En minä ehkä jaksakaan

[The titityy]

Missä päin tarkalleen ottaen asut?

Minä asun Kemissä, oletko lähelläkään?

Kempeleessä asutaan.
Pudasjärvelle olen tässä muuttoa suunnitellut, se koulu olisi siellä jos sinne pääsen.
Saatanpa kyllä muuttaa joka tapauksessa kun maisemanvaihto tuntuu tarpeelliselta.

 

[vieras]

Tiistai aamuna tulee perhetyöntekijä.

Toisaalta haluttaa kertoa tästä olosta, toisaalta tekisi mieli näytellä että asiat on suht ok.

En minä lasta haluaisi laittaa pois kotoa, mietin vaan mikä hänelle olisi parasta.
Ei kai lapselle ole aina parasta olla kotona vaikka kuinka äiti siinä olisi?

Lähin lastenkoti on 50 metrin päässä, mutta eihän sitä voi olla varma, pääsisikö poika siihen.
Tuossa näkyy olevan kouluikäisiä.

Kerrot kuinka asiat ovat,näin saat parhaimmin apua!
Jos et pääse sinne kouluun,muuta johonkin toisella paikkakunnalle ja aloita elämäsi alusta.

 

[Gluteus maximus]

Hyvä, että olet hakenut apua. Minusta tuo kotona olo saa sinut ahdistumaan. Nyt etsimään työpaikkaa (jos sitä ei vielä ole) ja poika päiväkotiin. Saat uusia työrovereita ja aikuiskontakteja ja poika uusia virikkeitä. Siitä se sitten lähtee. Minusta tuo olisi paras vaihtoehto.

Tämä on erittäin totta.
Olen aivan hulluksi tulossa tämän kotona olon kanssa ja varmasti on iso syy tähän pahaan oloon se ettei muuta tekemistä ole.

Olen hakenut kouluun syksyllä. Toivon niin kovasti että pääsisin sinne, jos en pääse niin en tiedä mitä sitten.

Toivottavasti pääset! :hug: :hug:
Voi kun asuisit lähempänä! Meillä täällä poika 2v3kk ja kaipaa ikäistään leikkiseuraa, ottaisin poikasi päiviksi meille tosi mielellään!

 

[Se ja sama]

Olisiko lapsi mahdollista laittaa osaksi viikkoa tai päivää hoitoon. On sen verran iso jo, että saisi ehkä touhuta siellä enemmän, kuin kotona (?). Olisi varmaan hänelle ihan hyväksikkin päästä välillä pois kotoa toisenlaiseen ilmapiiriin, jos sinä olet masentunut.

Lastenkodista en sitten oikein tiedä. Kokonaistilanteen kannalta se voisi olla huonokin vaihtoehto. Sanon suoraan, kun alkoholistina (käsittääkseni) et itse sitä ehkä näe. Ettet vain halua viinanhimosi takia lasta lastenkotiin pois tieltä?

Olet jaksanut tännekkin asti, niin varmasti jaksat avun turvin myös eteenpäin. Elä heitä hukkaan saavutuksiasi.

 

[Joskus sen kokenut..]

Juttele perhetyöntekijän kanssa asiasta. Meillä päin, kuopiossa, on perhetukikeskus, ensi- ja turvakoti, jossa sain apua masennukseeni yms ongelmiini. Perhetyöntekijä auttoi meidät kotoa eteen päin apua saamaan. Ja kun ite hakeutuu vapaaehtoisesti avun piiriin, ei kukaan voi pakottaa tai velvoittaa. Itselläni nyt 3v poika, joka koki tuon ajan lomana, mutta ennen turvakoti aikaa oli jotain mikä häiritsi ja häiritsee edelleen pojan mieltä, johon poika saa apua lasten ja nuorten yksiköstä.. pienetkin asiat voivat olla lapsen mielelle ja ymmärrykselle liikaa, vaikka aikuisen mielestä se ei ole juuri mitään.. Voimia. Hae apua itsesi ja poikasi tähden. Joskus olet vielä sellainen äiti kuin haluaisit.

 

[miero]

perhetukikeskukset ja ensi- ja turvakodit on paikkoja joihin sossu monesti sijoittaa tilanteessa jolloin äiti/vanhemmat tarvitsee tukea vanhemmuudessa ja kotona asuminen ei ole välttämättä lapsen paras etu mutta lapsi ei tarvitse sijoitusta. perhetukikeskuskseen pääsee masennuksen, perheväkivallan yms. takia joksikin aikaa. toiset on joitain päiviä/viikkoja ja toiset joitain kuukausia/vuoden.

