L
"lin"
Vieras
Ei minulle kyllä tulisi. Jos mies todella tappaisi itsensä, se osoittaisi vain, että tein oikein jättäessäni noin epävakaan ihmisen. En kukaan voi jäädä kauheaan suhteeseen toisen osapuolen uhkailujen takia.
P
"pieras"
Vieras
H
"huoh"
Vieras
Huomenta, se eilis iltanen riita.. en oiken edes tiedä mistä se johtui tai mikä oli sen syy. Menin illalla kattomaan elokuvaa olkkariin, ei me siinä paljon juteltu. lähinnä komentteja elokuvasta. Nyt aamulla se on käyttäytyny ihan normaalisti. Ei oo kyllä kertaakaan tiuskassu mitään! Ja on nyt siivonnu keittiön, siivos myös kissojen vessat ja levitti pyykitkin. Kai se jotain yritti todistella et hän pystyy..
Se oli eilen muuten käyny kaupungilla ostamassa mulle ruusuja, sillä aikaa kun mä avauduin tänne ja kirjotin sen kirjeen. En mä tienny et se oli menossa kaupunkii ostaa mulle kukkia, luulin et menee vaan apteekkiin. Kun en oo kertaakaan tän suhteen aikana saanu siltä mitään kukkia! tai mitään muitakaan lahjoja. Paitsi synttärilahja. No se oli suutuspäissään heitäny ne kukat roskiin, kun luki sen kirjeen ja huomas etten ollu kotona.
Päätin et asun tässä vielä toistaiseksi, odotan vastausta pääsenkö ammattikorkeakouluun, joka on sitte toisella paikkakunnalla ja mulla on siellä asunto valmiina jos muutan. Jos pääsen, taidan muuttaa yksin. Vastaus amkista pitäs tulla alkuviikosta! Mun pitäs vaan uskaltaa lähteä suhteesta. Tä on mun ensimmäinen ns. "vakavampi" suhde, mitä ei oo voinu suhteeks sanoo pitkään aikaan.
-ap
Se oli eilen muuten käyny kaupungilla ostamassa mulle ruusuja, sillä aikaa kun mä avauduin tänne ja kirjotin sen kirjeen. En mä tienny et se oli menossa kaupunkii ostaa mulle kukkia, luulin et menee vaan apteekkiin. Kun en oo kertaakaan tän suhteen aikana saanu siltä mitään kukkia! tai mitään muitakaan lahjoja. Paitsi synttärilahja. No se oli suutuspäissään heitäny ne kukat roskiin, kun luki sen kirjeen ja huomas etten ollu kotona.
Päätin et asun tässä vielä toistaiseksi, odotan vastausta pääsenkö ammattikorkeakouluun, joka on sitte toisella paikkakunnalla ja mulla on siellä asunto valmiina jos muutan. Jos pääsen, taidan muuttaa yksin. Vastaus amkista pitäs tulla alkuviikosta! Mun pitäs vaan uskaltaa lähteä suhteesta. Tä on mun ensimmäinen ns. "vakavampi" suhde, mitä ei oo voinu suhteeks sanoo pitkään aikaan.
-ap
F
fieras
Vieras
Seurustelu (mikä voi kestää vuosia) on sitä varten, että tutustutaan ja jos huomaa, että toinen ei ole sellainen "loppuelämän kumppani" en helppo lähteä, kun ei olla vielä sitouduttu (lapset, asuntolainat, avioliitto jne). Siis siihenhän se seurustelu tähtää, että jos huomaa, että suhde ei toimi, voi sen lopettaa. Teillä vaan homma on hiukan hankalampi kun yhdessä asutte, mutta silti huomattavasti helpompaa kuin jos olisi lapsia / asuntolaina tms.
Siispä kannustaisin sinua lähtemään ja etsimään ihmisen, jonka kanssa olet onnellinen ja joka sinua kunnioittaa. Ja olet kyllä onnellisempi vaikka yksin kuin nykyisen miehen kanssa. Mikään ei sido sinua ihmiseen, jonka kanssa sinun on paha olla. Arvosta itseäsi sen edes verran, että lahdet tästä sinua alistavasta, epätasa-arvoisesta suhteesta!
Siispä kannustaisin sinua lähtemään ja etsimään ihmisen, jonka kanssa olet onnellinen ja joka sinua kunnioittaa. Ja olet kyllä onnellisempi vaikka yksin kuin nykyisen miehen kanssa. Mikään ei sido sinua ihmiseen, jonka kanssa sinun on paha olla. Arvosta itseäsi sen edes verran, että lahdet tästä sinua alistavasta, epätasa-arvoisesta suhteesta!
