Eroamassa oleva mies

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja uusi nainen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mies ei ole naimisissa eikä kihloissa eikä koskaan edes harkinnut näitä lasten äidin kanssa. Naisella on myös luultavasti toinen, kun ei ole koskaan kotona. He siis vuorottelevat lasten hoidon kanssa ja koton on vain jompi kumpi.

Olen kyllä painostanut miestä kesäsuunnitelmilla.

Tulen myös välillä hyvin epävarmaksi tässä, koska ystäväni ovat sitä mieltä, että minun kannattaisi jättää mies eikä tyytyä tähän tilanteeseen. Mutta en rakastu helposti, minun on vaikea löytää ihmistä, jota rakastan. Tässä miehessä on voimaa ja herkkyyttä, älyä ja huumoria, vaikka toisaalta hän on kokenut elämässä suuria pettymyksiä ja on aika kyyninen naisten ja muunkin suhteen.

koen että meillä parhaimmillaan on niin mieletön yhteys, sen voi tuntea ihan kun pitää toista kädestä. Tämän takian mun on todella vaikeaa olla mihestä erossa ja olen helposti haavoittuva.

Mies on sanonut, että olen hänelle tärkeä ja että rakastaa mua, mutta mun on vaikea välillä luottaa tähän.

Mietin, että pitäisikö deittailla jotain muita miehiä, jotta en olisi niin riippuvainen (ja vaativa), silloin kyllä tunteeni menisivät ihan solmuun.

Haluaisin käytännön neuvoja, miten tästä on selvitty.
 
Mieti nyt vähän jos mies puhuu, ettei ole aikonut mennä naisen kanssa ikinä kihloihin eikä naimisiin niin miten ihmeessä ne lapset on voitu tehdä naisen kanssa???
Ystäväni tapasi myös avoliitossa elävän kahden lapsen isän joka puhui muyös, että menee vain kerran elämässä sen oikea kanssa naimisiin??? Miksi niitä lapsia on sitten tehty sen ei-oikean kanssa??? Ei uppoisi minuun, ei todellakaan....

Ystäväni ei ottanut miestä asuamaan kanssaan ja suhde loppui siihen ja mies asuu edelleen tämän ei oikean kahden lapsensa äidin kanssa.... ja on edelleen haku päällä, että löytäisi jonkun naisen kenen turvin voisi lähteä huonosta suhteesta ei-oikean kanssa....

Näitä on paljon, itse en sekaantusi varattuun tai eroamassa olevaan mieheen vaan mies saisi erota ensin ja muuttaa pois vanhasta kodista sitten vasta uskoisin...
 
Sannalle, on helppoa ajatella järkevästi, että näin en tekisi, mutta silloin, kun on joutunut tilanteeseen asiat ovat jo toisin, eikä niitä ole helppoa järjellä ratkaista. Tällaisiin tilanteisiin joutuvat myös ne, jotka eivät olisi uskoneet joutuvansa.

Minulla ei ole epäilystäkään siitä, etteikö mihen suhde lasten äitiin olisi ollut riitaisa ja tuskaisa ja lasten edun vastainen jo monta vuotta. Tästä olen kuullut miehen ystäviltä, jotka ovat seuranneet miehen elämää, hän on kuin räjähtämässä oleva painekattila, on yksi kuvaus hänestä.

Miehen ei ole helppoa noin vaan lähteä, jos arki lasten kanssa on miehelle arvokkainta maailmassa, ollut siis ainoa rakkautta sisältävä asia, vaikka hintana on ollut jatkuva riitely ja seksitön elämä. Lapset tässä ovat olleet maksumiehenä, he tietenkin rakastavat vanhempiaan ja riitely raastaa heitä.

Mutta onko miehellä ja minulla valmiuksia rakentaa toimivaa, toisensa huomioon ottavaa ja rakkaudellista suhdetta, kun malli puuttuu myös lapsuudenkodeistamme? Riittääkö tähän rakkaus?
 
Höpö höpö!
Minulla ja minun miehelläni on riitaisa suhde, mutta rakastamme toisiamme. Olen joskus suutuspäissäni lähtenyt ja jättänyt mieheni joksikin aikaa ja tässä välissä mieheni on tapaillut naisia, jotka ovat ihastuneet mieheeni ( silloin siis exä), olemme miehen kanssa sitten kuitenkin lähentyneet ja mies on joutunut kertomaan naisille, että palaa minun kanssani yhteen josta nainen oli kauhuissaan; et voi palata sellaiseen suhteeseen, vaimosihan oli ihan hullu jne.... eli miehet selittävät suutuspäissään asioita miten sattuu ja mitä enempi hakkuvat sitä enempi ovat rakastaneet, muista se!
Olemme jo tarpeeksi kauan soutaneet ja huovanneet mieheni kanssa ja olemme rauhoittuneet ja elämä on ihan ok.
Sinun pitäisi keskustella lapsien äidin kanssa ( siis ei sen oikean....;)) niin saisit oikean käsityksen tilanteesta...