 

[vieras]

Olisko tai voisitko luoda sähköpostiosoitteen minkä voisit julkaista täällä? Haluaisin laittaa sulle viestiä, asun lähellä ja olen samassa elämäntilanteessa eli olen yh. Lapsemmekin on samaa ikäluokkaa. Itse olen päässyt masennuksesta eroon, mutta muistan turhan hyvin ne itkut ja mustat ajatukset. Haluaisin konkreettisesti auttaa sinua, en vain puhua lämpimiä.

 

[Joskus sen kokenut..]

Perhetukikeskukset (ensi- ja turvakodit) ovat paikkoja jonne kannattaa hakeutua vapaaehtoisesti.

 

[Saapasjalkakissa]

Kovaa on sulla ollu... Mutta vaikuttipa vielä viimeisissä viesteissä että sulla ois hieman, edes pikkiriikkisen parempi olo...
Sulla on ihana poika ja vaikutat ihanalta äidiltä... ihan oikeesti =)
Jaksamista haluan sulle laittaa... Elämä osaa olla... Mut ollaan me vähän enemmän ku se... :hug:

Kaverit ei varmaan olis haitaksi tossa sun tilanteessa... Joskus sitä jää lapsen kanssa vaan jonnekki ns koloon, mistä ei osaa enää kiivetä ylös... =)
Toivon mukaan kaikki sun kohdallasi selviää =)

 

[Alumiinikuu]

Onkos sinulla mitään mielialalääkitystä tuohon masennukseen?
Juttelisin sinuna ihan avoimesti sille perhetyöntekijälle. Voisit saada vaikka tukiperheen, jonne lapsi voisi mennä vaikkapa kerran kuussa viikonlopuksi?
Ajattele miten hienosti olet kuitenkin tähän asti oikeasti jaksanut. Olet raitis äiti. Se on jo paljon, eikä sitä kannata pilata! Varmaan olet itsekin sitä mieltä.

 

[Annette-79]

Missä päin tarkalleen ottaen asut?

Minä asun Kemissä, oletko lähelläkään?

Kempeleessä asutaan.
Pudasjärvelle olen tässä muuttoa suunnitellut, se koulu olisi siellä jos sinne pääsen.
Saatanpa kyllä muuttaa joka tapauksessa kun maisemanvaihto tuntuu tarpeelliselta.

Voi kun olisit ollut vähän lähempänä
Täällä olisi ollut pojallesi monta leikkikaveria.

Miten on, innostuisitko tulla kyläilemään (junalla tai autolla)? Matkaahan on kyllä, mutta ei niin hirveästi kuitenkaan.

 

[niina22]

Yritä päästä "ihmisten ilmoille" oisko lähellä mitään leikkipuistoa jossa voisitte tutustua uusiin ihmisiin?! Käykää kirjastoissa ja nyt kesällä rannoilla. Itse ainakin ahdistun,kun olen vaan kotona ja tuntuu ettei enään tapaa ketää.
Onko teilläpäin minkälainen neuvolatäti?! Pyydä apua vaan..Kaveri on yksinhuoltaja,niin se saa sosiaalihuollolta kerran viikossa lapsenvahdin,että pääsee itse ulos vaikka kahville.

Toivotaan että kouluun pääset. Voimia ja jaksamisia sinulle,olet kumminkin paras äiti lapsellesi,muista se :hug:

 

[The titityy]

Tällä kylällä kuulostaa olevan tilanne se että ei oikein oteta hoitoon jos on itse kotona, hoitopaikat vähissä.
Kyselin aikoinaan josko pääsisi kerran pari viikossa hoitoon mutta tyrmättiin tuo toivomus heti.

Minulla ei varsinaista viinanhimoa ole, on vain se kuvitelma että sillähän saisi itsensä turraksi.

En ikipäivänä laittaisi lasta pois siksi että pääsisin juomaan!!! Kamala luulo.

Kyllä minä tästä taas ponnistan ylös, niin monta kertaa olen itseni ja elämäni kasannut.
Eiköhän se onnistu nytkin.

 

[katse]

Tukiperheessä poikasi kävisi sopimuksen mukaan ja sinä saisit sen ajan levätä. Tukiperhe ei tarkoita sitä että lapsi otetaan sinulta pois, sitä et tarvitse pelätä.

 

[vieras]

Olisko tai voisitko luoda sähköpostiosoitteen minkä voisit julkaista täällä? Haluaisin laittaa sulle viestiä, asun lähellä ja olen samassa elämäntilanteessa eli olen yh. Lapsemmekin on samaa ikäluokkaa. Itse olen päässyt masennuksesta eroon, mutta muistan turhan hyvin ne itkut ja mustat ajatukset. Haluaisin konkreettisesti auttaa sinua, en vain puhua lämpimiä.

minkä joku toinen vieras laittoi?

