Elokuiset 2008 osa 5

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja rizzu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kiitti, Kattu vinkistä! Ja se onkin itse asiassa jo käytössä. Kaikki astiapyyhkeet on on pakattu maljakoiden ym. ympärille yhtä, kahta lukuunottamatta, jotka siis vielä käytössä. Mutta seuraavaksi siis käsipyyhkeet "kehiin". Myös alkon viinipullolaatikot on oikein hyviä: niissä on valmiina se pahviristikko, joten ainakaan leveämmät lasit eivät kolise toisiinsa. Sit vain tarvii vähän paperia/pyyhettä väliin, niin saa laitettua 2-3 kerrosta kuppeja päällekäin.

-Rizzu-
 
Ihanaa, kun niin monella on muuttopuuhat menossa! Meille ei ole vieläkään uutta asuntoa löytynyt.. Kohta alkaa olla jo liian myöhäistä ja muutto menee sitten johonkin vauvan syntymän jälkeiseen aikaan.

En edelleenkään pääse kirjoittelemaan Yahoolle, enkä ole saanut itseäni pois Bouning tilasta. En tiedä mitä sitten tekisi..pitäisikö jonkun muun perustaa uusi ryhmä, jossa aloitettaisiin alusta?

Mahaan ei uutta. Kasvanut on taas ja painoa on nyt n. 12 kiloa lähdöstä. Eilen olin Ikeassa ja tänään olen ollut aivan puolikuollut sen takia. Nukuin esikon kanssa päiväuniakin pari tuntia, mutta ei auttanut ollenkaan.

Supisteluja tulee, siis harjoitus sellaisia enenevässä määrin. Ihan normaalia kuitenkin!

Minulla on ollut tässä sulattelemista, sillä sain tietää, että valmistun tänä keväänä sittenkin ylioppilaaksi! Minulla jäi aikoinaan kesken lukio-opinnot ja aloin suorittaa niitä loppuun viime äitiyslomalla esikoisen ollessa n.2-3 kk. Oli tosi rankkaa jo silloin.. Sitten äitiysloman loputtua pääsin ammattikorkeaan ja luin siis näitä sairaanhoitajaopintoja ja lukio-opintoja samaan aikaan koko viime vuoden. Nyt sitten viimeisissä kirjoituksissa keväällä luulin, että biologia ei mene läpi, kun oli tosi hilkulla.. En edes mennyt kyselemään tuloksia koululta, vaan satuin lukemana nimeni uusien ylioppilaiden joukosta lehdestä! Oli aika iloinen järkytys =) Olen tosi onnellinen ja tämä on minulle iso juttu, että saan roikkuneet opinnot vihdoin loppuun.

Nyt olen sitten kiireellä suunnitellut ylioppilasjuhlia, en tosin lakituspäivällä, kun ei enää ehdi. Ammattikorkean opinnot loppuu tosiaan vasta 30.5 tänä keväänä, joten loppuun saakka stressaavaa, ennekuin aloitan lomailun!

Minäkin olen lauantaileskenä tänään, sillä mies on polttareissa.. ensi viikonloppuna toiset polttarit ja sitten alkaakin olla häitä.

Hyvää viikonloppua kaikille!!

Miisa 28+3 (nyt on ilmeisesti virallisesti kolmas kolmannes alkanut!)
 
Minä olen kans ollut itekseni viikonlopun kun mies on kaverillaan Helsingissä. Mutta ei ole pahemmin haitannut kun itselläkin on ollut tekemistä. Oliko kukaan Likkojen Lenkillä? Me oltiin perinteisesti työkavereiden kanssa. Oli mahtava ilma ja hyvä fiilis. Lenkki tosin tuntui vähän raskaalta tän mahan kanssa ja kun kotiuduin olin ihan väsy ja koko kroppa kipeen olonen.

Ei sitten tullut menestystä euroviisuissa :( Kylläpä tuon aika hyvin arvasikin. Mutta onhan se jo hyvin että päästiin finaaliin.

