Etävanhemman tapaamiset - kuka kustantaa matkat?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tietääkö kukaan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tietääkö kukaan

Vieras
Meillä on sellainen tilanne, että olen kolmen lapsen yksinhuoltaja. Nyt kun kuopuksen isä on täydellisten rahavaikeuksien ja vuosien työttömyyden vuoksi muuttanut pois 110km päähän olemme menossa sopimaan lastenvalvojalle tapaamisista. Mies ei ole koskaan maksanut lapsen kuluista muuta kuin yhden helistimen, muutoin hän on lainannut minulta rahaa tuhansia euroja. Tällä hetkellä mies on sairaslomalla. Elatusmaksuja ei maksa.

Mies on laittanut viestiä, että aikoo vaatia tapaamiskulujen puolittamista. Hän hakee lapsen, mutta jos en tule hakemaan, hän ilmoittaa sos.puolelle. Minusta tämä vaatimus on kohtuutonta, koska minulla on kaksi vanhempaa lasta, joita ei voi vielä kotiin kahdestaan jättää, joten autossa istumista tulisi viikonlopussa edestakaisin todella ikävästi. Muutoinkin olen hyvin tiukilla kaiken jaksamisen ja työmäärän kanssa. Hoitoapua minulla ei ole mistään. Polttoainekuluihinkin osallistuminen on minusta väärin, koska olen lainannut miehelle mielettömiä summia rahaa saamatta niitä koskaan takaisin.

Mitä mieltä?
 
Periaate on että tapaajavanhempi vastaa tapaamisen kustannuksista, mutta yleensä vanhemmat sopivat kulut puoliksi, kyse on siis teidän välisestä sopimuksesta. Jos ette pääse sopimukseen, sen ratkaisee oikeus.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tietääkö kukaan;24273713:
Meillä on sellainen tilanne, että olen kolmen lapsen yksinhuoltaja. Nyt kun kuopuksen isä on täydellisten rahavaikeuksien ja vuosien työttömyyden vuoksi muuttanut pois 110km päähän olemme menossa sopimaan lastenvalvojalle tapaamisista. Mies ei ole koskaan maksanut lapsen kuluista muuta kuin yhden helistimen, muutoin hän on lainannut minulta rahaa tuhansia euroja. Tällä hetkellä mies on sairaslomalla. Elatusmaksuja ei maksa.

Mies on laittanut viestiä, että aikoo vaatia tapaamiskulujen puolittamista. Hän hakee lapsen, mutta jos en tule hakemaan, hän ilmoittaa sos.puolelle. Minusta tämä vaatimus on kohtuutonta, koska minulla on kaksi vanhempaa lasta, joita ei voi vielä kotiin kahdestaan jättää, joten autossa istumista tulisi viikonlopussa edestakaisin todella ikävästi. Muutoinkin olen hyvin tiukilla kaiken jaksamisen ja työmäärän kanssa. Hoitoapua minulla ei ole mistään. Polttoainekuluihinkin osallistuminen on minusta väärin, koska olen lainannut miehelle mielettömiä summia rahaa saamatta niitä koskaan takaisin.

Mitä mieltä?

Meillä mies maksaa matkat puoliksi eksänsä kanssa. En muista nyt virallista kantaa. Elareiden laskentakaavat ja ohjeet löytyvät jostakin netistä.
 
Meillä ex-maksaa kulut, mutta vähentää elatusmaksuja laskettaessa kilometrikorvauksia omista tuloista 100€. Käsittääkseni sunkin kohdalla mies on muuttanut, joten eikai se voi sulta alkaa vaatimaan korvauksia... Sanot vaan ettei ole rahaa bensaan.
 
Vaikea tilanne.
Meillä on ajettu puoliväliin matkaa, josta toinen on noutanut silloin kun tapaajavanhempi asui väliaikaisesti kauempana. Matka tuli silloin tehtyä kaksi kertaa, mutta oli lyhyempi.

Yritä sopia tosi harvat tapaamiskerrat. Ei se lapsenkaan etu ole kulkea usien tuollaista matkaa.
 
[QUOTE="vieras";24273743]Periaate on että tapaajavanhempi vastaa tapaamisen kustannuksista, mutta yleensä vanhemmat sopivat kulut puoliksi, kyse on siis teidän välisestä sopimuksesta. Jos ette pääse sopimukseen, sen ratkaisee oikeus.[/QUOTE]

Lue OM:n sivuilta Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi, kohta 5 Tapaamisoikeus ja elatusapu. Siellä on vastaus kysymykseesi.

"Ohjeen mukaan lapsen tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvat matkakustannukset
otetaan huomioon sen vanhemman elatuskyvyn vähennyksenä, joka
vastaa kustannuksista. Edellytyksenä matkakustannusten huomioon ottamiselle on
kuitenkin se, että kustannukset ovat vähäistä suuremmat. Vastaava edellytys on
asetettu myös oikeuskäytännössä (KKO 2003:66). Ohjeen mukaan matkakustannukset
otetaan huomioon vain siltä osin kuin niiden määrä ylittää 100 euroa kuukaudessa.