M
"melinda"
Vieras
[QUOTE="huoh";29247671]Olen seurustellut avopuolisoni kanssa kohta 2 vuotta. Mulla alkaa mitta olla aivan sen luonnetta, käyttäytymistä ja ylipäätään olemusta. Mua ärsyttää suunnattomasti sen saamattomuus kotitöissä ja ällöttää kuinka se jättää likapyykit ja likaiset astiat ympäri kämppää. Keittiössä on roskis, mutta kaikki roskat ruuantähteistä alkaen täytyy jättää silti tiskipöydälle?
Saan joka päivä kuulla tiuskimista siltä ja sitä sen kiukuttelua kuinka kaikki paikat sattuu ja töissä käyminen on perseestä ja taas väsyttää jne. Esimerkiksi tein tänä aamuna aamupalaa, jonka katoin nätisti pöytään. Kun pyysin häntä syömään niin ensimmäinen lause oli "anna mä vittu avaan mun silmät", syömisen jälkeen sanoin hänelle että siivooko se ton keittiön kohta kun on jo parin päivän ajan luvannu, vastaus oli: "mä teen sen ihan rauhassa ja menen nyt koneelle juttelee kavereitten kanssa.", jos en ois käskeny sitä siivoomaan, ni se istuis illalla edelleen koneella ja mä oisin ehkä lopulta sen keittiön siivonnu. ällöttää asua likasessa kämpässä. Enkä saanut kiitosta aamupalasta.. Niinku en yleensäkkää saa kiitosta yhtään mistään.
Oon kohta viikon ajan pyytäny sitä viemään märät uikkarit kuivumaan, ja tuolla ne edelleen makaa eteisen lattialla muovipussissa. Päätin etten vie niitä, iteppähän nauttii niistä homeisista uikkareista sitten. Jos ylipäätään puhun siivoomisesta niin yleensä vastaus on "mä käyn töissä ni en rupee töitten jälkee siivoo ku väsyttää ja vapaapäiviä en käytä siivoomiseen, sä oot kotona joka päivä, mikset voi siivota".. Mäkin kävisin töissä, jos olisi töitä. Ja tossa viime keväänä ja kesänä, mä kävin töissä ja mies oli kotona, silti mä olin se joka siivosi, hän vaan istui kotona koneella päivisin ja kävi salilla treenaamassa.
Olen itse reilusti ylipainoinen ja mieheni harrastaa aktiivisesti salilla käymistä. Hän on luvannut auttaa ja tukea minua laihduttamaan ja on hehkuttanut kuinka nyt saadaan mut kuntoon, mutta silti tuo kotiin herkkuja ja roskaruokaa. ja tänäänkin tiuskasi aika ilkeästi että "itse olet syönyt ja lihonnut, se on sun oma ongelma, ei mun".
Miehellä on myös paniikkihäiriö, johon ei edes suostu syömään lääkkeitä joita lääkäri määräsi. Ja käyttää tätä paniikkihäiriötä aina tekosyynä kaikkeen. Aina mukamas paniikkikohtaus, vaikka huomaan kyllä siitä koska puhuu totta ja koska valehtelee. Sit tulee riita ku mainitsen et taitaa valehdella..
Muutettiin aivan liian aikaisin yhteen (oltiin seurusteltu 3kk). Alku oli tietty kivaa, mut ei se kauaa kestäny. Haluaisin muuttaa pois. Pari kertaa olen siitä puhunutkin, mutta en enää jaksaisi sitä samaa keskustelua kuinka pilaan hänen elämän ja hän ei voi enää koskaa seurustella kenenkään kanssa kun ei pysty rakastamaan ketään muuta enää samalla tavalla jne. Kerran uhkasi jopa tappaa itsensä jos lähden. Olen ihan varma että mun miehellä olisi kivempaa jos se muuuttaisi takaisin kotipaikkakunnalleen, jossa hänellä on kaikki kaverit ja sukulaiset. Itse ainakin kaipaan omaa rauhaa ja sitä että sain ilman tappelua käydä esimerkiksi baarissa kavereiden kanssa (pääsen ylipäätään viihtelle nykyään noin 3-6kertaa vuodessa). Musta tuntuu että oon jopa menettänyt suuren osan kavereistani alkaessani seurustelemaan.
Olen velkaa miehelleni parin tonnin lainan, joka on myös ongelma. Tai oikeastaan pankille, josta laina otettiin miehen nimellä, jota minä maksan pois. Tietysti maksaisin sitä samaan tahtiin kuin tähänkin asti.