Susa rv29 (30. viikolla jo mennään :)
 
Isot onnittelut Miisalle valkolakista!! Yllätyksiä riittää sinulla, muistan miten silloin joskus puoli vuotta sitten heitit jo hanskat tiskiin tämän raskautesi kanssa ja olitte jo päättäneet, että yritystä siirrätte.
Minun olooni ei kuulu juuri mitään. Neuvolakäyntikin on vasta torstaina, kamalan pitkän tauon pitivät välissä (seitsemän viikkoa neuvolasta, kun lääkärikäynnillä ei katsottu muuta kuin kohdun tilanne, ei siis painoa tms nauvolajuttuja). Poika kääntyilee ja touhuaa yksiössään tasaisesti ja kellon tarkasti aina samaan aikaan, illalla kympin uutisten aikaan :-) Muuten olo onkin ihan vallan mainio, sain vihdoin hoitopöydän puulevyt ostettua ja sitä olen tässä useampana päivänä sahaillut ja petsaillut. Cyprocit alkoi vihdoin ja viimein löytää tiensä eilen seinille ja pakkeliakin vähän jo tänään huidoin ruuvin kantoihin. Harrastus on vienyt pari viime viikonloppua ihan totaalisesti ja remonttia olen tehnyt arkisin miehen ollessa töissä. Ikivanhasta ikkunasta pokineen kunnostin ja maalasin vitriinikaapin, tuli ihan kiva, jos nuo viimeiset saranat nyt vielä sopis vaan kohdalleen... Olen oikein yllättynyt siitä miten paljon sitä jaksaakin tehdä, tosin kun yksin kotona tekee niin tahti saa olla just omansa. Supistuksia kyllä tulee, mutta kun eivät ole kipeitä niin olen jatkanut hommia. Tosin ilkeitäkin vaivoja on ilmaantunut, suonenvedot! Olin koko lauantain kisareissussa ja sielä tuli sitten seisoskeltua ja istuttua autossa oikein kunnolla (aamu 10- yö puoli yksi kesti reissu). Että yöllä veti suonta jaloista, vuorotellen molemmista ja nyt kaksi päivää oikean jalan pohje ollut niin hellänä, että hirvittää portaita ylös alas kävellä. Huomenna pitäisi ajaa yhteensä 130km ja istua siinä välissä tietokoneella pari tuntia tekemässä hommia, saas nähdä miten ajan kotiin... Painoa on minulle muuten tullut 12-13kg, mutta kun lähtöpaino oli melkein alipainon puolella niin eipä siinä vissiin vielä mitään hätää, kaipa torstaina saan kunniani kuulla neuvolassa, jos on jotain valittamista. Toki tuota painoa on tullut liki 850g/viikko viime aikoina... Eli sekin voi olla syynä jalkojen kipuihin.
Mutta nyt pitää mennä tekeen miehelle ruokaa, kun se tuossa jossain vaiheessa meinasi kotiinkin tulla töistä.

-Mammaksi rv30+3, enää 67päivää laskettuun aikaan-
 
Kiitti Mammaksi onnitteluista =)

Tosiaan, meinasin silloin heittää hanskat tiskiin sekä raskauden, että koulun suhteen, mutta onneksi en niin tehnyt ja nyt ollaan tässä onnellisessa tilanteessa, että vauva on tulossa ja valkolakki on saavutettu!

Mammaksille vielä: Aikamoisia hommia jaksat tehdä raskauden aikana! Sulla taitaa olla kunto kohdallaan =) Mulle on tullut painoa kanssa sen 12kg, mikä on mulle liikaa, kun en alipainoinen ollut ennen raskautta.. Mutta eiköhän ne kilot joskus lähde, kun pääsee kahden lapsen kanssa touhuamaan!

Miisa ja vauveli 28+5
 
Heissan,

mulla oli kanssa viime yönä ekaa kertaa suonenveto jalassa ja oli vähällä ettebn huutanut miestä apuun (nukkui sohvalla kun meni töihin jo 04.00). Aivan kamala kipu. Nilkka oli ojennuksissa, enkä saanut istä koukkuun. Onneksi tajusin painaa sen lattiaa vasten, niin kipu helpotti.

Mulla alkaa ilmeisesti nyt se raskauden virkeä keskivaihe (hieman myöhässä). Tänään sain pestyä seitsemän koneellista pyykkiä esim.turvaistuimen päällisen, rattaiden verhoilut yms . tarpeellista.
Lisäksi kaikkia pikku paperijuttuja tuli hoidettu. Ihanan energinen olo.

Mulla on tullut painoa nyt 8kg. Huomenna neuvolalääkäri eli sitten taas katsotaan tilannetta. Empä usko että enää töihin menen. Supistuksia tulee joka päivä, myös ihan levossa, eli ei ainakaan helpottamaan päin.

