en sinänsä kritisoi, mut ihmetyttää.. ei lapset ole koneita!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja aikansa kutakin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

aikansa kutakin

Vieras
.. mul kaveriilla isompi lapsi 2½v hoidossa päiväkodissa 5pv viikossa 6-8h päivässä, kun äiti on 6kk ikäisen kans kotona

Sinänsä en kritisoi sitä että isompi on hoidossa ja äiti pienemmän lapsen kans kotona, mut sit se ärsyttää et valitetaan sitä et illat ja v.loput on kaaosta kun kaikki 3 lasta (isompi on koulussa) on kotona. Kaveri ihmettelee sitä et miten mä viihdyn ja pärjään saman ikäisten lasten kans kotona.

Sanoinki, et yksinkertaisesti siksi et kun nämä lapset on aina tässä ei niiden tarvi illalla hakea sitä extra huomiota tai itkeä niitä kaikkia itkuja mitä päivän mittaan on jääny itkemättä. Ehdotinki heille ratkaisuksi et laps ois hoidossa 3-4pv viikossa tai lyhyempiä aikoja. Jäi miettiin asiaa ei oiken innostunu et laps ois hoidossa esim sen minimin tai sit 4pv viikossa ku kuulemma siitä ei ois rahallista hyötyä.

No minulla ei ole mahdollisuutta kuskata lapsia hoitoon, ja ehkä vähän kateellisenakin, mut silti en ymmärrä sitä et jos tehdään lapsia ni miks niiden kans ei viitsitä olla? Hoidossa kuljettaminen 2-3krt viikossa nyt vielä jotenki ymmärrän mut en sitä et kuljetetaan koska ei pärjätä lapsen kanssa.. :/
 
Voi kuule.. samaa olen miettinyt. Täytyy olla todella jokseenkin.. hmm, miten sen sanoisin? Ehkä kylmä ihminen, joka ei lastensa kanssa viihdy. Ihan vilpittömästi olen miettinyt samoja asioita jo pitkään. Itse rakastan lapsiani ja viihdyn heidän kanssaan niin arkena kuin lomillakin. Kuopus täyttää kohta kolme vuotta ja haikeudella mietin, että joko hänen täytyy hoitoura aloittaa. :(
 
Tekis mieli olla joskus kärpäsenä katossa kattomassa sitä arkea, ku kuulemma eivät pärjää niiden lasten kans. Illat ja v.loput on yhtä kaaosta. En ymmärrä mitä perheen isä tekee ku äiti valittaa että pitää viikolla tehdä ruuat valmiiksi ku ei v.loppuna kerkeä tekemään muuten ruokaa :(

Itselläki on välillä sitä et haluaa jotain vaihtelua tai "tympäsee" lasten kans ainainen pyöriminen, mut en mä silti niitä raskit hoitoonkaan nakata (en varsinkaan joka päivä).

Näil meidän ystävillä on vielä hirveän tarkkoja sääntöjä, mut sit niiden kans pelataan tyylin.. ensin menetetään karkkipäivä, mut saat sen karkkipäivän takaisin jos siivoat oman huoneen.

2½v on muutenki sellaisessa tahtojen taistelu iässä..
 
Kyl meilki on vaikeita päiviä, mut on niitä helppoja päiviäki. Enkä koe et tämä elämä ois mitenkään ylitsepääsemättömän raskasta.
Touhuamme yhdessä mitä lasten kans pystyy touhuamaan, mut sit teen kotihommia ku lapset nukkuu tai jos saan ne yhtä-aikaa nukkumaan menen itekki. En jaksa nipottaa siitä et koti on aina viimesen päälle kunnossa tai pyykkikori on tyhjä. Elämme päivä kerrallaan eteenpäin ja aamulla katsomme mitä tänään keksisimme :D
 
Meillä lapset hoidossa päivisin. Eipä noiden ole silti ikinä tarvinnut itkeä/riehua et saavat huomiota. Kaaostakaan ei saa tekemeälläkään. Tietysti on normaalit uhmat,niinkuin kaikilla lapsilla.
Meille syntyy kolmonen marraskuussa,ja kaksi vanhempaa jatkavat normaalisti pk:ssa.
 
Meillä lapset hoidossa päivisin. Eipä noiden ole silti ikinä tarvinnut itkeä/riehua et saavat huomiota. Kaaostakaan ei saa tekemeälläkään. Tietysti on normaalit uhmat,niinkuin kaikilla lapsilla.
Meille syntyy kolmonen marraskuussa,ja kaksi vanhempaa jatkavat normaalisti pk:ssa.

Tietty on aika lapsi kohtaistakin. Ja 3 ja 4v on kuitenki jo isompia ja varmasti jaksavatki paremmin hoito päiviä mitä 2v.

Mut miks jatkavat ja jatkavatko täysiä päiviä.. eikö ois toisaalta ihana viettää myös sellaisia päiviä et kaikki lapset on kotona eikä ole mitään aika tauluja :D
Hypätä autoon ja hurauttaa vaik mummulaan tai muuten vain viettää kotipäivää..
 

Yhteistyössä