….. (etä)vanhemman
elatuskykyä laskettaessa matkakustannuksia otetaan huomioon enintään
100 euroa kuukaudessa."

Ja uusin tarkennus euromääriin on tässä
"kohta 3.3.7. Lapsen tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvat matkakustannukset otetaan huomioon sen vanhemman elatuskyvyn vähennyksenä, joka vastaa niistä. Kustannukset otetaan huomioon halvimman tarkoituksenmukaisen matkustustavan käyttämisestä aiheutuvien kustannusten mukaisesti. Vähennyksen saa kuitenkin tehdä vain siltä osin kuin kustannusten määrä lasta kohden ylittää 110 euroa kuukaudessa. Vähennyksen enimmäismäärä on 110 euroa kuukaudessa lasta kohden."

Toisin sanoen lähivanhempi ei osallistu suoraan matkakuluihin, mutta ne on huomioitu siinä vaiheessa, kun olette sopineet tai käräjäoikeus on määrännyt elatusmaksun. Jos jomman kumman elatusmaksuun vaikuttavat tulot tai menot ovat olennaisesti muuttuneet, voitte muuttaa elatussopimusta. Sen voi tehdä joko sopien lastenvalvojalla tai käräjäikeuden välityksellä.
 
Rahan lainaaminen tuskin käy mihinkään perusteeksi ellette sitten ole laittanut lainaamisia johonkin ylös paperille ja sopineet maksusuunnitelmasta. Vaikka tilanne tuntuu epäreilulta, niin tuolle ei oikein voi mitään. Ehkä pystyt jatkossa olemaan lainaamatta lisää.

Yritä keksiä automatkoihin jotain kivaa myös isommille lapsille, ettei matkoista tule pelkkää pakkopullaa. Onko matkan varrella mitään kivoja paikkoja, joissa voisi poiketa?
 
[QUOTE="Mimmi";24273959]!? Luoja laspiperheiden erolta varjelkoon. Vaikeaa on, voi jessus miten vaikeaa. :([/QUOTE]

Oikeasti on vaikeaa. Mies haluaa estää kaikin tavoin sen, etten voisi käydä töissä. Hän on luvannut tehdä elämästäni helvettiä ja tekikin sen jo yhdessäolomme aikanakin. Yhteiselo oli kamalaa miehen osoitauduttua täysin vastuuttomaksi ja itsekkääksi hyväksikäyttäjäksi. Nyt hän sitten julistaa, kuinka aikoo vaatia useita tapaamisia, mutta aikoo olla ne käyttämättä peruen tuntia ennen, jotta sovitut viikonlopputyöt tms. eivät varmasti onnistu.
 
No eihän tuo 110 km ole nyt niin kamalan pitkä matka vaikkakin edestakaisin tekee sen 220 km. Kohtuutonta minusta vaatia että etävanhempi vastaisi yksistään matkakuluista. Minkä ikäinen lapsi kyseessä? Julkisten kulkuneuvojen käyttökö ei tule kysymykseen? Eli lapsi matkustaisi yksinään etävanhemman luo ja takaisin? Jos alle kouluikäinen niin voisiko sitten olla vähän pidemmän jakson aina kerrallaan isänsä luona niin ei tartteisi niin usein tuota matkaa sit tehä.
 
Jos exäsi asuu 110 km päässä teistä tällä hetkellä, hän tuskin saa ”useita tapaamisia” kuukaudessa. Varsinkaan jos ei kykene edes maksamaan lapsen hakemiseen ja palauttamiseen liittyviä kustannuksia. Todennäköisimmin lapsi saa tavata isäänsä joka toinen viikonloppu. Viimeistään kun lapsi menee kouluun/esikouluun, tarkoittaa tämä sitä, että hän hakee lapsen pe iltapäivällä ja palauttaa su illalla. Samalla kun sovitte tapaamisista, sovitte myös elatusmaksusta. Jos exälläsi ei ole varaa maksaa mitään, maksaa Kela elatusmaksun hänen puolestaan.

Valitettavasti etävanhempi voi todella tehdä niin, että ei toteuta tapaamisia. Jos hän tekee niin useasti, pidä ohareista päiväkirjaa (varmuuden vuoksi, jos joudutte riitelemään asiasta myöhemmin –esim. ex haastaa sinut oikeuteen jostakin lapseen liittyvästä). Näille ohareille et voi tehdä mitään etukäteen. Jos oharit toistuvat useasti ja työntekosi vaarantuu toteutumattomien tapaamisten takia, voit jopa saada lapsellesi kunnalta varahoitopaikan näitä kertoja varten (silloin edellä mainittu päiväkirja on tarpeellinen todiste).
 