Meillä kanssa poitsu hyörii masussa kovasti. Maha on nyt muuttunut todella kiinteäksi ja kovaksi, eli liikkeet tuntuu napakammin. Olisi kiva tietää kumminpäin siellä asustellaan. Potkut tuntuu yleensä vasemmalla sivulla, mutta myös oikealla välillä. Yleensä liikkeet on sellaista koko mahan kattavaa tärähtelyä. Millainenkohan jalkapalloilija sieltä on tulossa?

No huomenna palaan kuulumisiin.

Onneksi olkoo Miisa, lakki on todella hieno saavutus. =)

zuviliini 26+6
 
Onnittelut Miisalle valkolakista! :)

Mulla on kans ollu suonenvetoja jo about rv15 lähtien. Tosin ei niitä kamalan usein ole ja ne menevät ohi just kun muistaa/tajuaa unenpöpperössä painaa jalkaa heti lattiaan.

Vauveli potkii ja hyörii paljon masussa täälläkin suunnassa. Joskus 10 aikaan illalla meno on aivan mahdotonta ja nyt jonkun aikaa myös olen heräillyt aamuyöstä liikkeisiin.

Minäkin olen ollut suht virkeenä tässä lähiaikoina. Vaikka keskiraskaus taitaa olla jo ohitettu. Aatelkaa viimenen kolmannes enää! Painoa mulle on tullu sellaset 4-5 kg, ens viikolla onkin neuvolakäynti.

Susa 29+2
 
Zuviliini: Lepoa vaan, jos noin supistelee levossakin! Ei kyllä kannata töihin menoa suunnitella enää..

Mulla taitaa olla hemoglobiini laskusuunnassa, kun tuntuu väsyttävän aikas paljon. Tosin on tässä kauhea stressi ja kiirekin koulun kanssa, mutta kun ei nukkumalla väsymys lähde, niin veikkaan vian olevan hempassa. Noh, aloitin nyt noi vitamiinit jossa on rautaa, ettei tarvisi rautatabletteja syödä.

Meidän vauva taitaa olla tällä hetkellä poikittain! Potkut tulee molemmille puolille mahaa..tai sitten siellä on edelleen ne kaksi =) No ei kai nyt sentään..

Miisa 28+6
 
Hei,

tänään oli siis taas neuvolalääkäri. Kaikki oli ihan kunnossa. Lääkäri ei saanut mitattua kohdunkaulaa, kun se on jo niin takana. Sanoi myös ettei yhtään ihmettele supistelua ja vihlontaa, sillä vauvan pää on aivan tuolla alhaalla kanavan suulla. Oli aika hämmästynyt kuinka alhaalla jo näillä viikoilla. Lääkäri käski käymään NKL:lla tsekkauttamassa kohdunkaulan ennen ensi viikon neuvolaa.

Muita tuloksia:
pissa : ok
painoa tullut: 1kg (2viikossa)
Verenpaine: 118/75
Sf mitta: 23,5cm
Vauvan syke: 130

Kun sitten tulin kotiin alkoi supistella todella napakasti ja n.5-10min välein. Ja kun vävin vessassa paperiin tuli vähän verta. Lähdin sitten samantien käymään sairaalassa. Siellä otettiin käyrä, joitain tulehduskokeita ja tehtiin ultra. Kohdunkaulaa ultran mukaan jäljellä 4,5cm??? Tuntuu aika hassulta, kun neuvolalääkäri ei saanut mitään tulosta. Vauva on raivotarjonnassa ja lapsivettä on normaalisti. Tuo vuoto on kuulemma tavallista sisätutkimuksen jälkeen. Ne soittelevat sairaalasta jos kokeissa on jotain poikkeavaa.

Kaikki siis kunnossa ja minä sairaslomalla loman alkuun asti. Huh, nyt voi sitten luovittaa kaikki hommat ja siirtyä äippärille. =)

Tänään tuli muuten äitiyspakkauskin , tämän vuoden. Muuten todella ihana, mutta toppapuku on musta aika tyttömäinen.

Nyt muihin hommiin. Mitäs muille kuuluu? Täällä on niin kovin hiljaista.

zuviliini 27+0

 
Moikka,
pitkästä aikaa ja Onnittelut Miisalle!

