Lapsettomuushoitoketjussa plussanneet

[Keltainenkukka92]

Tyttöonnittelut @Karhurouvanen ! Onko sulla tiedossa luovuttajien pituudet - voiko olla, että on niin yksinkertaista että hän on petite? Kaverilla siis sama juttu aikoinaan paitsi hänellä tuo mitta oli ilmeisesti vielä pienempi koska järjestelmä hälytti mutta sitä kuitattiin sillä, että kaveri itse on tosi lyhyt ja hänen suvussa on monta hyvin lyhyttä. Ja terve poika syntyi

Voi kuinka suoria ja rehellisiä mietteitä isosisaruksilta! Ei tarvitse vastata jos liian henkilökohtainen aihe mutta kiinnostaa, kun me olisimme pitkällä lahjasoluprosessissa; oletko puhua lapsille solujen taustasta jo tässä vaiheessa?

Meillä tuo 3v on ollut vain positiivisin mielin (ja hänhän kysyi silloin lokakuussa että onko mun masussa vauva vaikka emme olleet kertoneet, toki hänellä aika tuoreessa mielessä silloin mitä iso vatsa tarkoittaa, kun on syyskuussa syntynyt serkku). Vähän pelkään, että todellisuus iskee kovaa sitten (esim. vauva vie aikuisilta paljon aikaa ja huomiota, varsinkin kun hän on hyvin vahvasti äidin poika) mutta toisaalta niin herttaista, kun toinen niin odottaa "vaikka tiedän kyllä että alussa se ei osaa leikkiä, eikä edes istua!")

Ei ollut tarkoitus esittää superihmistä, itse ajattelen enemmän että tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, kuka nyt järjestää itselleen tällaista soppaa vikalle kolmannekselle. Onneksi en tee kuin 80% työaikaa ja nyt olen vähentänyt asiakaskäyntien määrää pikkasen eli käytännössä en tee ihan sitäkään. Ja tasan viikon päästä on enää aikuisia, fiksuja koiria talossa.

 

[Mollama]

Täällä menee ihan ok. Oon taas töissä ja herkästi jään saikulle, jos supistelee yhtään enemmän. Oon aika stressaantunut tilanteesta ja seuraan kaikkia vatsan tuntemuksia ihan herkeämättä. Selkeästi stressi lisää supistuksia, joten onneks töissä kyllä ollut nyt kivoja päiviä niin saanut ajatuksia muualle. Onneks neuvolasta olivat täysin valmiita kirjottamaan saikkua sekä esihenkilökin sanoi, että tärkeintä on nyt ensin vauva ja minä, sitten vasta vikana työt.

Ootan rakenneultraa kun kuuta nousevaa, että saan taas tiedon kohdunsuun tilanteesta. Rakenteita en osaa stressata jostain syystä yhtään, mutta se hemmetin kohdunsuu näiden supisteluiden takia. Tj 10 yötä. Isosisarukset saa kuulla vauvasta myös sen jälkeen. Tuntuu että esikoinen 8v on välillä vilkuillut mahaa, muttei ole mitään kysynyt. 6v on niin omanlaisensa, ettei ole varmaan paljon ehtinyt mun mahaa katella. Töissä helppo vielä piilottaa, kun sairaalassa hoitajanvaatteet on tällasia telttoja. Kollegat saa kans kuulla sit uä jälkeen.

Vauva potkii paljon ja usein. Liikkeet tuntunut jo yli kuukauden ja kädelle mies tunsi ekan kerran ehkä rv 16. Sen puolesta huojentunut olo, että hengissä ja virkeä ainakin pieni on.

Mitään en ole vielä uskaltanut ostaa, enkä jotenkin edes jaksanut miettiä varsinkaan mitään isompien hankintaa. Mutta parit vaatteet olen itse ommellut ja yhden romperin neuloin sairasloman aikana. Onneks ehtii vielä hyvin.

Rv 19+jotain

 

[Mollama]

Ei hitto meinas mennä hermo. Kysyin neuvolasta, jos olis voineet uusia lugereseptin, että riittäis vähintään rv32 asti. Niin eivät kuulemma uusi, koska keltarauhashormonista on hyötyä vain alkuraskaudessa eikä ole näyttöä, että hyödyn siitä. Siis wtf?! Nimenomaan keskostaustaisille määrätään lugeja tukemaan kohdunkaulaa ja rauhottamaan supistuksia. Tutkimuksissa on ihan todettu, että emättimen kautta lugeilla voi olla vaikutusta kohdunkaulan pysymiseen. Vaikka ne on hyväksi mitanneet kohdunkaulan niin, mitäs jos se oli niin hyvä just lugejen ansiosta?! Oikeasti! Plus varsinkin kun noista ei voi olla mitään isompaa haittaa!

