En avaa koskaan kenellekään kotiovea, jos en tiedä jonkun olevan tulossa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Olin äsken lepäämässä sängyssä ja vielä yövaatteissa kun flunssa vaivaa. Ovikello sitten soi ja enkä mennyt avaamaan. En avaa koskaan ovea, jos tiedän ettei joku tuttu ole tulossa silloin. Nämä tutut on sitten sukulaisia ja tiedän varmasti milloin tulevat kun eivät asu tällä paikkakunnalla. Olenko omituinen vai tekeekö joku muukin näin? Oven puolelta ei nää onko kukaan kotona kun sillä seinällä vain yksi pieni ikkuna ja muut ikkunat päinvastaiselle puolelle, jonne ei näin talvella ainakaan pääse katsomaan. Nuo jotka soittelee ovikelloa on joko jotain kauppiaita, jehovantodistajia tai naapureita. Naapureiden asiat ei kuulu minulle kun miestä ne tavoittaa enkä pysty sanomaan edes muuta kuin ei ole kotona. Kauppiaiden ja muiden kanssa en jaksa alkaa tarinoimaan. Siis näin ei ole ollut aina, mutta nyt en jaksa vaan sitä ei kiinnosta, ei jaksa, en tiedä milloin jne. vastaamista kun tiedän 100% varmasti ettei asia koske minua lainkaan. Tosin joku naapurin juttu voi joskus olla minullekin kuuluva, mutta kyllä ne on tähän asti vain miestä koskenut, kun se taloyhtiön hallituksessa ja puivat siihen liittyviä asioita. Tai toinen voi olla vaikka tuo naapurin vanha kyylämummo joka valittaa kaikesta kaikille. Vasta olin sen hampaissa ja oikein odotti kun tulen ulos ja alkoi paasaamisen. Kaiken huipuksi se mummo oli väärässä. Alkoi rettelöimään paperinkeräykseen laittamastani väärästä paperikassista. No sanoin siinä lukevan, että sopii paperinkeräykseen niin ei uskonut vaan kiikutti sen pussin minulle. Näytin sille sen tekstin missä lukee sopii paperinkeräykseen niin henkeään haukkoen ja jupisten mutta kun, mutta kun... lähti pois.
 
[QUOTE="vieras";23100177]Kaiken huipuksi se mummo oli väärässä. Alkoi rettelöimään paperinkeräykseen laittamastani väärästä paperikassista. No sanoin siinä lukevan, että sopii paperinkeräykseen niin ei uskonut vaan kiikutti sen pussin minulle. Näytin sille sen tekstin missä lukee sopii paperinkeräykseen niin henkeään haukkoen ja jupisten mutta kun, mutta kun... lähti pois.[/QUOTE]

Toi on muuten hiton ärsyttävää. Meidän taloyhtiössä kukaan ei tunnu vievän lehtiä paperikasseissa keräysastiaan, ja sitten kun itse olin vienyt pari kassillista sinne (ja kassien pohjissa luki myös "sopii paperinkeräykseen"), siihen keräysastian viereen ilmaantui kiukkuinen lappu, ettei paperikasseja saa laittaa paperinkeräykseen. Kävisivät silmälääkärillä ennen kuin alkavat keuhkota tuommoisista.
 
Hmm... Tavallaan ymmärrän sinua, sinulla on kyllä oikeus kotirauhaasi. Toisaalta siellä oven takana voi olla joku muukin kuin valittava naapuri, pölynimurikauppias tai käännyttäjä.

En siis itse jätä ovea avaamatta, koska minua vaivaisi suunnattomasti kuka siellä mahtoi olla. Eräänkin kerran naapuri toi minulle kuuluneen, kadoksissa olleen tavaran. Jos olisin jättänyt oven avaamatta, tavata olisi kenties jäänyt saamatta takaisin.

Minä tosin tulen muutenkin kulttuurista, jossa tupaan tullaan kutsumatta ja kyselemättä, jos talonväki sattuu olemaan kotona. Mainitsemani kulttuuriympäristö sijaitsee suomalaisella maaseudulla. Siellä monissa taloissa on edelleen täysin normaalia ja hyväksyttävää toimia näin. Toisaalta se on pienoinen rasite, mutta toisaalta se vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta, joka on kaupungeista kadonnut tai ainakin kovaa vauhtia katoamassa.

Entä jos oven takana onkin poliisi, joka ilmoittaa jollekin perheenjäsenen joutuneen onnettomuuteen/kuolleen? Toki sen tiedon saa sitten myöhemmin muualta, mutta mieluiten kai tuommoisen asian kuulisi viivytyksettä. Totta kai tämä on turhaa spekulointia epätoivotulla asialla, mutta tuon sen esille, koska olen itse asiaa ajatellut tältäkin kannalta.

Tottakai elämässä on tilanteita, jolloin ei haluaisi rynnätä ovea avaamaan, mutta en itse halua ottaa sitä yleiseksi tavaksi.
 