Haluaisin sellaisen miehen joka on kätevä käsistään. Tekee kotitöitä, osaa pieniä korjaustöitä (meillä se olen minä joka asentaa lamput, ruuvailee ruuveja yms.), laittaa ruokaa, olisi romanttinen ja huomioi minua vaikka joillain pienillä yllätyksillä. Mitän noista en saa nykyisessä parisuhteessa. Miehelläni on myös tapana haukkua sukulaisiani, josta en pidä yhtään!
Huoh! olen niin kyllästynyt tällaiseen, riidellään paljon ja ihan turhista asioista. Tulipa pitkä viesti ja varmaan paljon kirjotusvirheitä. En tiedä mitä teen
[/QUOTE]
oletko sinä puhunut nätisti miehelle mitä tarvitsisit ja miksi? otatko huomioon että vikaa voi olla myös sinussa? oletko tullut ajatelleeksi että sua ärsyttää nuo asiat ehkä siksi että koet ettei mies arvosta sinua kun ei siivoa. mutta jos hän on henkisesti sairas em.masentunut ei hän välttämättä oikeesti jaksa.
miksi asetut sukulaistesi puolelle etkä miehesi? jokaisessas ihmisessa on jotain parannettavaa,jotain "vikaa". mites seksi elämä? puutteessa olo tekee kummasta tahansa sukupuolestta kärttyisen!
lueppas alla olevaväestöliiton tietopaketti,siinä on tietoa myös kielteisestä kehästä(jollainen teidänkin suhteessa näyttäisi olevan) pps.omat ajatukset vaikuttaa sun tunteisiin ja siihen miten näet puolisosi. eli jos ajattelet vain negatiivisia asioita ei tunteesikaan ole kovin positiivisia.oletteko keskustelleet asioista? sinä olet turhautunut,mutta mikset ole varannut pariterapiaan aikaa ennenkuin olet päätynyt tollaiseen mielentilaan?
http://videonet.fi/thl/2012-neuvolapaivat/8/heiskanen.pdf
Saan joka päivä kuulla tiuskimista siltä ja sitä sen kiukuttelua kuinka kaikki paikat sattuu ja töissä käyminen on perseestä ja taas väsyttää jne. Esimerkiksi tein tänä aamuna aamupalaa, jonka katoin nätisti pöytään. Kun pyysin häntä syömään niin ensimmäinen lause oli "anna mä vittu avaan mun silmät", syömisen jälkeen sanoin hänelle että siivooko se ton keittiön kohta kun on jo parin päivän ajan luvannu, vastaus oli: "mä teen sen ihan rauhassa ja menen nyt koneelle juttelee kavereitten kanssa.", jos en ois käskeny sitä siivoomaan, ni se istuis illalla edelleen koneella ja mä oisin ehkä lopulta sen keittiön siivonnu. ällöttää asua likasessa kämpässä. Enkä saanut kiitosta aamupalasta.. Niinku en yleensäkkää saa kiitosta yhtään mistään.
Oon kohta viikon ajan pyytäny sitä viemään märät uikkarit kuivumaan, ja tuolla ne edelleen makaa eteisen lattialla muovipussissa. Päätin etten vie niitä, iteppähän nauttii niistä homeisista uikkareista sitten. Jos ylipäätään puhun siivoomisesta niin yleensä vastaus on "mä käyn töissä ni en rupee töitten jälkee siivoo ku väsyttää ja vapaapäiviä en käytä siivoomiseen, sä oot kotona joka päivä, mikset voi siivota".. Mäkin kävisin töissä, jos olisi töitä. Ja tossa viime keväänä ja kesänä, mä kävin töissä ja mies oli kotona, silti mä olin se joka siivosi, hän vaan istui kotona koneella päivisin ja kävi salilla treenaamassa.
Olen itse reilusti ylipainoinen ja mieheni harrastaa aktiivisesti salilla käymistä. Hän on luvannut auttaa ja tukea minua laihduttamaan ja on hehkuttanut kuinka nyt saadaan mut kuntoon, mutta silti tuo kotiin herkkuja ja roskaruokaa. ja tänäänkin tiuskasi aika ilkeästi että "itse olet syönyt ja lihonnut, se on sun oma ongelma, ei mun".
Miehellä on myös paniikkihäiriö, johon ei edes suostu syömään lääkkeitä joita lääkäri määräsi. Ja käyttää tätä paniikkihäiriötä aina tekosyynä kaikkeen. Aina mukamas paniikkikohtaus, vaikka huomaan kyllä siitä koska puhuu totta ja koska valehtelee. Sit tulee riita ku mainitsen et taitaa valehdella..
