Entinen parisuhde tuli vastaan töissä :(

[Paha olo]

Aloitin jokin aika sitten uudessa työssä. Keskustelimme lounaalla kotipaikkakunnistamme ja ihmisistä, joita niiltä tunnemme. Eräs naispuolinen työkaverini kyseli sitten, tunnenko ketään hänen kotikaupungistaan. Sanoin parin ystäväni nimen ja samassa yhteydessä myös erehdyksessä exäni nimen, kertomatta kuitenkaan että hän on exäni, vaan vain tuntemani ihminen.

Kuvittelin, ettei tämä nainen nyt ainakaan exääni tunne. Kävi kuitenkin ilmi, että he ovat nykyisin hyvin läheisiä ystäviä. Hän alkoi iloisesti selittää, missä exäni on nykyisin töissä, missä hän asuu ja mitä tekee. Ja miten ihana tyyppi tämä exäni on.

Vatsaani kouristi, sillä erosimme exäni kanssa niin katkerissa ja kamalissa merkeissä, etten välittäisi muistella koko asiaa. Nyt pelkään, että tämä nainen menee selittämään exälleni, miten on tavannut hänet tuntevan ihmisen töissä ym. Ja että sen jälkeen exäni kertoo oman versionsa erostamme. Minulla ei ole mitään salattavaa eroomme liittyen, mutta tiedän millainen kaksinaama exäni on ja miten hänellä voi yhä olla halu mustamaalata minua. Exäni oli se, joka käyttäytyi huonosti ja kaikkien sympatiat olivat minun puolellani erotessamme. Siltikään en haluaisi tätä vanhaa suhdetta uuden työkaverini tietoon. Se taitaa kuitenkin olla mahdotonta.

Tulipahan ainakin todistettua se, ettei kannata lausua ääneen sellaisten ihmisten nimiä, joiden kanssa ei ole hyvät välit.

Sanokaa jotakin lohdullista. Oloni on aika kamala.

 

[voih]

Nooh. Jos työkaverisi puhuukin ja todennäköisesti mainitseekin tavanneesi sinut ja exäsi alkaa sinua mustamaalaamaan, niin muita ettet lähde siihen mukaan. Hän munaa itsensä kun sinä pysyt ystävällisenä, etäisenä ja omana itsenäsi.

Voinet joskus mainita työkaverillesi, jos tulee puheeksi, että se suhde oli myrskyisä mutta nyt se on ohi ja sinä elät tyyntä elämääsi etkä halua exääsi muistella. Ja muista ettet koskaan kysy työkaveriltasi mitään exästäsi. Jos hän itse puhuu, voit kai sanoa ettet ole kiinnostunut hirtoriasta.

Eli. Älä ala ruotimaan eron syitä tai muutakaan. Jos ex tekee sen, hän on se joka mokaa. Sinä et ole mokannut mitään.

 

[Elämä..]

..joskus tuollaista; pieni lipsahdus ja sitten saa pelätä, mitä pahaa siitä tulee takaisin. Harmillista!

Mutta sanottua ei saa takaisin, joten sinun ei auta muu kuin sopeutua. Älä turhaan vatvo kauheuksia päässäsi, vaan päätä heti, että selviät. Jos exäsi sinusta ilkeyksiä kertoo, niin aika turha niitä on mennä oikaisemaan - kierre kun on tod.näk. loputon. Ole oma mukava itsesi, niin työkaverillasi on pienempi syy uskoa mahdollisia mustamaalauksia!

 

[Paha olo]

Kiitos kommenteistanne. Itsekin olen ajatellut niin, etten sano aiheesta enää yhtään mitään. En sanonut työkaverillekaan muuta kuin että "kappas, pieni maailma".

