Ero ja riitaa lasten asumisesta, miten ratkaista?

[hankalaa]

Meillä kaksi alle kouluikäistä lasta. Kummankin mielestä ok, että tulee vuoroviikot - sillä erotuksella vaan, että itse haluaisin että lapset voisivat esim. isäviikon aikana nähdä myös äitiä ja päinvastoin. Miehen mielestä tällainen olisi hankalaa ja vaikeuttaisi ilmeisesti hänen muuta elämäänsä. Itse taas koen pitkän eron lapsista hankalana - ja toisaalta uskon, että lapsetkin ikävöisivät enemmän, jos joutuisivat joka viikko olemaan koko viikon toisesta vanhemmasta erossa.

ja ei ole kyse siitä, että itse haluaisin olla miehen kanssa tms ja lasten tapaaminen olisi tekosyy siihen. Ero on yhtä lailla omakin toiveeni ja olen jo suunnannut kiinnostukseni muualla. (Ei mulla suhdetta ole, mutta noin muuten.)

 

[viera.s]

Joo, ei kuulosta pienille lapsille ollenkaan mukavalta, että toisesta vanhemmasta pitäisi olla täydet viikot kokonaan erossa.

Millä tavalla tuo ehdottamasi kuvio olisi miehellesi hankalaa? Olisiko hankalaa, että päivät olisivat sidotut eikä siten voisi vapaasti suunnitella menoja lasten kanssa? Onnistuisiko sitten niin, että sovitte vaikka niin, että "isäviikon" aikana sinulla olisi oikeus nähdä lapsia vaikka 2 kertaa 2 tuntia, mutta isä saisi ilmoittaa mitkä ajankohdat hänelle sopii? Sama tietysti toisinpäin ja jos isä ei ehtisi jostain syystä lapsia tapaamaan (jos on vaikka jossain reissussa), ei toki olisi pakko.

Tai entäs, jos tekisittekin vuoronvaihdoksista tiheämpiä eli vaikka 4 + 4 päivää?

 

[aloittajaaaa]

Mietin itsekin tuota 4+4 -tyyppistä, siinä vaan on se miten viikonloput menee- olisi kiva että lapsilla olisi viikonloppuja molempien kanssa. Mutta luulen että juuri tuo oli miehellä syynä, että hankalampi suunnitella asioita. Ja luulen, että hän haluaisi voida omilla lapsettomilla viikoillaan keskittyä tekemään töitä ja lapsiviikoilla sitten taas keskittyä lapsiin, tai jotain vastaavaa.

 

[Outlet harmaana]

Erosin kun oma lapsi oli ekaluokkalainen. Silloin totesin että viikon ero äidistä on lapselle liikaa, ja vaihdettin suunnilleen 3 tai 4 päivän rytmillä. Sittemmin vaihdot ovat muuttuneet säännöllisiksi viikko-viikko-vuoroiksi, kun lapsi on kasvanut. Oman exän kanssa ei onneksi tullut kiistaa siitä, miten vaihdot tapahtuvat, kirjattiin ne vaan kalenteriin hyvissä ajoin.

 

["..."]

Itse en pystyisi olemaan lapsestani erossa viikkoa. Eikä se mielestäni ole lapselle hyväksi. Eikä eikä ole neljäkään päivää, joten lapsen kannalta järkevintä, että toista vanhempaa voi tavata myös "toisen" viikolla.
Selitä miehellesi, että erotilanteissa ei mitään hyviä ratkaisuja ole, on vain valittava se vähiten huono, joka on lapselle parhaaksi.

 

[.vieras.]

Monet tuttavat ovat siirtyneet viikko-viikko systeemistä pidempiin jaksoihin, useimmilla parin viikon jaksot. On kuulemma paljon rauhallisempaa, kun vaatteiden, tietokoneiden, lemmikkien, pehmojen ym. roudausta on vain pari kertaa kuussa. Eikä lasten ja aikuisten sopeutumiskiukuttelua ym ole niin usein. Näissä mun esimerkeissä kyse jo isommista lapsista. Mutta tuo 4-4 kuulostaa todella rankalta kuviolta pyöritettäväksi. Kukaan ei ehdi kotiutua mihinkään kun pitää jo mennä.

 

["milli"]

jos vanhemmat asuu lahekkain niin tuo 4+4kuulostaa hyvalta. tai itselleni sopisi hyvin. meil mies ollut juuri tyoreissussa 4paivaa ja tulee kotiin huomen. sitte alkaa taas minun tyovuoroni eli vaikka kotiin illaksi tulenkin niin saan tehda pitkia paivia. joten tuo 4+4toimisi meilla. lapsi ei montaa vaatekertaa tarvitse ja voihan kummassakin kodissa olla vaatteita. erokiukuttelua ei tule koska kova ikava ei ole ehtinyt syntymaan.

