! Se vaan vie ruokahalun ja paino -16 käyrällä, että ei voi syödä sitäkään kuin koulupäivisin.

Mitä tuo tarkoittaa? Siis joku sairaus?
Sun täytyy nyt keskittyä siihen sopivampaan ruokavalioon.
Kysypä täältä apua.

 

[vierailija]

 

[vierailija]

Kannattaa sitten lukea vähän muiden kirjoituksia, kuten Arnoldus:
"Varhaisempien aikojen nälänhätiä

Monesta nälänhädästä ei ole luultavasti jäänyt lainkaan tietoja historiaan. Joistakin taas tiedot ovat puutteelliset eikä niiden laajuutta, kestoa ja tuhoja tunneta riittävästi. Toisaalta nälänhädät ovat olleet yhteiskunnille usein tuskallisia kokemuksia, joiden seuraamuksia helposti suurennellaan aikojen kuluessa.

Vanhin kirjallinen tieto nälänhädästä on Egyptistä noin vuodelta 3500 eKr. Pitkällinen kuivuus sekä heinäsirkkaparvet ovat toistuvasti aiheuttaneet katovuosia Egyptissä. Vuosina 1064—1072 siellä oli seitsemän vuoden nälänhätä, jonka ajalta on tietoja ihmissyönnistä.

Roomassa kerrottiin tuhansien nälkää näkevien ihmisten heittäytyneen vuonna 436 eKr Tiber-jokeen. Keski- ja Länsi-Euroopassa oli vuosina 1315—1317 runsaista sateista johtunut nälänhätä, johon kuoli laajoilla alueilla yli 10 % väestöstä. Rukiin tähkissä oli usein torajyviä, joiden sisältämä ergotamiini lisäsi nälän tuhoja aiheuttaen toisinaan kymmenien tuhansien ihmisen kuoleman vuosittain.

Paiserutto eli "musta surma" tappoi Euroopassa 1300-luvun puolivälissä keskimäärin neljänneksen väestöstä ja monin paikoin lähes koko asujamiston. Sen seurauksena esiintyi alueittain nälänhätiä, kun maata viljelevät talonpojat olivat kuolleet.

Intian niemimaa on ollut toistuvasti nälänhädän näyttämönä vuosisatojen kuluessa. Syynä ovat olleet vaihdellen pitkäaikainen kuivuus sekä tuhoisat sateet ja tulvat. Intian Kashmirissa kuoli vuosina 917—918 niin paljon ihmisiä, että sikin sokin olevien luiden peittämä maa muistutti yhtä suurta hautausmaata. Pitkiä nälkäkausia oli vuosina 1148—1159 sekä 1396—1407, jolloin kokonaisia maakuntia autioitui ja ihmiset söivät toisiaan. Kiinassa kuoli vuosina 1333—1337 pelkästään yhdessä maakunnassa nälkään 4 milj. ihmistä."

 

[vierailija]

Ei se ollut mikään mielipideasia, vaan väärä tieto!

se koronalääke ei sovi ollenkaan jos jollakin on hormonikorvaushoito tai sieniallergia

 

[vierailija]

Mutta miksi kerrot siitä mulle?

Varmaan kuvittelin et tiedät

 

[vierailija]

Linkki?

 

[vierailija]

Linkki?

Oota

 

[vierailija]

Riisissä ei kai ole mut arseenia on

Kannattaa sitten lukea vähän muiden kirjoituksia, kuten Arnoldus:
"Varhaisempien aikojen nälänhätiä

Monesta nälänhädästä ei ole luultavasti jäänyt lainkaan tietoja historiaan. Joistakin taas tiedot ovat puutteelliset eikä niiden laajuutta, kestoa ja tuhoja tunneta riittävästi. Toisaalta nälänhädät ovat olleet yhteiskunnille usein tuskallisia kokemuksia, joiden seuraamuksia helposti suurennellaan aikojen kuluessa.

Vanhin kirjallinen tieto nälänhädästä on Egyptistä noin vuodelta 3500 eKr. Pitkällinen kuivuus sekä heinäsirkkaparvet ovat toistuvasti aiheuttaneet katovuosia Egyptissä. Vuosina 1064—1072 siellä oli seitsemän vuoden nälänhätä, jonka ajalta on tietoja ihmissyönnistä.

Roomassa kerrottiin tuhansien nälkää näkevien ihmisten heittäytyneen vuonna 436 eKr Tiber-jokeen. Keski- ja Länsi-Euroopassa oli vuosina 1315—1317 runsaista sateista johtunut nälänhätä, johon kuoli laajoilla alueilla yli 10 % väestöstä. Rukiin tähkissä oli usein torajyviä, joiden sisältämä ergotamiini lisäsi nälän tuhoja aiheuttaen toisinaan kymmenien tuhansien ihmisen kuoleman vuosittain.

