Enään en jaksa..:(

["kiira"]

Olen niin väsynyt tähän meidän perhe-elämään. Olen niin väsynyt, koska teen IHAN KAIKEN yksin! Meillä on kaksi alle kolme vuotiasta lasta, jotka kasvatan yksin, ruokin yksin, ulkoilutan yksin, kylvetän yksin.. Pesen pyykin, siivoan ja teen kaiken muunkin kotityön. Kaikki on MINUN vastuullani, koska mieheni on ÁINA niin hemmetin väsynyt että eihän hän jaksa.. Ei hän jaksa edes nurmikkoa leikata, autoa korjata, eikä muutakaan raskaampaa työtä tehdä johon minusta ei ole. Hänhän käy töissä ja ei jaksa tehdä mitään kun kotiin tulee. Pitää vain saada levähtää. Toisinaan menee ihan sänkyyn asti ottamaan torkut, mutta en saa häntä enää ylös muuta kuin suuttumalla ja loppuilta sitten riidellään. Mutta yleensä menee minun tekemäni ruoan jälkeen sohvalle ja torkkuu siinä. Kun jotain pyydän alkaa hän valittaa kuinka on niiin väsynyt.. Raivoaa lapsille, valittaa minulle väsymystään. Tämä on KAMALAA!!

Olen käskenyt mennä lääkäriin väsymyksen takia, mutta ei mene koska sanoo väsymyksen johtuvan raskaasta työstä... Kyllä kai muutkin raskaan työn tekijät kotona ovat läsnä??? Ja kyllä minullakin on rankkoja päiviä, ja joskus väsyttää pirusti, mutta pakko on jaksaa.

Mies antaa kyllä minun harrastaa, mutta siitäkään ei tule edes hyvä mieli kun kotiin tultaessa talo on kuin pommin jäljiltä, AINA.

Minulta on niin into loppunut kaikkeen, sanokaa mitä teen!!! Kun ei minulla ole sydäntä sanoa miehelle päin naamaakaan että on laiska ja saamaton.. On alkanut voimat loppua jo tämmöiseen

 

["kohtalotoveri"]

Laita lapsi hoitoon ja mene töihin. Silloin voit vaatia että mies tekee kotitöistä puolet. Jos ei tee, joudun valitettavasti sanoa: jätä se sika.

 

["kohtalotoveri"]

Siis lapSET!

 

["alkup"]

Olen ollut töissäkin ja samaa paskaa se silloinkin oli...

 

["miu"]

Jaksamista sinulle!!
Puhu miehen kanssa ja kerro miltä tuntuu.Ehdottomasti.Tuollaista ei jaksa kauan.

 

[dechs]

Ukko mäkeen ja uutta tilalle olisi se optimiratkaisu. Ihmiset voivat kyllä muuttua, tosin todennäköisyys sille on samaa luokkaa puhuvan koiran tapaamisen kanssa.

 

[hr]

no jossain täytyy mättää jos ei edes omat lapset kiinnosta..

 

[Snoopy]

Jätä siivoamatta. Tee ruokaa vain sulle ja lapsille. Ignoraa koko ukko vähäksi aikaa.

Katso tehoaako. Jos ei mitään reaktiota kehotan melkein pistämään ukon pihalle... Kurja tilanne kaikenkaikkiaan.

 

["vieras"]

hui kun ihan säikähdin kun luin tuon ap.n tekstin , luulin sitä omakseni paitsi lapset muutaman vuoden isompia. muuten just sama tarina. onkohan meil sama ukko, se elää kaksoiselämää ja siksi niin väsy... ei vaiskaan.

taitaa olla ratkaisematon ongelma.

 

[ratten]

Laittakaa nyt ihmeessä ne väsähtäneet ukot vaihtoon!

 

[vieras.]

Valitettavasti tuo vaiva harvoin ratkeaa niin, että toinen yhtäkkiä tajuaa tilanteen ja alkaa ottaa vastuuta kodista. Jos mikään "ravistelu" ( vihjailu, puhuminen, suuttuminen, kiristys ) ei auta niin seuraavaksi harkitsemaan haluatko elää näin. Itse fyysisesti vaativassa työssä olleena ymmärrän sen järkyttävän uupumuksen, mutta jos ei kotona edes yritäkään tehdä mitään niin mies kyllä pitää sinua itsestäänselvyytenä, kodinhoitajana ( masennus tietysti poislukien ) . Ihmistä et voi muuttaa ellei hän sitä itse halua.

 

["alkup"]

Onkohan näin sitten paras, että teen sen mitä kauan olen halunnut. Lähden lasten kanssa...? Tuntuu että ollaan enemmänkin miehen tiellä kuin elämässä
Miksi sitä on joskus pitänyt olla niin sinisilmäinen, ja rakastunut tuommoseen ukkoon!!!?

 

["vieras"]

Se on ENÄÄ, ei ENÄÄN.

 

["alkup"]

[QUOTE="vieras";22118677]Se on ENÄÄ, ei ENÄÄN.[/QUOTE]

Se on ihan saakutin sama mulle, miten se kirjoitetaan ja miten sen kirjoitan.. Pikku seikka tän huonon olon rinnalla!