[QUOTE="vieras";24274035]No eihän tuo 110 km ole nyt niin kamalan pitkä matka vaikkakin edestakaisin tekee sen 220 km. Kohtuutonta minusta vaatia että etävanhempi vastaisi yksistään matkakuluista. Minkä ikäinen lapsi kyseessä? Julkisten kulkuneuvojen käyttökö ei tule kysymykseen? Eli lapsi matkustaisi yksinään etävanhemman luo ja takaisin? Jos alle kouluikäinen niin voisiko sitten olla vähän pidemmän jakson aina kerrallaan isänsä luona niin ei tartteisi niin usein tuota matkaa sit tehä.[/QUOTE]


Niinpä niin. On kohtuutonta vaatia, että etä vastaisi matkakuluista yksin, mutta ei ole kohtuutonta vaatia, että minä vastaan AIVAN kaikesta muuten yksin. Rahoitan kodin ja asumisen, vaatteet, urheiluvälineet, ruoan, hoidon, harrastukset ja olen tähän asti rahoittanut myös miehen elämisen, kun ei ole selvinnyt töihin ja vähitellen paljastuivat mielettömät summat ulosotossa.
 
[QUOTE="vieras";24274035]No eihän tuo 110 km ole nyt niin kamalan pitkä matka vaikkakin edestakaisin tekee sen 220 km. Kohtuutonta minusta vaatia että etävanhempi vastaisi yksistään matkakuluista. Minkä ikäinen lapsi kyseessä? Julkisten kulkuneuvojen käyttökö ei tule kysymykseen? Eli lapsi matkustaisi yksinään etävanhemman luo ja takaisin? Jos alle kouluikäinen niin voisiko sitten olla vähän pidemmän jakson aina kerrallaan isänsä luona niin ei tartteisi niin usein tuota matkaa sit tehä.[/QUOTE]

Ei ole kohtuutonta vaatia etävanhempaa hoitamaan lapsen hakua ja palautusta. Oikeusministeriö ja oikeusasteet ovat sen nimenomaan niin tarkoitteneet, että etävanhempi vastaa lapsen luonapitoon liittyvistä kustannuksista silloin kuin lapsi on hänen luonaan - myös matkajärjestelyistä ja -kustannuksista. Luonapitoon ja matkoihin liittyvät kustannukset otetaan huomioon elatusmaksun määrässä. Jos etäisyys on pitkä ja luonapitoajat ovat pitkiä, vähentää se etävanhemman maksamaa elatusmaksua.

Fiksu lähivanhempi toki pyrkii edesauttamaan tapaamisia - myös taloudellisesti, jos se on hänelle mahdollista ja etävanhempi on täysin kykenemätön elättämään omaa lastaan/itseään. Tosin rajansa kait silläkin on, koska olisiko lapsella sopivat oltavat sellaisen vanhemman luona: saisiko hän tarpeeksi esim. ruokaa? Itse kyllä voisin väliaikaisesti (joitakin kuukausia) maksaa matkakustannukset, vaikka muutoin lähden siitä, että pidemmällä tähtäimellä aikuinen ihminen pystyy halutessaan talousasiansa korjaamaan.
 
[QUOTE="noh";24274144]Ei ole kohtuutonta vaatia etävanhempaa hoitamaan lapsen hakua ja palautusta. Oikeusministeriö ja oikeusasteet ovat sen nimenomaan niin tarkoitteneet, että etävanhempi vastaa lapsen luonapitoon liittyvistä kustannuksista silloin kuin lapsi on hänen luonaan - myös matkajärjestelyistä ja -kustannuksista. Luonapitoon ja matkoihin liittyvät kustannukset otetaan huomioon elatusmaksun määrässä. Jos etäisyys on pitkä ja luonapitoajat ovat pitkiä, vähentää se etävanhemman maksamaa elatusmaksua.

Fiksu lähivanhempi toki pyrkii edesauttamaan tapaamisia - myös taloudellisesti, jos se on hänelle mahdollista ja etävanhempi on täysin kykenemätön elättämään omaa lastaan/itseään. Tosin rajansa kait silläkin on, koska olisiko lapsella sopivat oltavat sellaisen vanhemman luona: saisiko hän tarpeeksi esim. ruokaa? Itse kyllä voisin väliaikaisesti (joitakin kuukausia) maksaa matkakustannukset, vaikka muutoin lähden siitä, että pidemmällä tähtäimellä aikuinen ihminen pystyy halutessaan talousasiansa korjaamaan.[/QUOTE]

Mies on reilusti yli neljänkymmenen ikäinen ja vähitellen on käynyt ilmi, että hän on kärsinyt talousongelmista jo hyvin pitkän ajan. Toistaiseksi hän on vienyt lasta isoäidin luo, jossa ovat olleet yhdessä. Nyt kuitenkin isoäiti harmitteli sitä, kun lapsella ei ole ruokia mukanaan ja kyseessä on suhteellisen pieni lapsi, joten ruokamäärät eivät ole valtaisat. Olen maksanut miehen kuluja jo vuosia tuhansien eurojen arvosta, mutta saanut häneltä vain tyhjiä lupauksia. Tulevien tapaamisten osaltakin hän on luvannut lähinnä vaikeuttaa omaa elämääni niiden kautta, joten matkakustannuksiin osallistuminen ei tunnu minusta oikealta ratkaisulta.
 

Yhteistyössä