Täällä on vaivannut virtsatietulehdus oikein kunnolla (nosti jopa pienen kuumeen ja olin pari päivää saikulla) mutta nyt helpottaa (antibiootti on purrut). Jouduin käymään Naistenklinikalla kun yhtenä päivänä en saanut liikkeitä ollenkaan mutta kaikki on onneksi kunnossa ja istukankin toiminta tarkistettiin. Nyt sitten on viimeiset pari päivää tullut liikkeitä oikein olan takaa ja tosi voimakkaita eli kun äiti taas voi hyvin niin näkyy ja tuntuu myös Asukin osalta :-)

Täälllä on myös kärsitty suonenvedoista jo jonkin aikaa ja joudun välillä herättämään miehen apuun. Krampannut kohta on välillä parikin päivää kipeä. Sain viikonloppuna vinkkiä että Mangnesium ja puuvillasukat yöllä auttavat ja näitä olen nyt pari päivää kokeillut ja tuntuvat tepsivän :)

t,Katri 27+5

 
Suonenvedosta; Mulla on pohkeet krampannut öisin jo pidemmän aikaan ja syön joka päivä magnesiumia. Mut nyt ei enää sekään auttanut joten oon sitten nukkunut sukat jalassa vaikka kuumahan siinä tulee... Mutta niinkuin Katrikin totesi, se auttaa!

Perjantaina olis neuvolalääkäri. Saas nähdä mitä sanovat noista supistuksista. Eilen en meinannu jaksaa kävellä kaupasta kotiin asti kun niin pahasti supisteli. Tarttis varmaan jättää noi kävelyt vähemmälle mutta kun en osaa vaan olla kotonakaan ja esikko hermostuu jos ei käydä ulkona...

Perjantaina lähdetään mökkeilemään viikoksi, ihanaa päästä pois täältä kaupungin hälinästä. Jos siellä sais vaikka vähän levättyä.

No nyt esikko vaatii äitiä. Joten pakko mennä.

Naksuli ja papu 27+3
 
Moi!

Naapurini ja hyvä ystäväni sai eilen pojan, synnytykseen meni 5 tuntia! Minä olin ystäväni "apuna" ja seurana siihen asti kunnes naapurin mies saapui paikalle ja vei vaimonsa sairaalaan. Ehtivät olla siellä vajaat 2 tuntia, kunnes jo tuli puhelu, että poika on tissillä ;) Toinen poika siis tuli sinne. Kaiken kukkuraksi heille pitäisi tulla muuttoauto parin tunnin sisään, eli muutto vielä tässä yhtä aikaa päällä ja uudessa asunnossa on aikamoinen remontti kesken, kröhöm. Olin siis aamupäivän pakkaamassa mummujen kanssa tavaroita, että edes suurin osa kamoista saataisiin kannettua muuttoautoon. Saapa nähdä, joutuvatko naapuri, esikoinen ja uunituore vauva lähtemään evakkoon johonkin mummulaan lauantaina siksi aikaa, kunnes talo on saatu valmiiksi. Eli meidän muuttotouhut näin 2 kk ennen syntymää ovat pientä lientä!

Arvatkaa, kävinkö minäkin kierroksilla viime yönä? Näin unia synnytyksistä ja vaikka mistä! Ja tuntuu, että nytkään en osaa rauhoittua edes hetkeksi vain olemaan, koko ajan pitää tehdä kiireellä jotain. Kun saan pojan pian päiväunille, ajattelin jatkaa omien tavaroiden pakkaamista, mies kun haki aamulla meille muuttolaatikoita, joihin pakata.

Niin, nyt täytyy taas mennä! Tällaiset pikaiset terveiset lähettää

Rizzu & Sykerö rv 30+4
 
Moikka kaikille! Täällä ollaan tämä viikko sairasteltu esikoisen korvatulehduksen kanssa. On kyllä pirullinen tauti mutta nyt onneksi ollaan se voittamassa. Kirjoittelen taas paremmalla ajalla lisää kun nyt sain pojan nukkumaan ja ite menen syömään aivan SIKANA! Kauhee nälkä. Vointi siis oikein hyvä ja pirtee.
 
Zuviliini: Sulla ei kyllä varmaan ihan loppuun saakka tuo raskaus mene, kun edelleen noin supistelee.. Aika jännä homma kyllä, että kohdunkaulaa olisi niin paljon vielä jäljellä! Mutta jos on kerran ultralla otettu, niin luulisi olevan aikas tarkka..

Hurjilta kuulostaa noi muuttopuuhat.. Saas nähdä, kuinka lähelle synnytystä meillä menee muutto, jos nyt se asunto saadaan. Meillä on sitten tämä asunnon myyntikin edessä, joten hommaa todellakin riittää! Oikein pelottaa jo valmiiksi. Löytyisi nyt pian se asunto, niin ei tule ihan kamala kiire ja stressi. Tämän asunnon myynnissäkin saattaa mennä pari kuukautta..