Itse ainakin loisin mielipiteeni jostakin ihmisestä kohdattuani hänet itse ja sen perusteella, mitä vuorovaikutus hänen kanssaan on itselläni kuin kuuntelemalla jonkun muun puheita. Mutta jos ihmistä mustamaalataan, niin ainahan se vaikuttaa ehkä toisten suhtautumiseen ainakin jollakin tavalla. Mutta voi olla, ettei exänikään jaksa tai viitsi vaivautua kertomaan mitään siitä, että olimme yhdessä tai miksi lopulta erosimme ja miten se kävi. Siitä on kuitenkin niin monta vuotta aikaa.

Toivotaan parasta. Kamala olo kyllä on...taisivat tunnemuistista nousta vanhat fiilikset pintaan, kun kehossa oikein tuntuu pahalta eli vatsaan sattuu, heikottaa, päätä alkoi särkeä ym. No, kai tämä tästä.

 

[mustamaalauksista]

..joskus tuollaista; pieni lipsahdus ja sitten saa pelätä, mitä pahaa siitä tulee takaisin. Harmillista!

Mutta sanottua ei saa takaisin, joten sinun ei auta muu kuin sopeutua. Älä turhaan vatvo kauheuksia päässäsi, vaan päätä heti, että selviät. Jos exäsi sinusta ilkeyksiä kertoo, niin aika turha niitä on mennä oikaisemaan - kierre kun on tod.näk. loputon. Ole oma mukava itsesi, niin työkaverillasi on pienempi syy uskoa mahdollisia mustamaalauksia!

Eroon liittyy toisen mustamaalaaminen eli arvon mitätöiminen. Vihan ja raivon tunteita on siten helpompi käsitellä.

Myrskyisän avioeron aikoinaan läpikäyneenä haukoin aina henkeä, kun kuulin exän laukomisia omin korvin tai toisten kertomana. Tuntui siltä, että sarvipää käyttää miestä omana puhetorvenaan.

Nykyään vain naureskelen noille jutuille.

Katselimme eilen telkkaria. Ensin Will ja Grace ja sitten jotain mitä sattuu. Joku ohjelma ihmetytti kovasti. Siinä homomies myi talonsa välittäjien avulla ja aikoi muuttaa pois Amerikasta homofobian takia. Hän oli täysin kyllästynyt huonoon kohteluun kotimaassaan.

Ko. sarjan päähenkilö kertoi jossakin lehtijutussa, että homovastaisuus on lisääntynyt viime vuosina verrattuna sarjan alkuaikoihin. Varsinkin istuva pressa on kovasti homoja vastaan.

Totesin, että ihminen vastustaa kiivaimmin juuri sitä asiaa, mikä on hänelle vaikea tai lähellä.

Ei sinulla ap. ole mitään hävettävää menneisyydessä. Se oli vain yksi jakso elämässä.
Luen töiden lomassa kevyttä hömppää. Tällä viikolla luin jotain Harlekiini-kirjaa.
Sieltä tämän lauseen nappasin. Nainen eli elokuvaohjaajan kanssa ja kävi Kaliforniassa lapsettomuushoidoissa tyhjin tuloksin. Sitten mies halusi avioeron ja meni uuteen liittoon. Sai lapsen ja uusi vaimo hylkäsi. Mies palasi ex-vaimon tykö katuvana.

Luin äsken kirjan lopun. Nainen löysi uuden miehen ja aikoo adobtoida kuusi lasta.

Elämäni on yhtä tilkkutäkkiä. Juttu sieltä ja toinen täältä. Miten ihana olisikaan kirjoittaa "Harlekiinia" suomalaisille naisille.

Kännykkä soi ja rupattelin turhankin pitkään vakuutusta kaupittelevan miehen kanssa.

Nyt täytyy tästä taas lähteä jatkamaan töitä.

Elleissä kirjoittelu on ihan hyvää terapiaa, mutta asia vaivaa ap:ta, ota yhteyttä terapeuttiin. Lähes jokaisella työpaikalla on oikeus kolme kertaa käydä työpsykologin juttusilla. Face to face on tehokkaampi tapa auttaa kuin nimettömänä ja kasvottomana netissä auttaminen.

Hyvää paivänjatkoa Elleille. Life is life. Hyvä biisi. Olen kuullut sen usein radiosta.