 

[Kokemusta on]

Monet tuttavat ovat siirtyneet viikko-viikko systeemistä pidempiin jaksoihin, useimmilla parin viikon jaksot. On kuulemma paljon rauhallisempaa, kun vaatteiden, tietokoneiden, lemmikkien, pehmojen ym. roudausta on vain pari kertaa kuussa. Eikä lasten ja aikuisten sopeutumiskiukuttelua ym ole niin usein. Näissä mun esimerkeissä kyse jo isommista lapsista. Mutta tuo 4-4 kuulostaa todella rankalta kuviolta pyöritettäväksi. Kukaan ei ehdi kotiutua mihinkään kun pitää jo mennä.

Juuri tätä olin tulossa sanomaan, meillä on jo pitkä kokemus (yli 10v) lasten vuoroasumisesta. Alkuun kokeiltiin noita lyhyempiä jaksoja 2-4pv välein vaihto, mutta ainakin meidän lapsille juuri nuo vaihdot on olleet hankalimpia. Pitkään on menty nyt viikko -viikko, välillä kokeilussa myö s2vko. Ja on elo paljon tasaisempaa pidemmillä vaihdoilla. Toki pitkin matkaa on mahdollistettu myös toisen vanhemman tapaamiset (ja soittelua) toisen viikolla
Kiveen hakattuja nuo vaihdot ei edelleenkään ole, esim. Nyt isäviikolla tyttö onkin meillä, kun on kipeänä ja mä olen kotona, isä töissä
Mielestäni huonoin perustelu vastustaa vuoroviikkoasumista on (yleensä äidin sanomana): en pysty olee viikkoa erossa lapsistani!! Miks sen isän pitäis pystyä??

 

["äitee"]

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/neuvokeskus2/

 

[vierass]

Miksi ne lapset vaihtavat asuntoa, aikuisella on vähemmän roudattavaa paikasta toiseen eli lapset pysyvät kotonaan ja vanhemmat tulevat sovitulla välillä asumaan lasten kotiin. Simple!

 

[vieraas]

Miksi ne lapset vaihtavat asuntoa, aikuisella on vähemmän roudattavaa paikasta toiseen eli lapset pysyvät kotonaan ja vanhemmat tulevat sovitulla välillä asumaan lasten kotiin. Simple!

Näin juuri ja jos onnistuu niin vuokraatte vain yhden yksiön jossa asutte vuoroviikoin. Miksi aina lasten pitää matkustaa paikasta toiseen? Miksei aikuiset voi vaihtaa sitä kotia? Asutte siellä yksiössä niin, että molemmilla on omat kuivamuonat, astiat jne. Oma pyykkikori. Sänky voi olla yhteinen, mutta aina se joka lähtee pois niin ottaa lakanat pois ja toinen petaa petin itselleen mieluisilla petivaatteilla. Petivaatteita tarvitaan siis vain yhdet kummallekin. Sisustus molemmille mieluiseksi.
Molemmilla voi olla lukittava kaappi tärkeille tavaroille jne.
Siellä lasten kodissa sit taas lähes kaikki säilyisi ennallaan.
Tuo tyyli muuttaisi lasten elämää mahdollisimman vähän.

 

[vierass]

Näin juuri ja jos onnistuu niin vuokraatte vain yhden yksiön jossa asutte vuoroviikoin. Miksi aina lasten pitää matkustaa paikasta toiseen? Miksei aikuiset voi vaihtaa sitä kotia? Asutte siellä yksiössä niin, että molemmilla on omat kuivamuonat, astiat jne. Oma pyykkikori. Sänky voi olla yhteinen, mutta aina se joka lähtee pois niin ottaa lakanat pois ja toinen petaa petin itselleen mieluisilla petivaatteilla. Petivaatteita tarvitaan siis vain yhdet kummallekin. Sisustus molemmille mieluiseksi.
Molemmilla voi olla lukittava kaappi tärkeille tavaroille jne.
Siellä lasten kodissa sit taas lähes kaikki säilyisi ennallaan.
Tuo tyyli muuttaisi lasten elämää mahdollisimman vähän.

+ viikkosiivous molemmissa asunnoissa ennen vaihtoa, ei jätetä paskasta asuntoa kummallekaan riemuksi.