Elokuu08: Tsemppiä tautien kanssa! Meillä on kanssa mies kauheassa flunssassa, itselläkin nenä jo tukossa ja poika yski tänään.. great.

Nyt taidan mennä koekirjojen kimppuun, sillä huomenna vielä kahdet kokeet ennen kuin koulu loppuu.. Tänään olisi vielä ylioppilasjuhlien harjoitukset ja huomenna sitten lakitus =) Kiirettä pitää.

Miisa 29+1
 
Terveisiä monen viikon jälkeen täältäkin neuvolasta! Hemoglobiini oli tippunut 116:sta, mutta ei minua väsytä yhtään ja otettiin kyynärtaipeesta, että olisi vahvaa verta... Outoa, koska normaalini on yli 140 reilusti (158 huiput mittauksissa sormen päästä). No mutta sitten ne muut. Supistuksista tuli noottia kovalla kädellä, jos en ota niitä todesta niin poika saattaa syntyä ennen juhannusta, juu ei kiitos, lupasin rauhoitella menoa. Kas kun ei meikäläinen osaa rauhoittua, kun ei edellisessä raskaudessa ollut mitään supistuksia ennen synnytyslaitosta niin mites niitä nytkään osaisi varoa. Painosta täti sanoi, että tahdin on vähän laannuttava, että max 500g/vko saisi enää tulla (nyt oli lähemmäs 800g/vko tullut). Pojan syke oli se tasan tasainen 140 mitä ollut koko ajan. Ja sitten teille lukemat kehiin: sf 32cm ;-) ja nyt oli sellai littainen masu, ei poika työntänyt peppuaan edes kehiin mukaan, että olisi voinut olla isompikin... Tätin sanat oli taas samat, tämä raskaus ei mene yliaikaiseksi, hyvä jos edes täysiaikaiseksi. Että toive oli jos kuusi viikkoa vielä pysyisi. Ette usko muuten miten tekisi mieli nyt päästä ultraan, saada tietää poitsun todellinen koko! Hassua, että silti seuraava aikani menee kesäkuun lopulle, eikä kukaan ole puhunut sanaakaan mistään synnytys- tai perhevalmennuksesta, "tai mikä se nyt olikaan"...

Oli puhetta vähän muutoista teillä. No meillä puuttuu yläkerran parista huoneesta seinä-, lattia- ja kattopinnat. Vessasta, tai no siitä kopista missä pitäisi olla vessa, puuttuu seinä- ja lattiapinnat, tietenkin kaikki kalusteet ja viemäriputkestakin puuttuu väliltä viitisen metriä. Vesiputket on liittämättä ja sen sellaista "pientä". Uudessa makuuhuoneessa on sentään levyt seinillä, osittain. Onneksi pikkuiselle on kaikki jo hankittuna, tai sänky on hakematta kotiin ja maalaamatta, taidan käydä hakee uuden kaupasta, pääsis helpommalla ja saisi ihan oman, tuo toinen olisi lainassa vain.

Mutta nyt mie jatkan matkarattaiden etsintää, sais ne nyt jo hommattua niin olis sit nekin valmiina, eikä tarvis kantaa kaukaloa käsissä. Pitäis vaan soitella liikkeisiin saako ne mistään enää gracon kolmipyöräisiä.

-Mammaksi ja Maximaha 30+6-
 
Moikka,

Mammaksi: Koitahan nyt ottaa rauhallisesti, minä tällä kanssa harjoittelen sitä, ettei meidän vaavi ainakaan vielä 9 viikkoon syntyisi. =)
Sulla on tuo sf-mitta todellakin suurempi kuin esim mulla, mutta ottaen huomioon että mulla menossa vasta 27+2, niin ihan ymmärrettävää. Turha siitä on huolehtia. Ja ehkä sulla on vain enemmän lapsivettä?

Mä kävin tänään pankkiasioilla, ihanaa kun saa hoidettua kaikki tärkeät asiat pois päiväjärjestyksestä. Olin myös esikoisen tarhassa varhaiskasvatuskeskustelussa. Jotenkin olen niin herkillä mielin, että meinasi välillä aivan alkaa itkettää, kun hoitaja esitti jotain "kritiikkiä" pojasta. Kuulemma pitäisi harjoitella kävelyä metsässä, jotta tasapaino tulisi paremmaksi. Meinasin ratketa pillittämään... kamala tilanne. Onneksi sain pidäteltyä. Muutenkin pillitän vähän joka asiasta ja mieliala vaihtelee kovasti. Onneksi olo on pirteämpi kuin ennen, päikkäritkin voi jättää väliin jos huvittaa.