 
Sanna hyvä, näistä olosuhteista minä olen paremmin perillä, koska tunnen miehen ja useita ihmisiä, jotka tuntevat naisen, vuosien takaa. Jos et voi eläytyä tilanteeseeni, niin pyytäisin, että kommentoisit muita juttuja, joista sinulla on enemmän elämänkokemusta.
 
Homma on selvä, että taas yksi kaltaiseni mies on löytänyt helpon höynäytettävän. Muutama hempeä sana rakastelun tai muun hyväilyn jälkeen, juuri ennen kuin erotaan ja nainen odottaa kyynelsilmäkulmassa seuraavaa tapaamista. Helppoa kun osaa, mutta vaimoa ei jätetä koskaan.
 
Pelimiehelle: juuri näin :)

Alkuperäiselle:
Jos olet ihan varma asiastasi ja miehestä niin satsaa sitten täysillä suhteeseen mutta muista että vain sinä kannat seuraukset. Näet nyt kaiken niin ruusuisten lasien läpi ettet pysty järkevästi ajattelemaan. Koet varoittelijat uhkana, jotka eivät voi olla kokeneet samaa. Kaikkien meidän ellien kirjoituksista huolimatta sinä teet ratkaisusi ja sinä kannat siitä vastuun.

Jotain epävarmuutta kuitenkin kuvastaa että kirjoitit tänne ja pohdit asiaa. Olet myös vahvasti puolustuskannalla. Haluaisit uskoa suhteeseen mutta jokin kuitenkin varoittaa sinua.

Sellaista se on.

Tällainen monessa liemessä keitetty pirullinen akka ei osaa kyllä ruusuisiin unelmiin heittäytyä mutta jos suhde antaa sinulle enemmän kun mitä ongelmia se mahdollisesti toisi niin sitten se kannattaa.

Kyllä kai niitäkin miehiä on, jotka oikeasti retkahtavat ja harkitsevat jo eroa. Mutta usein on mennyt pupu pöksyyn viime metreillä. Sitten on erikseen nämä pelimiehet, joita taitaa kyllä vilistä solkenaan ympäriinsä ;) Miehinen ego kun vaatii näinä yöttöminä öinä vähän vahvistusta...

 
Miehen kaverit ovat saaneet naisesta käsityksen ainoastaan miehen jutuista.... ja ovat ehkä nähneet naisen tai nainen on sanonut ikävästi miehelleen...hei sellaista tapahtuu...

Ei minua edes kiinnosta eläytyä juttuusi, ei todellakaan...huvitat vaan minua, kun olet niin tyhmä...
 
Sanna voitko perustella hieman väitteitäsi tai sitten pysytellä jossain muussa keskustelussa. Toivon siis, että jollet voi sanoa mitään asiallista, älä sano mitään, pliis.
 
Nimimerkkisi on hassu. Mieshän asuu edelleen lastensa äidin kanssa. Käyttäisin tuota nimimerkkiä vasta sitten kun mies ei enää asu lasten äidin kanssa ja julkistaa suhteenne. Nyt et ole vielä mikään uusi, vain se toinen.

Meilläkin riidellään miehen kanssa. Ja rajusti. Se ei silti tarkoita ettemmekö rakastaisi toisiamme. Sovinto on aina mitä ihanin... siitä tiedämme vain me kaksi. Riitojemme aiheita ovat olleet vieraat.. molemmilla. Mutta meidän liittomme kesti sen ja kestää yhä, vaikka edellee otamme toisinaan rajusti yhteen. Kaksi tulisielua kun olemme.

Ai niin. Emme ole naimisissa, emmekä kihloissa, vaikka meillä on lapsia ja yhteistä talovelkaa. Sovime joskus, ettemme tarvitse sormuksia tai muuta, jolla voisi ulkopuolisille todistaa liittomme tositarkoituksellisuus. Ulkopuoliset kun eivät meidän kahden välisistä asioista tai rakkaudesta tiedä, kuin sen mitä itse kerromme, joskus suutuspäissäänkin...
 
Sannan viesti oli aivan asiallinen. Kukaan järkevä ihminen ei kannusta ja rohkaise rikkomaan (tai edes yrittämään) lasten kotia. Miehelle lapset ovat kaikki kaikessa ja niiden äiti on se ihminen joka ne lapset on hänelle tehnyt. Se side kestää.