Muutettiin aivan liian aikaisin yhteen (oltiin seurusteltu 3kk). Alku oli tietty kivaa, mut ei se kauaa kestäny. Haluaisin muuttaa pois. Pari kertaa olen siitä puhunutkin, mutta en enää jaksaisi sitä samaa keskustelua kuinka pilaan hänen elämän ja hän ei voi enää koskaa seurustella kenenkään kanssa kun ei pysty rakastamaan ketään muuta enää samalla tavalla jne. Kerran uhkasi jopa tappaa itsensä jos lähden. Olen ihan varma että mun miehellä olisi kivempaa jos se muuuttaisi takaisin kotipaikkakunnalleen, jossa hänellä on kaikki kaverit ja sukulaiset. Itse ainakin kaipaan omaa rauhaa ja sitä että sain ilman tappelua käydä esimerkiksi baarissa kavereiden kanssa (pääsen ylipäätään viihtelle nykyään noin 3-6kertaa vuodessa). Musta tuntuu että oon jopa menettänyt suuren osan kavereistani alkaessani seurustelemaan.
Olen velkaa miehelleni parin tonnin lainan, joka on myös ongelma. Tai oikeastaan pankille, josta laina otettiin miehen nimellä, jota minä maksan pois. Tietysti maksaisin sitä samaan tahtiin kuin tähänkin asti.
Haluaisin sellaisen miehen joka on kätevä käsistään. Tekee kotitöitä, osaa pieniä korjaustöitä (meillä se olen minä joka asentaa lamput, ruuvailee ruuveja yms.), laittaa ruokaa, olisi romanttinen ja huomioi minua vaikka joillain pienillä yllätyksillä. Mitän noista en saa nykyisessä parisuhteessa. Miehelläni on myös tapana haukkua sukulaisiani, josta en pidä yhtään!
Huoh! olen niin kyllästynyt tällaiseen, riidellään paljon ja ihan turhista asioista. Tulipa pitkä viesti ja varmaan paljon kirjotusvirheitä. En tiedä mitä teen
[/QUOTE]oletko sinä puhunut nätisti miehelle mitä tarvitsisit ja miksi? otatko huomioon että vikaa voi olla myös sinussa? oletko tullut ajatelleeksi että sua ärsyttää nuo asiat ehkä siksi että koet ettei mies arvosta sinua kun ei siivoa. mutta jos hän on henkisesti sairas em.masentunut ei hän välttämättä oikeesti jaksa.
miksi asetut sukulaistesi puolelle etkä miehesi? jokaisessas ihmisessa on jotain parannettavaa,jotain "vikaa". mites seksi elämä? puutteessa olo tekee kummasta tahansa sukupuolestta kärttyisen!
lueppas alla olevaväestöliiton tietopaketti,siinä on tietoa myös kielteisestä kehästä(jollainen teidänkin suhteessa näyttäisi olevan) pps.omat ajatukset vaikuttaa sun tunteisiin ja siihen miten näet puolisosi. eli jos ajattelet vain negatiivisia asioita ei tunteesikaan ole kovin positiivisia.oletteko keskustelleet asioista? sinä olet turhautunut,mutta mikset ole varannut pariterapiaan aikaa ennenkuin olet päätynyt tollaiseen mielentilaan?
http://videonet.fi/thl/2012-neuvolapaivat/8/heiskanen.pdf
M
"melinda"
Vieras
VUOROVAIKUTUKSEN
KIELTEISET KEHÄT(Johnson, 2009)
Jos läheisyyden tarpeeseemme ei vastata, meillä on
opittuja selviytymiskeinoja, esim. syyttely tai
vetäytyminen.
Vuorovaikutus kehämäistä: mitä enemmän sinä, sitä
enemmän minä
Molemmat vaikuttavat toisiinsa koko ajan
Kielteiset vuorovaikutuksen kehät heikentävät
rakastamisen tunnetta.
Kohtaamattomuudet väistämättömiä. Turvallisessa
suhteessa pari palauttaa yhteyden nopeasti ja
kumppanit ymmärtävät epäselvästikin ilmaistuja
kiintymystarpeita.
VÄESTÖLIITTO 4
Tavallisimmat kielteiset kehät
1. Syyllisen etsiminen: molemmat
syyttelevät/moittivat toisiaan (hyökkääjä-
hyökkääjä)
2. Takaa-ajo: toinen kritisoi, kontrolloi, valittaa;
toinen välttelee, puolustautuu, vetäytyy
(hyökkääjä pakenija)
3. Jähmety ja pakene: molemmat vetäytyvät --
avuttomuus, toivottomuus (pakenija pakenija)
Parisuhteissa esiintyy näitä kaikkia. Jokin
yleensä keskeisin.