Huomenna menen sitten käymään töissä ja vien läksiäissuklaat. Ihanaa, kun sitten on kaikki niin paljon selvempä ja voi unohtaa koko duunin.

Nyt kiireesti hakemaan poika hoidosta... tulipa kiire!

zuviliini
 
Mammaksi: Onko sulla ollut kipeitä ne supistukset? Onko kohdunsuulla tapahtunut jo jotain? Onpas iso sf mitta.. muistatko mitä sulla viime mittauksella oli?

Zuviliini: Varmaan "kamalia" tilanteita nuo keskustelut, etenkin raskausaikana..
 
Huomenta päivää.
Miisa: ei ne supistukset kipeitä ole, toki silmät menee kiinni ja puistatuttaa, mutta ei varsinaisesti vihlo tai tee kipeää. Siksihän minä en niitä osaakaan mitenkään suuremmin varoa. Täti oli hädissään niiden kestostakin, kun ovat aina suht pitkäaikaisia, siis ei puhuta sekunteista vaan kymmenistä ja yli minuutistakin. Kohdunsuu on sen kolme senttiä tai siis oli silloin toukokuun alussa lääkärissä käydessä ja sitä ennenkin näitä supistuksia oli tullut jo, ei ehkä ihan tällä määrin, mutta kuitenkin. Sf-mittahan minulla on ollut isohko koko ajan, rv 28+0 se oli 26cm. Lapsiveden määrä on silloisen lääkärikäynnin mukaan normaali. Mutta itse en juurikaan hätäänny näistä, esikoisen kanssa mitta meni myöskin ylärajoilla ja kävi jopa 37cm. Tosin nyt tunnen itseni ihan eri malliseksi kuin esikoisen kanssa. Silloin olin enempi sellainen ympäripyöreä tynnyri pallukka, pehmeä ja hyllyvä ;-) nyt taas masu on tiukka pallo tuossa edessä ja muuten olen suhteellisen hyvin pysynyt "kasassa" (painoa tullut kuitenkin molemmissa raskauksissa samalla tahdilla ja parin sadan gramman sisällä yhtä paljonkin).

Zuviliini: minä olen poikaani kohdistuvassa arvostelussa aina todella herkkä, olen vieläkin vaikka poika täyttää tänä vuonna 9v. Hän on muuten "köntys" myös, siis metsässä kävellessä löytää jokaisen juuren mihin voi kompastua ja täällä meillä rappusissa sekoaa askelissa vähintää kerran päivässä jne. Kaikki lapset eivät vaan ole metsäkauriita ja trapetsitaiteilijoita... Toki minä otan tästä osittain syyt niskoilleni, olen aina ollut ylisuojeleva poikaani kohtaan. Meillä ei poika pikkuisenakaan kiipeillyt sohvan selkänojalla tai seissyt pöydällä, ei keikkunut puissa tai kävellyt kaiteilla. Minä kun satun pelkäämään jatkuvalla syötöllä, että tippuu ja satuttaa itsensä. Olen niitä äitejä, jotka viimeiseen saakka pelkää ja yrittää välttää lasta kokemasta kipua, liekö omat särkyni jne syynä tähän, mutta minä vaan en kestä sitä, että lapseeni sattuu. Mutta niin, kyllä se lapsesi siitä eteen päin selviää vaikka kuinka "kömpelö" olisi. Minunkin poikani on perinyt isänsä "hiihtävän" kävelytyylin, joka hänen kömpelyytensä osa syyllinen on, mutta hyvinpä on poika (ja isänsäkin) oppinut pyörällä ajamaan ja sen semmoista ja suhteellisen siisti otsaisiakin nuo ovat, joten ei ne hirveästi nenällään maata kynnä vaikka välillä vähän kompastelevatkin.

-Mammaksi rv 31+0 (hui miten paljon jo)-
 
Ja pyh, kohdunsuu mitään kolmea senttiä :-) vaan kohdunkaula kolme senttiä pitkä ja kohdunsuu kiinni. Oliskohan se näin oikein?? Jos kohdunsuu olisi kolme senttiä auki niin eiköhän minut olis jo komennettu lepoon...
 
Terveisiä remontin keskeltä! Yksiöelämää vietellään edelleen ja mies painaa pitkää päivää, että päästäisiin viikonloppuna ottamaan yläkerta vihdoin takaisin käyttöön. Sitten onkin vuorossa puoli alakertaa... ;) Meille tulee siis näillä näkymin remonttilapsi! Elättelen toiveita, että lähiviikkoina pääsisi laittelemaan pikkuisia vaatteita laatikoihin, tai ainakin mielellään ENNEN kuin se syntyy!