En tiedä yhtään miestä, joka olisi jättänyt lastensa äidin ja lähtenyt toisen naisen matkaan, jos lasten äiti on halunnut jatkaa liittoa. Vasta jos lasten äiti ei halua jatkaa liittoaan, voit laastaroida miestä muutaman vuoden.

Naiset kyllä lähtevät uuden miehen matkaan, lapsineen. Mutta mies ei lähde, hänhän joutuisi jättämään jälkikasvunsakin... Aatteleppa ite.
 
Sanna on ikävä kyllä oikeessa,tyhmä olet jos uskot miehen juttuja.

Olen tyhmänä kokenut suht samallaista ja kakkaa se mies höpisi,jos mies sua oikeesti rakastaa niin hän kertoo hyvin pian tapaamisenne jälkeen vaimolleen asiasta ja muuttaa nopeesti pois.
Ne jotka vitkuttelevat ,lähtevät toisen mukaan vasta kun salasuhde paljastuu vaimolle ja vaimo pistää miehen pihalle.
 
Minä en ole eron syy, ero oli sovittu ja toteutuu, vaikka minua ei tässä kuviossa olisi. En ole salainen siinä mielessä, että miehen työkaverit tuntevat minut, samoin monet ystävät. Mies ei ole yrittänyt salata minua edes lasten äidiltä, vaan oletti yhden yhteisen ystävämme kertovan asiasta naisen ystävälle. Liikumme siis samoissa piireissä.

En ole epävarma enkä mustasukkainen miehen kotielämästä, ainoastaan siitä miten jaksan tämän siirtymäajan ja onko hinta liian kova. En siis voi vaikuttaa heidän eroonsa, se tapahtuu, mutta hitaasti.
 
Ero on tapahtunut hitaasti, monta vuotta, koska mies on ajatellut, että ""ehjä perhe"" on lapsille hyväksi, on vasta viime aikoina tajunnut, että jatkuva riitely ja normaalin läheisen kanssakäymisen puute on lapsille vahingollista. Mies myös itsekkäästi pelkää arkea ilman lapsia.

Lukekaa mitä nimimerkki ""Tytär"" kirjoittaa perhehelvetistä.
 
...""Toivon siis, että jollet voi sanoa mitään asiallista, älä sano mitään, pliis. ""
Siis mitä, enkö ole muka sanonut mitään asiallista..huh huh, olen sanonut oman mielipiteeni ja aivan asiallisesti.
Niinpä, monet miehet esittelevät uuden hoitonsa ystävilleen ja työkavereille, mutta ei se sita tarkoita, että tieto menisi miehen lasten äidin korviin. Sukulaiset voisivat ehkä kertoa, mutta en tiedä.....
Miehelläni on yksi sellainen kaveri joka raahaa uusia naisia meillekin ja tiedämme, että mies asuu avoliitossa. En tunne avokkia, joten ei ole minun asiani informoida häntä noista naisista ja mieheni ei pidä kaverinsa avokista, joten hänelle on ihan sama ketä kaverinsa mukana kulkee.

Jos tuo teidän juttu on niin suurta rakkautta niin miksei mies järjestä yhteistä aikaa kanssasi ja yhteistä elämää... tuo pari kertaa viikossa yhteinen yö kuulostaa aika vähäiseltä....

Pistä mies kovaa vasten ja käske erota ja sitten vasta tapaatte uudestaan, kun mies on kotoa muuttanut ja niin ei tarvitse sinunkaan potea huonoa omaatuntoa. Et voi olla 100% varma. että mies eroaa...
 
""Ero on tapahtunut hitaasti, monta vuotta, koska mies on ajatellut, että ""ehjä perhe"" on lapsille hyväksi, on vasta viime aikoina tajunnut, että jatkuva riitely ja normaalin ""

...naiset ovat idiootteja kun uskovat kaiken... Tuo on se kaikista yleisin selitys;)
 
Siis mitä? Nyt en oikein tajua tätä teidä kuviota,mies oletti että joku muu henkilö kertoo teistä ja sekö ei sitten suututtaisi vaimoa?

Luulempa että siitä vasta se vaimo suuttuisi ja pahasti.Nyt kyllä kannattais miehen ihan itse kertoa teistä,vaimohan voi luulla että heillä on mahdollista jatkaa viellä.