Paiserutto eli "musta surma" tappoi Euroopassa 1300-luvun puolivälissä keskimäärin neljänneksen väestöstä ja monin paikoin lähes koko asujamiston. Sen seurauksena esiintyi alueittain nälänhätiä, kun maata viljelevät talonpojat olivat kuolleet.

Intian niemimaa on ollut toistuvasti nälänhädän näyttämönä vuosisatojen kuluessa. Syynä ovat olleet vaihdellen pitkäaikainen kuivuus sekä tuhoisat sateet ja tulvat. Intian Kashmirissa kuoli vuosina 917—918 niin paljon ihmisiä, että sikin sokin olevien luiden peittämä maa muistutti yhtä suurta hautausmaata. Pitkiä nälkäkausia oli vuosina 1148—1159 sekä 1396—1407, jolloin kokonaisia maakuntia autioitui ja ihmiset söivät toisiaan. Kiinassa kuoli vuosina 1333—1337 pelkästään yhdessä maakunnassa nälkään 4 milj. ihmistä."

 

[vierailija]

Mä kerroin mielipiteeni. Nyt ei kiinnosta linkkien lukeminen.

Just

 

[vierailija]

Saamelaiset muuten eivät suostuneet syömään viljaa ja siksi ovat säästyneet pidempään tietynlaisilta sairauksilta

Juu

 

[vierailija]

Ei se ollut mikään mielipideasia, vaan väärä tieto!

Just

 

[vierailija]

Saamelaiset muuten eivät suostuneet syömään viljaa ja siksi ovat säästyneet pidempään tietynlaisilta sairauksilta

Tuota ei moni usko

 

[ruuttis]

Tuota ei moni usko

viljasta tehty viina ainaski maistuu

 

[vierailija]

Kannattaa sitten lukea vähän muiden kirjoituksia, kuten Arnoldus:
"Varhaisempien aikojen nälänhätiä

Monesta nälänhädästä ei ole luultavasti jäänyt lainkaan tietoja historiaan. Joistakin taas tiedot ovat puutteelliset eikä niiden laajuutta, kestoa ja tuhoja tunneta riittävästi. Toisaalta nälänhädät ovat olleet yhteiskunnille usein tuskallisia kokemuksia, joiden seuraamuksia helposti suurennellaan aikojen kuluessa.

Vanhin kirjallinen tieto nälänhädästä on Egyptistä noin vuodelta 3500 eKr. Pitkällinen kuivuus sekä heinäsirkkaparvet ovat toistuvasti aiheuttaneet katovuosia Egyptissä. Vuosina 1064—1072 siellä oli seitsemän vuoden nälänhätä, jonka ajalta on tietoja ihmissyönnistä.

Roomassa kerrottiin tuhansien nälkää näkevien ihmisten heittäytyneen vuonna 436 eKr Tiber-jokeen. Keski- ja Länsi-Euroopassa oli vuosina 1315—1317 runsaista sateista johtunut nälänhätä, johon kuoli laajoilla alueilla yli 10 % väestöstä. Rukiin tähkissä oli usein torajyviä, joiden sisältämä ergotamiini lisäsi nälän tuhoja aiheuttaen toisinaan kymmenien tuhansien ihmisen kuoleman vuosittain.

Paiserutto eli "musta surma" tappoi Euroopassa 1300-luvun puolivälissä keskimäärin neljänneksen väestöstä ja monin paikoin lähes koko asujamiston. Sen seurauksena esiintyi alueittain nälänhätiä, kun maata viljelevät talonpojat olivat kuolleet.

Intian niemimaa on ollut toistuvasti nälänhädän näyttämönä vuosisatojen kuluessa. Syynä ovat olleet vaihdellen pitkäaikainen kuivuus sekä tuhoisat sateet ja tulvat. Intian Kashmirissa kuoli vuosina 917—918 niin paljon ihmisiä, että sikin sokin olevien luiden peittämä maa muistutti yhtä suurta hautausmaata. Pitkiä nälkäkausia oli vuosina 1148—1159 sekä 1396—1407, jolloin kokonaisia maakuntia autioitui ja ihmiset söivät toisiaan. Kiinassa kuoli vuosina 1333—1337 pelkästään yhdessä maakunnassa nälkään 4 milj. ihmistä."

Upp

 

[vierailija]

viljasta tehty viina ainaski maistuu

Paloviinan tekoon on käytetty huonompaa viljaa. Kai siinä on silloin ollut ergotkin seassa?

 

[vierailija]

Et viitsinyt lukea sitä artikkelia, vaikka väitit, ettei tiedetty sairauksista?
"oireet johtuivat rukiissa epäpuhtautena olevista torajyvistä. Kun hän antoi kukoille torajyväpitoista viljaa, ilmaantui niiden harjaheltan haarakkeisiin kuolioita. Samalla voitiin osoittaa, että tauti ei ollut tarttuva."

Kuinka tyhmä ihminen voikaan olla!