VÄESTÖLIITTO L Heiskanen 2011 5
Yleensä parien vaikea tunnistaa kehiä. Syyttävät
itseään/toista tai emme ole luotuja toisillemme
Keskeistä esiintyvätkö ohimenevästi vai
jumiudutaanko
Suojautumisreaktiot: taistele/pakene
Nämä reaktiot ovat nopeita ottavat vallan
sekunnin sadasosissa, ilman harkintaa tästä
toiminnasta
Negatiivinen kehä syntyy nopeasti kahden
ihmisen suojaavista reaktioista!
Itsetuntemus auttaa, jotta emme toimi tuhoisasti
VÄESTÖLIITTO L Heiskanen 2011 6
Miten kielteinen kehä
pysäytetään?
o Kehän tunnistaminen
Kun koet, ettet saa hyvää tunneyhteyttä kumppaniisi, mikä on
sinulle luontainen tapa reagoida?
Miten vedät kumppaniasi mukaan negatiiviselle kehälle? Millä
lailla aiheutat hänessä turvattomuutta? Ota vastuu omasta
käytöksestä.
Opetellaan näkemään metsä puilta, ei viimeistä väärin
mennyttä tanssiaskelta, vaan tanssin kokonaisuus
o Opetellaan toimimaan tietoisemmin kehän pysäyttämiseksi
o Opetellaan näkemään selvemmin kummankin tarpeet pinnan
alla, jakamaan näitä tunteita suoraan ja vastavuoroisesti
tukea/lohdutusta antaen
o Vuorovaikutuksen negatiivinen kehä on vihollinen, jota vastaan
toimitaan - ei oma kumppan
KIELTEISET KEHÄT(Johnson, 2009)
Jos läheisyyden tarpeeseemme ei vastata, meillä on
opittuja selviytymiskeinoja, esim. syyttely tai
vetäytyminen.
Vuorovaikutus kehämäistä: mitä enemmän sinä, sitä
enemmän minä
Molemmat vaikuttavat toisiinsa koko ajan
Kielteiset vuorovaikutuksen kehät heikentävät
rakastamisen tunnetta.
Kohtaamattomuudet väistämättömiä. Turvallisessa
suhteessa pari palauttaa yhteyden nopeasti ja
kumppanit ymmärtävät epäselvästikin ilmaistuja
kiintymystarpeita.
VÄESTÖLIITTO 4
Tavallisimmat kielteiset kehät
1. Syyllisen etsiminen: molemmat
syyttelevät/moittivat toisiaan (hyökkääjä-
hyökkääjä)
2. Takaa-ajo: toinen kritisoi, kontrolloi, valittaa;
toinen välttelee, puolustautuu, vetäytyy
(hyökkääjä pakenija)
3. Jähmety ja pakene: molemmat vetäytyvät --
avuttomuus, toivottomuus (pakenija pakenija)
Parisuhteissa esiintyy näitä kaikkia. Jokin
yleensä keskeisin.
VÄESTÖLIITTO L Heiskanen 2011 5
Yleensä parien vaikea tunnistaa kehiä. Syyttävät
itseään/toista tai emme ole luotuja toisillemme
Keskeistä esiintyvätkö ohimenevästi vai
jumiudutaanko
Suojautumisreaktiot: taistele/pakene
Nämä reaktiot ovat nopeita ottavat vallan
sekunnin sadasosissa, ilman harkintaa tästä
toiminnasta
Negatiivinen kehä syntyy nopeasti kahden
ihmisen suojaavista reaktioista!
Itsetuntemus auttaa, jotta emme toimi tuhoisasti
VÄESTÖLIITTO L Heiskanen 2011 6
Miten kielteinen kehä
pysäytetään?
o Kehän tunnistaminen
Kun koet, ettet saa hyvää tunneyhteyttä kumppaniisi, mikä on
sinulle luontainen tapa reagoida?
Miten vedät kumppaniasi mukaan negatiiviselle kehälle? Millä
lailla aiheutat hänessä turvattomuutta? Ota vastuu omasta
käytöksestä.
Opetellaan näkemään metsä puilta, ei viimeistä väärin
mennyttä tanssiaskelta, vaan tanssin kokonaisuus
o Opetellaan toimimaan tietoisemmin kehän pysäyttämiseksi
o Opetellaan näkemään selvemmin kummankin tarpeet pinnan
alla, jakamaan näitä tunteita suoraan ja vastavuoroisesti
tukea/lohdutusta antaen
o Vuorovaikutuksen negatiivinen kehä on vihollinen, jota vastaan
toimitaan - ei oma kumppan
M