 
Minä en usko, että toiset naiset ovat aina läpeensä pahoja tai mitenkään vähemmän älykkäitä ihmisiä.
Se on vain niin, että ne ovat siinä elämänvaiheessaan omastamielestään sellaisia enkeleitä, jotka ottavat haavoittuneen ukon siipiensä suojaan.
He eivät vielä ole nähneet oikeaa parisuhdetta, eikä heillä ole mitään syytä olla uskomatta miestä, kun he eivät ole vielä paatuneet sillä saralla tarpeeksi. Eivätkä he vielä ymmärrä, että mies on erilainen rakkausasioissa, eivätkä osaa niin lukea rivienvälistä tekstiä. He eivät näe mitään syytä olla uskomatta ihmistä, kun hän puhuu pehmoisia.

En puhu nyt kaikista toisista naisista, vaan juuri niistä, joille käy sitten köpelösti kun rakastuvat päätäpahkaa, ja niistä tapauksista, kun jää se fiilis, että ukko onkin petturi ja palaa vaimon luo.
Ne antaa alussa niin hirveästi sille miehelle, että ne ei pysty mitenkään suojautumaan sitten, kun se mies etääntyy.
Kuuntelee sen valitusta ja eläytyy siihen juttuun kauan aikaa, ja valvoo öitään ja odottaa mieheltä salapuheluita.
Ukko tyhjentää pussinsa niinkuin ei olisi ikinä saanut kunnolla pillua, ja sille naiselle tulee sellainen käsitys, että hän on maailman tärkein ja paras ihminen.
Siis eihän siinä ole mitään ihmeellistä kuitenkaan, että ihminen siihen lähtee mukaan.
Sehän on harvinainen tilaisuus naiselle, että on sellainen ryöppy palvontaa yhtäkkiä, sinkkumaailmassa ollaan kuulemma hyvin kitsaita siinämielessä, mitä on kuunnellut juttuja.
Mutta sen tekee vain kerran, ja jos se juttu ei onnistu, niin se on vittumainen paikka huomata, että se tosiaankin vain tyhjensi ne pussinsa se jätkä. ja sillon on varmaan viimeinen kerta, että nainen siihen rupeaa.

Se on vähän niinkuin näpäytys sille kiltille naiselle, että joskus säälikään ei ole hyvä, ja sitä että kaipaa pönkitystä itsetunnolleen, ja että ei siitä kunniankukko laula vaikka rupeaa toista paapomaan, jolla on vielä koti jossain muualla.

Uskon silti, että se tunne on sillähetkellä aitoa, enkä näe mitään syytä ettei laastarisuhdekin onnistu.
Se pitää panna vain tauolle siksi aikaa, että se äijä on omillaan, ja aloittaa alusta, eikä se sitten edes ole enää mikään laastari suhde.

Siinä on vain se kauhun tasapainon saavuttaminen, että nainen on tarpeeksi kärsivällinen odottaakseen, mutta ei liian kärsivällinen tullakseen poljetuksi.
Ja että jaksaa sen, että se ei ole oikea vastavuoroinen suhde vielä pariin vuoteenkaan, koska se ukko ei osaa siinä elämän vaiheessa ottaa vastaan puoliakaan siitä mitä se nainen kestää sen taholta.

 
Monta vuotta? Ilman seksiä tai muutakaan läheisyyttä?? Monta vuotta yhteisiä lapsia hoidellen, mutta ilman keskinäistä yhteyttä???

Ja tavattuaan sinut, vasta ymmärsi, että lasten paras ei olekaan ehjä koti???

Silti ei kerro avovaimolleen.... ??? Ei halua suututtaa häntä... siis välitää hänen tunteistaan.

Jotenkin vaikuttaa sitlä että olet miehen kostokappale avokilleen.. Onko avo pettänyt miestä? Tässä hänelle kosto, kun avo kuulee muualta että mies tapailee toista salaa.
Ehkä mies toivoo, että avo lakkaisi lentämästä, ja olisi enemmän kotona, kun pelästyy, että miehellä on joku toinen vosu??

Ja sitten he sopivat välinsä jälleen.
 
En mäkään ymmärrä sitä toisen naisen syyllistämistä. Jos oma mies hyppäisi jonkun toisen naisen punkassa, niin kyllä miestä siinä ensimmäisenä syyttäisin. Ja ihan oikeasti, olipa se toinen nainen kuinka aktiivinen tai passiivinen sivusuhteilija, niin ei kukaan kenenkään miestä väkisin vie. Tai ainakaan tällaisesta en ole koskaan kuullut - tai no olenpas (naapurin mies väitti jäädessään kiinni pettämisestä, että hänet oli ""kiristetty"" sänkyyn toisen naisen kanssa ;), mutta en kyllä sitä ihan helpolla usko.
 

Yhteistyössä