En tunne kateutta?

[tittidii]

Kateus on tosi ikävä tunne, harmi vaan tunnen sitä itse melko usein.

Kadehdin muiden ihmisten ulkonäköä, luonnetta, terveydentilaa, työpaikkaa, elämää ylinpäänsä. Rahaakin toki. Ei se mitään jatkuvaa pahansuopaa katetta ole, mutta aika usein sellainen spontaani ensitunne on kateus, eikä esim. ilo toisen puolesta Kadehdin joskus jopa asioita, mitä minulla on itsellänikin. Todella ärsyttävä "tapa" josta ei vaan oikein pääse tahdonvoimalla eroon..

 

["vieras"]

[QUOTE="mölököllimalli";27823092]On aika naivia väittää ettei koskaan tunne kateutta ! Ei kateus ole pelkästään se katkeran kitkerä tunne joka tunkee mieleen kun nuoruuden ystäväsi ajaa uudelle bemarilla ja sulla ei ole rahaa tankata omaa Foordiasi. Kateutta on sekin ettei erityisemmin pidä toisen ihmisen, sukulaisen tai tuttavan, menestyksestä, saavutuksista tai isommista taloudellsista investoinneista. Kateellinen ihminen on se joka esim. vähättelee toisen ammattia; tyyliin paljon mieluummin olen duunari kuin turhanpäiväinen tohtori. Kateus on TUNNE, ei järjellä perusteltava ajatusmalli.Joskus minäkin väitin etten ole kenellekkään kateellinen...valehtelin itsellenikin ! Olen välillä todella kateellinen, varsinkin niille jotka ovat jaksaneet opiskella pidemmälle kuin kakkosateelle. Varsinkin niille jotka toimivat unelma-ammateissaan hyvää palkkaa nauttien. Eihän kateudesta mitään hyötyä ole mutta jokainen sitä joskus tuntee ....AP:kin![/QUOTE]

Suomiajatusmaailma.

Junteille:

Suomi ajatus mailma.

 

["vieras"]

Mulla oli myös sellainen vaihe, etten tuntenut kateutta. Olin ilmeisen tyytyväinen elämääni silloin. Nyt kyllä tunnen kateutta tiettyjä asioita kohtaan, niitä mitä olisin halunnut/haluaisin, mutta en voi saada.

Mikset voi?