V
vierailija
Vieras
Takana on pitkä suhde, eli kyse ei ole siitä, että pelkäisin ihmissuhteita tms. Minulla on lapsia ja asun ihan mielelläni heidän kanssaan eli en kaipaa mitään yhdessä asumista tms. Mutta seksi, läheisyys, se että jonkun kanssa olisi jotain kemiaa, se on se mitä kaipaan. Pelkkä seksi, esim. yhden illan jutut, ei ole minun juttuni. Ystäviä on paljon, eli en kärsi yksinäisyydestä. Toivoisin kuitenkin, seksuaalinen ihminen kun olen, että silläkin elämän alueella olisi jotain - se voisi olla ihan yhtä lailla parisuhde tai joku kevyempikin.
Ongelma on vaan se, että en kiinnostu kenestäkään. Tai kiinnostuin kyllä yhdestä - itse asiassa rakastuin tosi voimakkaasti, mutta hänen kanssaan juttu meni puihin. Nyt sitten hänen jälkeensä kaikki tuntuvat niin laimeilta. Kukaan ei sytytä.
Miten tästä pääsee eteenpäin? Jotkut ovat olleet minusta kiinnostuneita, ja vaikka he ovat olleet ihan kivoja, niin ei ole kuitenkaan tullut sellaista samanlaista tunnetta kuin tästä yhdestä. Onko jotain keinoa, jolla voisi huijata itsensä edes vähän kiinnostumaan jostakin kivasta tyypistä, joka haluaisi olla kanssani? Kun kerran en näköjään ihastu kuitenkaan, niin sitä kai on turha odottaa.
Ja sitten jos joku ehdottaa, eikö sinkkuna voisi olla... joo, kyllä voi, ei sinkkuus haittaa, vaan seksittömyys. Ja en halua seksiä irtosuhteissa enkä nauti pelkästä seksistäkään, jos en tunne sitä toista kohtaan mitään kemiaa. Ei tarvitse rakastunut olla, mutta jotain kipinää pitäisi siinäkin olla. Ja juuri tätä kipinää en tunne enää kenenkään kanssa. Eron jälkeen se oli tuo yksi ihminen, jonka kohdalla kipinöi todella paljon, mutta sen jälkeen... ei kenenkään.
Ongelma on vaan se, että en kiinnostu kenestäkään. Tai kiinnostuin kyllä yhdestä - itse asiassa rakastuin tosi voimakkaasti, mutta hänen kanssaan juttu meni puihin. Nyt sitten hänen jälkeensä kaikki tuntuvat niin laimeilta. Kukaan ei sytytä.
Miten tästä pääsee eteenpäin? Jotkut ovat olleet minusta kiinnostuneita, ja vaikka he ovat olleet ihan kivoja, niin ei ole kuitenkaan tullut sellaista samanlaista tunnetta kuin tästä yhdestä. Onko jotain keinoa, jolla voisi huijata itsensä edes vähän kiinnostumaan jostakin kivasta tyypistä, joka haluaisi olla kanssani? Kun kerran en näköjään ihastu kuitenkaan, niin sitä kai on turha odottaa.
Ja sitten jos joku ehdottaa, eikö sinkkuna voisi olla... joo, kyllä voi, ei sinkkuus haittaa, vaan seksittömyys. Ja en halua seksiä irtosuhteissa enkä nauti pelkästä seksistäkään, jos en tunne sitä toista kohtaan mitään kemiaa. Ei tarvitse rakastunut olla, mutta jotain kipinää pitäisi siinäkin olla. Ja juuri tätä kipinää en tunne enää kenenkään kanssa. Eron jälkeen se oli tuo yksi ihminen, jonka kohdalla kipinöi todella paljon, mutta sen jälkeen... ei kenenkään.