Kohdunkaulan mitoista olitte jutelleet. Ultralla saa tarkemman mitan kuin käsikopelolla (yllättäen). Ultratessa noin 6 cm on täysi mitta, käsikopelolla 3 cm eli jos noista lukemista on vähemmän, niin sitten on tosiaan syytä ottaa rauhallisesti! Miulla oli ultrassa vajaa 5 cm jo silloin kauan sitten ja pehmennyt kohdunsuu, mutta kertois vaan joku, miten noiden kahden elohopean kanssa otetaan rauhallisesti, kun olen käytännössä yh ton rempan takia??? Suppareita riittää ja terkka uhkaili jo, että seuraava käynti parin viikon päästä voikin olla se viimeinen kerta, jolloin nähdään ennen kuin vauva syntyy..! Ja mie kun alkujaan kuvittelin, että pääsen elokuiseksi... No, vielä ei ole limatulppa irronnut, eikä lapsivedet menneet, joten eipä kai se vielä synny kuitenkaan! ;) Toiveissa ois kuitenkin täysiaikainen lapsukainen...

Sf-mittoja on paha mennä vertailemaan, kun ne on niin paljon kiinni äidin ruumiinrakenteesta. Enemmän hyödyttää vertailla omiin aiempiin lukemiin, vaikka toki mukavaahan niistä on aina keskustella muuten vaan. Meijän pikkuinen kasvaa tasaisesti omalla käyrällään hivenen alle keskikäyrän. Viimeisimmät lukemat olivat 27 cm ja kuulemma on sievä pikku maha! Ei kyllä siltä tunnu... Saa nähdä, pitääkö 4d:n arviot noin 3-kiloisesta ollenkaan paikkaansa, siis jos sinne LA:n kieppeille päästään... :)

Miisalle onnittelut valkolakista!

Pistiina, toista päivää äippälomalla! (viikkoja en enää edes halua laskea! ;))


 
Täällä vietellään kolmatta äitiyslomapäivää! En osaa vieläkään kuvitella, että nyt on oikeasti vuoden kotona olo edessä ja toinen lapsi syntymässä. Tämä vuosi on ollut niin katastrofaalisen stressaava ja kiireinen, että en vielä ole pystynyt rentoutumaan. Koko ajan tuolla takaraivossa kaihertaa, että vielä on joku koulutehtävä tekemättä.

Lakkiaiset vietin perjantaina koululla, mutta kotona järjestettävät kahvikestit ovat vielä edessä. Oli mukava aloitus äitiyslomalle =)

Nyt onkin sitten tiedossa ystävien tapaamista, verhojen ompelua, mattojen pesua, kaappien/laatikoiden siivoamista ym. juhlien järjestämistä. Eipä käy aika pitkäksi. vien pojan hoitoon parina päivänä viikosta, jotta saan jotain tehtyä. Tänä aamuna poika jo roikkui ulko-ovessa ja huuteli hoitokavereidensa nimiä..Ajattelin jo, että miten tästä kesästä selvitään kotona!

Olo tuntuu tosi raskaalta, turvotusta on ilmestynyt sääriin. Niihin jää painettaessa isot kuopat. Painoa on tullut varmaan tuon turvotuksen takia niin paljon.

Eipä muuta tällä erää, menen pyykkien kimppuun!

Miisa ja typy 29+5
 
Hui hai täältäkin. Tosiaan Pistiina tuo sf-mitta on paljon kiinni ruumiisrakenteesta, joten ihan vertailun ja juttelun vuoksi kerron, et mie olen, olin ennen raskautta siis sellainen 167cm hyvässä ryhdissä ja 55kg ilman kenkiä ;-) Selkä on suht normaalin mittainen, mutta raajoja on hieman pituuteen nähden liiaksikin. Housukoko 36, mutta rintojen vuoksi paidat 38. Mahaa ei juuri ole ollut, mutta notkoselkää kylläkin (eli kaikissa housuissa on noin 3-5cm selässä liikaa tilaa). Tuo notko voi tehdä sen, että vauvamasu työntyy ulos aika paljon.

Miisa miten ihmeessä sie olet jo äitiyslomalla, kun laskettuaikasi on minun jälkeen ja minä aloitan lomani niin aikaisin kuin kela vaan antoi? minun lomani alkaa siis huomenna...