En avaa ja huutelen oven läpi "Kuka siellä?". Jos vastaus ei tyydytä niin avaamatta jää.

Ulko-ovessa on kuviolasi-ikkuna, siitä summittaisesti näkee hahmon ja lukumäärän. Varsinkin kun pitää tuulikaapin pimeänä ja valon oven edessä ulkopuolella niin näkee suht hyvinkin kuka siellä on.
 
No meillä kyllä näkee ja kuulee jos joku tulee pihaan ainakin yleensä. Ja jos ei jostain syystä joskus huomaa niin tulija joutuu käveleen tuosta olohuoneen ikkunoiden ohi mistä suora näköyhteys keittiöön ja eteiseen. Todella harvoin on kukaan ovelle päässyt ettei kukaan oo huomannu. Mulla ei yleensä ovi edes lukossa..
Kyllä meillä postinkantaja tuo monesti paketteja sisälle asti mistä en tiedä mitään kun miehen työpostia. Ja minusta vaan on tosi epäkohteliasta olla huomioimatta muita ihmisiä. Esim vastaan aina puhelimeenkin jos ei oo todella paha tilanne. Ja sillonkin soitan sit takaisin..
 
Avaan aina kun ovikello soi. Ikinä ei ole oven takana ollut kauppista, jehovantodistajaa tai muutakaan hämyä. Kerran oli tv-lupatarkastaja, mutta hänelle näytin kuitin ja hän häipyi. Useinmiten siellä oven takana on joku ystävä joka onollut lenkkeilemässä tai muuten kulmilla ja on ajatellut käydä katsomassa onko ketään kotona. Pari kertaa oven takana on ollut naapuri, joka on tarvinut apua. Musta ois kamalaa jos pitäisi pelätä omaa ovikelloa.
 
En todellakaan avaa ovea, yllätysvieraat tai valittavat naapurit eivät ole tervetulleita.

Suutuin pari vuotta sitten koko ajan valittavalle naapurille tuossa portaalla oikein monisanaisesti niin ei ole sittemmin käynyt valittamassa. :) Tiedän kyllä ettei se aina auta, on ollut sellaisiakin tyyppejä joiden vinkumiseen ei ole auttanut mikään. Turha sellaisille on ovea avata!
 
[QUOTE="vieras";23100177]Olin äsken lepäämässä sängyssä ja vielä yövaatteissa kun flunssa vaivaa. Ovikello sitten soi ja enkä mennyt avaamaan. En avaa koskaan ovea, jos tiedän ettei joku tuttu ole tulossa silloin.

Nämä tutut on sitten sukulaisia ja tiedän varmasti milloin tulevat kun eivät asu tällä paikkakunnalla. Olenko omituinen vai tekeekö joku muukin näin? Oven puolelta ei nää onko kukaan kotona kun sillä seinällä vain yksi pieni ikkuna ja muut ikkunat päinvastaiselle puolelle, jonne ei näin talvella ainakaan pääse katsomaan.

Nuo jotka soittelee ovikelloa on joko jotain kauppiaita, jehovantodistajia tai naapureita. Naapureiden asiat ei kuulu minulle kun miestä ne tavoittaa enkä pysty sanomaan edes muuta kuin ei ole kotona. Kauppiaiden ja muiden kanssa en jaksa alkaa tarinoimaan. Siis näin ei ole ollut aina, mutta nyt en jaksa vaan sitä ei kiinnosta, ei jaksa, en tiedä milloin jne. vastaamista kun tiedän 100% varmasti ettei asia koske minua lainkaan.

Tosin joku naapurin juttu voi joskus olla minullekin kuuluva, mutta kyllä ne on tähän asti vain miestä koskenut, kun se taloyhtiön hallituksessa ja puivat siihen liittyviä asioita. Tai toinen voi olla vaikka tuo naapurin vanha kyylämummo joka valittaa kaikesta kaikille. Vasta olin sen hampaissa ja oikein odotti kun tulen ulos ja alkoi paasaamisen.

Kaiken huipuksi se mummo oli väärässä. Alkoi rettelöimään paperinkeräykseen laittamastani väärästä paperikassista. No sanoin siinä lukevan, että sopii paperinkeräykseen niin ei uskonut vaan kiikutti sen pussin minulle.

Näytin sille sen tekstin missä lukee sopii paperinkeräykseen niin henkeään haukkoen ja jupisten mutta kun, mutta kun... lähti pois.[/QUOTE]

Laitoin aapeelle kappalejaon. Noh... joka tapauksessa; en avaa minäkään kaikille telkkariluvan kyselijöille sun muille ovea. Lapsillani ja miehelläni on avaimet ja muilla pitää olla tosi tärkeää asiaa, jotta uksi aukeaa.
 