 

[säpäle harmaana]

Näin juuri ja jos onnistuu niin vuokraatte vain yhden yksiön jossa asutte vuoroviikoin. Miksi aina lasten pitää matkustaa paikasta toiseen? Miksei aikuiset voi vaihtaa sitä kotia? Asutte siellä yksiössä niin, että molemmilla on omat kuivamuonat, astiat jne. Oma pyykkikori. Sänky voi olla yhteinen, mutta aina se joka lähtee pois niin ottaa lakanat pois ja toinen petaa petin itselleen mieluisilla petivaatteilla. Petivaatteita tarvitaan siis vain yhdet kummallekin. Sisustus molemmille mieluiseksi.
Molemmilla voi olla lukittava kaappi tärkeille tavaroille jne.
Siellä lasten kodissa sit taas lähes kaikki säilyisi ennallaan.
Tuo tyyli muuttaisi lasten elämää mahdollisimman vähän.

Tämä kuulostaa siinä mielessä ainakin minun korvaani hölmöltä ratkaisulta, koska silloinhan pari ei käytännössä eroa koskaan. He asuvat edelleen yhteisessä asunnossa, sisustavat yhteistä kotia ja makselevat yhteisiä sähkölaskua. Väliaikaisena ratkaisuna toki varmaan ihan toimiva, mutta en minä ainakaan pystyisi aloittamaan uutta elämää eron jälkeen, jos pitäisi vielä sopia kotityövuoroista exän kanssa.

 

[vierass]

Tämä kuulostaa siinä mielessä ainakin minun korvaani hölmöltä ratkaisulta, koska silloinhan pari ei käytännössä eroa koskaan. He asuvat edelleen yhteisessä asunnossa, sisustavat yhteistä kotia ja makselevat yhteisiä sähkölaskua. Väliaikaisena ratkaisuna toki varmaan ihan toimiva, mutta en minä ainakaan pystyisi aloittamaan uutta elämää eron jälkeen, jos pitäisi vielä sopia kotityövuoroista exän kanssa.

No sitten sinä tekisit niinkuin me, omat asunnot ja siivooja käy joka perjantai siivoamassa ennen vaihtoa asunnon putipuhtaaksi, mies tekee omassa asunnossaan sitten mitä tykkää ja minä omassani, lasten asunto on sillä tolalla mitä se oli kun yhdessä asuttiin ja saa ollakin, jos jotain menee rikki niin sitten ostetaan uusi tilalle. Eli molemmat aloitimme tyhjistä asunnoista, eipä tullut romua mukaan vaan kaikki on tuli terää.

 

[säpäle harmaana]

No sitten sinä tekisit niinkuin me, omat asunnot ja siivooja käy joka perjantai siivoamassa ennen vaihtoa asunnon putipuhtaaksi, mies tekee omassa asunnossaan sitten mitä tykkää ja minä omassani, lasten asunto on sillä tolalla mitä se oli kun yhdessä asuttiin ja saa ollakin, jos jotain menee rikki niin sitten ostetaan uusi tilalle. Eli molemmat aloitimme tyhjistä asunnoista, eipä tullut romua mukaan vaan kaikki on tuli terää.

Niin siis kolme asuntoa vai? Joo, sehän olisi tietysti ihanteellinen tilanne, mutta aika kalliiksi se varmaan tulisi pidemmän päälle.

 

["outo"]

No sitten sinä tekisit niinkuin me, omat asunnot ja siivooja käy joka perjantai siivoamassa ennen vaihtoa asunnon putipuhtaaksi, mies tekee omassa asunnossaan sitten mitä tykkää ja minä omassani, lasten asunto on sillä tolalla mitä se oli kun yhdessä asuttiin ja saa ollakin, jos jotain menee rikki niin sitten ostetaan uusi tilalle. Eli molemmat aloitimme tyhjistä asunnoista, eipä tullut romua mukaan vaan kaikki on tuli terää.

Miksihän tämä kuulostaa minusta kamalan surulliselta? Lapsilla on oma koti, jonne vierailevina tähtinä saapuu vuoroviikoin jompikumpi vanhempi. Sama tilanne tietty, oli vanhemilla omat tai yhteinen koti lasten kodin ulkopuolella. Jotenkin kylmäävä ajatus.

 

[vierass]

Niin siis kolme asuntoa vai? Joo, sehän olisi tietysti ihanteellinen tilanne, mutta aika kalliiksi se varmaan tulisi pidemmän päälle.

No jospa laitamme lasten hyvinvoinnin niin maallisen asian kuin rahan edelle...

 

[säpäle harmaana]

No jospa laitamme lasten hyvinvoinnin niin maallisen asian kuin rahan edelle...

Näkökulmahan se tietysti tuokin. Vuokranantajalle tuo ei vaan taida kelvata.