 

[adolfiina]

Paljon voimia sinulle :hug: :hug: :hug:

Kyllä sinä sieltä ylös pinnistät, usko pois! :hug:

 

[mää]

Olet kyllä vahva ja rohkea äiti!Ja varmasti paras mahdollinen hoitaja ihanalle pikku pojallesi!Hyvä että uskallat puhua tunteistasi, on varmasti raskasta olla lapsen kanssa kaksin koko ajan.

 

[The titityy]

Ei ole lääkitystä.
Tämä lapsen isä pitää mielialalääkkeitä ja niitä käyttäviä mielipuolina, eikä yhtään hyväksynyt ajatusta että minä niintä voisin tarvita.
Nyt kun ei ole kuvioissa niin olisin vapaa ne hankkimaan.
Psykologille täällä ei saa aikaa moneen viikkoon, koetin viime viikolla tilata aikaa.

Jotenkin sitä on niin jäänyt tähän neljän seinän sisään, ettei osaa edes ajatella lähtevänsä esim. kerhoihin.
Olen aika arka uusien ihmisten kanssa, kunhan tutustun niin tilanne onkin jo toinen.

 

[Alumiinikuu]

Kannattaa mennä vaikka ihan terveyskeskukseen niin saat lääkkeet. Jos sinulla ei aivoissa oikeat aineet erity, niin on vaikea toipua. Alkoholismikin on voinut liittyä välittäjäaineiden huonoon "pelitykseen". Ja mielialalääkkeitähän tuntuu nykyään käyttävän joka toinen, eikä ne tosiaan ole mitään hullujen hommaa =) TK:sta lähettävät sitten keskustelemaan, jos haluat.
Ainakin lääkitys antaa sen fyysisen avun ja varmasti helpottaisi kontaktien solmimistakin. Eikä aiheuta riippuvuutta.
Kaikkea hyvää toivon teille ja uskon että onnistut!

 

[vieras]

Laitoin sulle sitä postia =)

 

[The titityy]

Varmaankin olisi aiheellista saada lääkitys. Tätä masennusta on kuitenkin jatkunut jo vuosia ja sitten kun tulee vaikea tilanne, niin romahdan täysin.

Tuo mieskin kun tästä lähti, niin jätti laskut maksamatta eikä minulla ole penniäkään.
Hirveä stressi noista laskuista ja yleensäkin tästä pärjäämisestä rahallisesti.
Sitä kun tottui siihen että mies maksaa kaiken ja sain omat rahani käyttää miten halusin, nyt on sitten melkonen opettelu taas että saa omat rahat riittämään.

Auto oli käytössä kun mies oli tässä. Sekin tuntuu jo kauhealta kun en pääsekään enää liikkumaan kuten haluan.
Linja-autojakaan en ole opetellut täällä käyttämään. :ashamed:

 

[The titityy]

Laitoin sulle sitä postia =)

Kivaa! =)

Lukasin sen ja vastailen tuossa illemmalla. Nyt menen tuon pienen kanssa päikkäreille. :wave:

 

[vieras]

Nyt sitten laitat rahajutut kuntoon ja haet ne lisät mitä yh saa.Ja elatusmaksut hakuun!

 

[vieras]

Ookke =) Vastailehan kun kerkeät eikä tarvi mitään romaani sitten kirjottaa jos tuntuu että alkuun ei löydy juttua. Mie taas oon sellanen höpöttäjä (osaan kyllä kuunnellaki) ettei maha tulla turhia ahistavia hiljaisuuksia. Rento ja rehti. Myös huumorintajua löytyy. Kyllä tästä vielä ylös päästään =)

 

[tsemppaaja]

Joo tuli vielä mieleen että terveyskeskuksesta kun ajan tilaat, sanot että kriisitilanne, saat lääkkeet saman päivän aikana! Näin olen itsekin saanut. Kärsin aikoinaan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Olisin halunnut vain kuolla, mikään muu ei enää pyörinyt mielessäni, vauvaa hoidin pelkällä rutiinilla.
Kun sain lääkkeet, piristyin pikkuhiljaa ja aurinko alkoi paistaa. Loin uudenlaista suhdetta lapseeni. Elämä hymyilee, lääkkeet olen jättänyt pois kun aloitin opiskelut ja sain uusia tuttavuuksia.
Voimia sinulle, uskon että lääkityksestä on sinulle paljon apua, ja keskustelusta esim. perhetyöntekijän kanssa tai jonkun terv.keskuspsykologin.