[QUOTE="juu";23100267]kerrostalossa katoin ovisilmästä, omakotitalosta katon ikkunasta, ihan sen vuoksi katsoin aina, että mikäli on poliisi,palomies yms. niin avaan oven.[/QUOTE]

lisään vielä, että useimmiten avaan kyllä ovenkin, vaikka olen ensin tarkistanut kuka siellä on, ihan siksi, että joku voi tarvita apua. oli tosi mukavaa viime talvena kun jäin jumiin autolla naapurin ja meidän yhteiselle pihatielle ja menin naapuuriin soittamaan ovikelloa, että olisivat auttaneet työntämään autoa, eivät avanneet vaikka olivat kotona, no auto jäi siihen ja lähdin töihin, kun mieheni sitten noin tunnin kuluittua oli mennyt kotiin niin naapuri pärräsi autoni takana, mieheni sitten vain sanoi, että auttaisitko niin saadaan auto tieltä pois. naapuri hampaitya kiristellen auttoi työntämään auton tieltä pois.
 
Onko teillä noin suuri ongelma ovikellon rimputtelijoista, että siitä on kehittynyt näin iso ongelma?

Avaan oven. Heidän häpeänsä, jos en näytä riittävän formaalilta vaan ihmiseltä kotonaan. Näen oven läpi kyllä millainen ihminen soittaa ovikelloa. Keskellä yötä ovikelloa rimputtava hämäräheikki tosin saisi kommunikointini parvekkeen kautta. Mielummin kertoisin että täällä on joku kotona, ettei tartte oven läpi puskea vaikka ryöstöretkelle :) Osaan sanoa myös, että "en osta", "ei kiitos tällä kertaa", jne.
 
Meillä täällä kulkee niin hämärää väkeä ettei edes ovelle voi mennä jos siellä joku soittelee. Yleensä siellä vain just jotai "oletkokuullutjeesuksesta/joopainukaavittuun"-tyyppejä, joista ei ole mitään harmia, mutta annas olla kun kaikenmaailman somalit ja nahkamiehet tulee oven taakse ja jos henkäyksenkin päästää, nii alkaa armoton oven hakkaaminen. Sillon kun tänne muutettiin, nii ekoina kertoina pelästy niin helvetisti ku luuli että tulevat ovestä läpi :x Ei niillä mitään asiaa koskaan ole, just tyyliin "voidaaks tulla tänne syömään/lainaatsä vähä rahaa/pitäs kuselle päästä"
Sen takia en enää ovia availe :D
 
Itse en voisi olla avamaatta, jehoville voi lyödä oven kiinne ja kauppiaille samoten kuten kerjäläisillekin, ja Mitä tv lupaan tulee jos on töllö se lupa tulee maksaa ;)
Mutta
kiva jos joku oikeasti tarvitsee vaikka ambulanssia ja viimeisillä voimillaan soittaa ovikelloani ja minä itsekkäästi en avaa ovea :(
Kiva soitella poliisia paikalle että oveni takana makaa ruumis soitti tuo ovikelloa mutta en viitsinyt avata :(
Tai kiva jos oven takana onkin yllättäen palokunta kuten aikanaan keskellä yötä kävi äitilleni jonka oven joutui lopulta murtamaan kun öiti ei myöskään avaa ikinä ovea jos ei soiteta.
No oppihan äitikin sen että asioilla ei pidä pelleillä sillä paloautot ei muuten tule asuinalueelle pillit päällä öiseen aikaan ;)
 
Kaupungissa asuessani en avannut ovea jossen tiennyt kuka siellä on, nykyään avaan, täällä kun ei juurikaan pyöri kaupustelijoita yms. joten ihan asiaa siellä oven takana olevalla yleensä on, kaverit tietää et meillä ei ole ovi edes lukossa jos ollaan kotona joten saattavat vaan kävellä sisään ovikelloa soittamatta..
 
En minäkään "jaksa" avata ovea. Yleensä siellä on lasten kavereita. Lapset avaavat, jos ovat kotona. Jos tulija on tuttu, hän tietää, että ovi on auki ja tulee sisään. Harvemmin meille kyllä kukaan tulee ilmoittamatta.
 
Kyllä meillä avataan ovi aina kun ovikello soi.

Illalla kahdeksan jälkeen tosin ensin huutelen: "kuka siellä"

Hyvin pian lopetan yhteydenpidon ihmisiin, jotka eivät avaa ovea. Yleensä tähän liittyy vielä se, että ei vastata puhelimeen ja se, että valehdellaan ihan suoraan. "tulkaa käymään" "voi, ei, ei me oltu kotona, /ei me kuultu ovikellon soittoa"
 
Juu, en yleensä avaa, jos ei ole ennalta tiedossa, kuka tulee. Meillä ovisummeri/kautta ovipuhelin, että usein ei pääse kukaan ovikellolle yllättämään. Tutut tietävät tapani ja soittavat ensin tai huutavat postiluukusta :D On myös salainen koputuskoodi joskus ollut käytössä...Tai ovikellon ja postiluukun räpsäyttelyn yhdistelmä. (minulla on kyllä tv-lupa)
 

Yhteistyössä