 

["..."]

No jospa laitamme lasten hyvinvoinnin niin maallisen asian kuin rahan edelle...

Missähän todellisuudessa oikein elät?
Pääkaupunkiseudun hinnoilla ainakin, tuo kuulostaa täysin epärealistisen naivilta puheelta. Yhdenkin asunnon maksaminen tekee monelle tiukkaa, saati sitten kolmen.

 

[vierass]

[QUOTE="outo";30440377]Miksihän tämä kuulostaa minusta kamalan surulliselta? Lapsilla on oma koti, jonne vierailevina tähtinä saapuu vuoroviikoin jompikumpi vanhempi. Sama tilanne tietty, oli vanhemilla omat tai yhteinen koti lasten kodin ulkopuolella. Jotenkin kylmäävä ajatus.[/QUOTE]

Että sun mielestä olisi parempi repiä lapset kodista jossa he elämänsä ovat asuneet ja olleet perheensä kera, johonkin asuntoon ja muuttamaan toiseen uuteen asuntoon kerran viikossa, aivan sydäntä lämmittää moinen ajatus. Sen sijaan että lapset asuvat kotonaan, niinkuin tähänkin saakka, vanhempi on heidän kanssaan vanhoissa ympyröissä ja tavaroissa, omat kaikki tavarat ovat saatavilla ja kaverit. Vanhempi vaihtuu kerran viikossa, sensijaan että se olisi äiti joka päivä joka on kotona heidän kanssaan työpäivän jälkeen, niinkuin ennen eroa, jolloin isällä ei ollut töiltään lapsille aikaa vaan piti tehdä pitkää päivää. Kumpikahan on parempi?

 

[vierass]

Näkökulmahan se tietysti tuokin. Vuokranantajalle tuo ei vaan taida kelvata.

Mille vuokranantajalle???

 

[säpäle harmaana]

Että sun mielestä olisi parempi repiä lapset kodista jossa he elämänsä ovat asuneet ja olleet perheensä kera, johonkin asuntoon ja muuttamaan toiseen uuteen asuntoon kerran viikossa, aivan sydäntä lämmittää moinen ajatus. Sen sijaan että lapset asuvat kotonaan, niinkuin tähänkin saakka, vanhempi on heidän kanssaan vanhoissa ympyröissä ja tavaroissa, omat kaikki tavarat ovat saatavilla ja kaverit. Vanhempi vaihtuu kerran viikossa, sensijaan että se olisi äiti joka päivä joka on kotona heidän kanssaan työpäivän jälkeen, niinkuin ennen eroa, jolloin isällä ei ollut töiltään lapsille aikaa vaan piti tehdä pitkää päivää. Kumpikahan on parempi?

Unohdat nyt, että siellä "jossakin asunnossa" tulee olemaan myös toinen vanhemmista, sisarukset ja ne samat tavarat. Ei se nyt mikään eristysselli ole.

 

[säpäle harmaana]

Mille vuokranantajalle???

Jos et muka tajua, mikä on vuokranantaja, niin sanotaan sitten vaikka pankille.

 

[vierass]

[QUOTE="...";30440393]Missähän todellisuudessa oikein elät?
Pääkaupunkiseudun hinnoilla ainakin, tuo kuulostaa täysin epärealistisen naivilta puheelta. Yhdenkin asunnon maksaminen tekee monelle tiukkaa, saati sitten kolmen.[/QUOTE]

Sitten pitää ottaa kaksi asuntoa, ellei enempään ole varaa. Täällä maalla kun asunnot eivät niin päätä huimaa hinnallaan, pystyy kyllä useampaakin asuntoa pitämään, meillä yksi sijoitusasunto olikin jo vuokrattuna että minä ostin vain itselleni eron jälkeen oman asunnon, alle 100 000 e ( 3h +keittiö ja sauna) että ei se nyt niin utopista ole, katokku jotkut asuvat kehä kolmosen pohjoispuolellakin. Ja meidän nyt jakamaton omakotitalo on lapsilla niinkuin tähänkin asti, mies asuu jo maksetussa sijoitusasunnossamme, joka oli alunperin hänen asuntonsa ennen avioliittoa.

 

[vierass]

Unohdat nyt, että siellä "jossakin asunnossa" tulee olemaan myös toinen vanhemmista, sisarukset ja ne samat tavarat. Ei se nyt mikään eristysselli ole.

Usko pois, mukavempi se on lapsille olla yhdessä paikassa kun kouluviikon jälkeen pakata reppunsa muuttaa toiselle vanhemmalle, on omat huoneet ja pihat ja kaverit.