-Mammaksi 31+3-

PS: jos joku bongaa jossain myynnissä gracon kolmirenkaiset rattaat tai matkarattaat ilmakumirenkailla (ei kaksoiseturenkaita siis) niin laittaakaa please tietoa! Huuto.netissä olen jatkuvasti vilkuillut, mutta ei vaan tärppää...
 
Mammaksi: Tosiaan, en ihan vielä ole varsinaisella äitiyslomalla, mutta sanon sitä siksi, kun se tässä kuussa kuitenkin alkaa ja koulu on ohi =) Itse aloitin kanssa varhennettuna äippäloman, mutta ei silti ala ihan vielä.. Harmi, että se raha vaan antaa odotuttaa itseään sinne heinäkuun loppupuolelle!!
 
Moikka moi,

ihana ilma tänään, mutta ulkoiltua ei kyllä tullut vaan nukuin 3h päiväunet. =)
Yöuntakin tuli vedettyä yli 9h. Uni siis maistuu.

Vatsa on jotenkin todella alhaalla ja painaa pahasti. Kohdunkaulaa vihloo usein kävellessä, eli sekään ei ole enää mitään nautintoa.
Tänään oli eka päivä kun olin jo todella tuskastunut tähän odotukseen. On ollut paljon rankempaa kuin poikaa odottaessa.
Pientä tiputteluvuotoa on ollut silloin tällöin ja nyt alkoi joku mega valkovuotokin. Välillä aina "lorahtaa" ja pakko käydä katsomassa, ettei oo verta. Onneksi keskiviikkona taas neuvola. Toivottavasti saan seuraavat ojat kanssa aika lähelle, sovittiin, että nyt sovitaan kaikki loppuraskauden käynnit valmiiksi.

Närästys on myös jokapäiväinen vaiva ja ilmaantuu vähän kaikesta syömisestä.Onneksi närästyslääkkeistä on apua.

zuviliini 27+6
 
Heippa kaikille piiiitkästä aikaa!

Sivuta olen taas seuraillut jutusteluanne hyvän tovin, mutta tässäpä nyt omiakin kuulumisia :).

Kaikki on hyvin ja olo fyysisesti ihan mainio. Vähän alkaa töissä istuminen painamaan, mutta sitä onneksi kestää enää 9 työpäivän verran. Korvienväli sen sijaan tuntuu olevan ihan jonkun muun kuin omani. Ihan käy välillä sääliksi miestä, kun olen ollut niin kauhea pirttihirmu :D. Pakko katsoa siis peiliin ja yrittää rauhoittua...

Kattu: mulla oli kans sokerirasituksessa paastoarvo aavistuksen koholla ja joudun nyt mittailemaan verensokereita. Aluksi ajattelin, et on kamalaa alkaa rei'ittämään omia sormia, mut siihen mittaamiseen jää näköjään vähän koukkuun! Ihan hyvä motivaattori sille, mitä suusta alas laittaa :). Terkkari pelotteli minut jo kakkostyypin diabeteksellakin, mutta lääkäri onneksi vähän jarrutteli, et ei mulle nyt ihan semmosta ole tulossa kuitekaan, ainakaan näillä arvoilla. Omissa mittauksissa siis on arvot olleet oikein hyvät. Samainen lääkäri muuten mittasi sen minun valtaisan sf-mitan pienemmäksi, kuin terveydenhoitaja neljä viikkoa aiemmin... Sen takiahan minut sinne sokerirasitukseen ylipäänsä passitettiin. Kenenköhän mittaus lie pielessä. Turhaan taisin stressata siitäkin asiasta etukäteen.

Monilla teistä tuntuu olevan jo kaikki valmiiksi ostettuna ja laitettuna vauvaa varten. Minä taidan olla mattimyöhänen, kun meillä ei ole juuri mitään vielä valmiina. Sukulaisilta ja ystäviltä saan onneksi niitä isompia juttuja ja tietysti vaatteita. Sen kun vain saisi aikaiseksi hakea kotiin. Outoa edes miettiä noita juttuja, kun ei tavallaan edes tiedä, että mitä kaikkea sitä oikein tarvitsee. No, kyllä sen varmaan sitten huomaa, kun jotain puuttuu :D.

Viikon päästä on taas ultra ja tarkistetaan istukan paikka. Josko istukka olisi siis lähtenyt nousemaan pois kohdunsuulta kohdun kasvaessa. Sitä jännätään seuraavaksi.

Hyvää vointia kaikille ja nauttikaa lomista ja aurinkoisista säistä :)

Katrinna rv 28+6
 

Yhteistyössä