En tykkää yhtään omasta olotilastani. Tuntuu, että olen jatkuvasti.....

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kiukkupussi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kiukkupussi

Vieras
kireällä ja kiukkuisella tuulella täällä kotona.

Töissä en tietenkään voi olla tämmöinen, pitää vain pitää itsensä hyvällä tuulella - vaikka väkisin -, vaikka tuntuu, että siellä pitää vain kamalalla kiirellä tehdä töitä. Koen, että ei voi tehdä omassa tahdissa töitä, vaan pitää koko ajan vain hosottaa vauhdilla töitä eteenpäin.

Sitten, kun tulen kotiin, iskee kauhea kiukkuinen mieliala. Sitten tuleekin pitkin iltaa äksyiltyä ja huudettua ihan turhasta perheelle. Koen myös koko ajan tunnetta, että ei ole hyvä olla, on vain vihainen mieliala jatkuvasti päällä. Eikä tämä ole oikein, että koko ajan vain rähisen ja räyhään perheelleni. Mistä saada hyvää mieltä?

Koen myös, että työ vie kaiken energian ja täällä kotona on sitten jatkuva kaaos päällä. Tämä kaaoskin harmittaa, mutta toisaalta kun töistä pääsen kotia, olen ihan uuvuksissa ja väsynyt. Ei vain jaksa alkaa tehdä mitään kotitöitä. Lähinnä vapaapäivinä saan energiat takaisin ja jaksan alkaa siivota tms. kotitöitä tekemään. Mutta ei tuo siisteys kauaa kestä.
 
Taitaisi olla paikallaan rehellinen itsetutkiskelu paikallaan miksi et ole onnellinen. Onko väärä työ? Tyytymätön liittoon? Haaveita mitä et ole voinut toteuttaa elämässäsi? Jostakin paha olo kumpuaa, mutta vain sinä olet avain vastauksen löytämiseen.
 
Mulla oli tuota samaa, kun tein aamuvuoroja töissä. Töissä klo 7-15, kotona vaan huusin ja valitin joka asiasta. 3 vuotta sitten vaihdoin tekemään pelkkää yötä, ja elämä on helpottunut huomattavasti. Mieskin sanoi, että olen nyt paljon paremmalla tuulella kuin aiemmin.

En toki tarkoita, että sun pitäisi yövuoroon vaihtaa. Vaan miettiä, miten saisit asian korjattua. Pystytkö vaihtamaan työpistettä, tekemään erilaisia vuoroja? Onko työ muuten mielekästä? Töissä joutuu kumminkin viettämään suuren osan ajastaan, kannattaa yrittää tehdä siitä mahdollisimman mielekästä.
 
tsekkaappa uusin cosmopolitan, siinä ihmiset kertoo työuupumuksesta. Siinä kerrottiin kuinka lähes 4000 alle 35-vuotiasta jää työkyvyttömyyseläkkeelle, ettei ole mikään erikoinen "sairaus", monet kärsii siitä. Lääkärin puheille vaan ja saikulle hetkeks, siitä se helpottaa.
 
[QUOTE="vieras";25576236]ei ainakaan masennusta hei haloo! Tälle joka aloti ketjun niin:haluat olla välillä omissa oloissa[/QUOTE]

se työ ja työ kaverit...plaa..plaa EEs hetki yksin onko se niin paljon vaadittu. Ei masennusta! Tätä masenusta ei paranneta muuta kuin että ajattelet yksiks vaikka kylpylän rentoutuvan hieronnassa. Ne ei kysele. Tai missä voit olla yksin ja ajatella omat asiat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja alkuperäinen;25576310:
Ja siitä toki saan välillä voimaa, kun haaveilen kesästä ja mahd. kesälomareissusta.

Surullista jos kerran vuodessa voi voida siis hyvin. Mieti nyt kuitenkin tarkkaan onko sinun juuri todellakin oltava tuossa työssä. Vähän pidempi matka ja mukava työ = paremmin voiva ihminen. Usko pois tämä kannattaa.
 
Niinhän se toki olisi, mutta en todellakaan tykkää näin talvella ajella pitempiä matkoja. Saatikka, kun aamuvuoro alkaa aina seitsemältä, niin joutua lähtemään täältä kotoa jo vähän yli kuusi. Tuosta sitä uupumusta kunnolla tulisikin. Saatikka jos pääset iltavuorosta yhdeksän maissa ja kotona olisit vähän ennen kymmentä illalla + seuraava aamu olisi jälleen aamuvuoro, ei hirveä mikä yhdistelmä tuokin olisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja alkuperäinen;25576343:
Niinhän se toki olisi, mutta en todellakaan tykkää näin talvella ajella pitempiä matkoja. Saatikka, kun aamuvuoro alkaa aina seitsemältä, niin joutua lähtemään täältä kotoa jo vähän yli kuusi. Tuosta sitä uupumusta kunnolla tulisikin. Saatikka jos pääset iltavuorosta yhdeksän maissa ja kotona olisit vähän ennen kymmentä illalla + seuraava aamu olisi jälleen aamuvuoro, ei hirveä mikä yhdistelmä tuokin olisi.

No sitten kärsit edelleen vain pahasta olostasi. Valintoja kaikki siis.
 
vieras, olen tuotakin nykyään tehnyt, että herään aiemmin ja käkkelehdin tässä omiani, ennen töihin menoa. Silti, kun töistä kotia tulen - oli vuoro mikä hyvänsä - olen aivan väsyksissä ja sitten vain rähjään kaikesta perheelleni. Sitten koen siitä syyllisyyttä, että ei pitäisi aina olla kuin "perseeseen ammuttu karhu". Kun kuitenkin kaikki on ihan jees, kun alkaa miettiä asioita tarkemmin.
 

Yhteistyössä