 

[neljän äiskä]

jos mun ukko ei tee jotain mitä pyydän, niin teen sen ite jos osaan, mutta jos en.... niin vihjasen miehen veljelle

 

["hei"]

taitaa olla paras että oikeesti lähdet ainakin vähäksi aikaa jätä ukko omillensa. ei kukaan jaksa olla mikään orja/taloudenhoitaja AINA! mutta yritä puhua ukkosi kanssa ensin ja snao suoraan että sinä et enään jaksa!

 

["jassåå"]

Mikä siinä on kun ette saa suutanne auki miehelle ja avaudu asiasta. Mitä siinä valittamaan, perkele nyrkkiä päytään ja asioihin muutos tai ukko kartanolle

 

[hmph]

Tällaiset tekstit saavat minut todella kiitolliseksi siitä, että minulla on paras mies koko maailmassa. :heart:
On se mukavaa loistaa toisten kustannuksella. :xmas:

 

["alkup"]

Ollaan kyllä puhuttu! Ja aina saadaan asiat kuntoon, ja vähän aikaa menee hyvin. Mutta sitten alkaa taas sama perseily.. Olen aina ollut se aloittaja kun puhuttu ollaan. Hän on niin monet kerrat luvannut muuttua. Mutta sitten...huoh.
Mutta tänään puhun viimeisen kerran, sitten etsin asunnon ja mutan lasten kanssa.

 

["mie"]

[QUOTE="alkup";22118825]Ollaan kyllä puhuttu! Ja aina saadaan asiat kuntoon, ja vähän aikaa menee hyvin. Mutta sitten alkaa taas sama perseily.. Olen aina ollut se aloittaja kun puhuttu ollaan. Hän on niin monet kerrat luvannut muuttua. Mutta sitten...huoh.
Mutta tänään puhun viimeisen kerran, sitten etsin asunnon ja mutan lasten kanssa.[/QUOTE]

Kerro asia just noin ukolle tänään. Että tätä on nyt jatkunut kauan, ja jollei asia nyt muutu, niin te lähdette! Että mitta on nyt täysi, PISTE! Tsemppiä! Aina sitä haluaa uskoa että toinen muuttuu, mutta luulen että tässä tapauksessa tarvii nyt oikeesti herätyksen, eli sen että lähette.

 

[hmph]

Onko se ukkos muuttanut suoraan äitinsä lihapatojen ja pyykkäysten ääreltä sinun kanssasi yhteen? Siis onko ihan täysin konkreettisesti koskaan asunut yksin ja joutunut väkisin huolehtimaan em. jutuista?

Minusta tuntuu, että anopit ne paapoo ja passaa poikansa täysin piloille.

 

["vieras"]

Eli sinä olet päivät kotona ja mies töissä. Eikö se yleensä kuulukin mennä niin, että kotona oleva hoitelee pitkälti kotihommat ja työssä oleva tuo sitä leipää pöytään? Tietenkin sen toisenkin täytyy jonkin verran osallistua kotihommiin, mutta eikö se ole kotona olevan "työtä" hoidella ne pyykit, kokkaukset, siivous, ulkoilut..

Miehesi kuulostaa kuitenkin yliväsyneeltä/masentuneelta jos ei yhtään mihinkään jaksa/huvita osallistua. Kunnon keskustelua ja selkeät työnjaot teille kotiin, ja jos ei homma ala toimia niin sitten en kyllä katselisi minäkään kauaa tuollaista tiuskivaa laiskimusta.

 

[v]

Jos sä jätät sen miehen, niin sä edelleen teet kaiken yksin. Tilanne ei siis sun osalta muutu yhtään...

 

["alkup"]

[QUOTE="vieras";22119040]Eli sinä olet päivät kotona ja mies töissä. Eikö se yleensä kuulukin mennä niin, että kotona oleva hoitelee pitkälti kotihommat ja työssä oleva tuo sitä leipää pöytään? Tietenkin sen toisenkin täytyy jonkin verran osallistua kotihommiin, mutta eikö se ole kotona olevan "työtä" hoidella ne pyykit, kokkaukset, siivous, ulkoilut..

Miehesi kuulostaa kuitenkin yliväsyneeltä/masentuneelta jos ei yhtään mihinkään jaksa/huvita osallistua. Kunnon keskustelua ja selkeät työnjaot teille kotiin, ja jos ei homma ala toimia niin sitten en kyllä katselisi minäkään kauaa tuollaista tiuskivaa laiskimusta.[/QUOTE]

Tottakai kotihommat kuuluu pääsääntösesti minulle. Ja hyvillä mielin ne teenkin siihen asti kun mies tulee kotiin ja tuo tullessaan sen väsymyksen, kyllä siinä itsellä alkaa mielenkiinto loppua jos ei toinen auta yhtään. Tai auttaa joskus, harvoin kun pyytelen monesti. Mutta miksei voi olla oma-aloitteisuutta? Tehdään vain silloin kun itseä huvittaa.

 

["alkup"]

Jos sä jätät sen miehen, niin sä edelleen teet kaiken yksin. Tilanne ei siis sun osalta muutu yhtään...

Muuttuu! Saan itse rytmittää päiväni ja tehdä kaiken vain itseäni ja lapsiani ajatellen. Ei tarvitse odottaa apua, kun ei sitä siinä kuitenkaan ole saatavilla. Luulen että helpottaisi erota.