Tarkistin sit vielä kannasta, että onneks niitä olikin reseptillä vielä reilusti eli pystyn käyttää vähintään sinne rv32 asti. Mut huoh, sapettaa ettei voida tässä tilanteessa määrätä lääkettä varmuudenvuoksi vaikka tiedetään tausta ja sekin että oon ollut jo sairauslomalla supisteluiden takia.

 

[Ovum93]

Pitkästä aikaa palstalla, ihanaa kun täällä on tulossa tyttöjä ja poikia !!

Päivitys meidän osalta:

Meidän esikoinen syntyi käynnistyksellä h39+1, 2 vrk käynnistys. Syynä oli pieni koko mutta neiti syntyi ihan normi kokoisena 3.2kg, napanuora oli kolme kertaa kietoutuneena ympärille ja sydänäänet ponnistusvaiheessa menivät huonoksi niin ensarina jouduin nopeasti hänet pusertamaan ulos tai olisivat imukupanneet tytön. Mutta onneksi tyttö syntyi terveenä, itse sain ikävän repeämän ja vuosin reilu litran.

Oma fyysinen Palautuminen oli vaikeaa alkuun, noin 3vk verran. Rautainfuusio onneksi auttoi paljon. Neiti on ollut myös hieman haastava vauva, ei juurikaan nuku yöllä eikä päivällä, haluaisi aina vain katsella, oppia ja pohtia maailman menoa hirveän nopeasti siksi oppinut kaikki kehitysaskeleensa, esim syntymästään käännellyt kyljelleen ja edelleen kääntyilee sinne tänne. Nyt ikää reilu 5vk.

Välillä kaipailen vauvamahaa, raskaus oli toisaalta niin ihanaa kun tyttö aina mukana ja loppujen lopuksi henkisestä stressistä huolimatta helppoa. Nyt onneksi murulla on owlet sukka niin mitään pelkoja enää ei ole ollut mitä raskaudessa oli kyllä koko ajan. Ollut iso helpotus toisaalta se vaikka yöunet jää olemattomaksi nyt muusta syystä

Maailman mullistavaa tämä äitiys on ollut. Hullua vaikka ei nuku, koko ajan vauva tai kotihommia eikä omaa aikaa ollenkaan enkä suihkuunkaan meinaa aina päästä, niin silti en muuttaisi mitään, ihan äiti aivot jo Ihania synnytyksiä ja loppuraskaudessa teille kaikille, 2026 vauvat

 

[Keltainenkukka92]

Paljon onnea @Ovum93 ! Vaikka synnytys kuulostaa vähän hurjalta kirjoitat siitä jotenkin positiiviseen sävyyn, toivottavasti oli hyvä kokemus. Aikamoinen neiti teillä, joka kääntyilee jo nyt! Toivottavasti saatte pian parempia unia.

@Mollama tässä saa kyllä itse turhaan usein olla asiantuntijana.. Onneksi sulla on jo tarpeeksi reseptillä mutta kuitenkin!


Täällä kaikki hyvin, kyllä nämä ihanat aurinkoiset talvipäivät vain piristää. Enää pari päivää pentujen kanssa, nyt tuntuu siltä että jos tätä härdelliä on kestänyt nyt niin yksi ihmispentu enemmän tai vähemmän ei tunnu missään. Te, joilla joskus ollut _yksi_ luovutusikäinen pentu voitte kuvitella millainen meno on kokonaisen lauman kanssa, varsinkin kun tyhmyys tiivistyy.

Muuten vointi hyvä, mutta selkä, nivuset ja ilmoittavat varsin selvästi jos on tullut liikuttaa liikaa. Nyt on taas ollut parin päivän verran jkv harkkareita, sitä ennen ei moneen viikkoon. Liikkeet tuntuivat alkuviikosta tosi huonosti mutta nyt taas tosi selkeästi, veikkaan että vauva on vaihtanut asentoa. Vähän kaipaan hikkaa, esikoinen hikkas tosi paljon raskausaikana ja se oli niin liikkistä + sai varmuutta asennosta. Nyt ei haluakaan miten päin on.

29+5

 

[tasaraha]

Varhaisraskauden ultrassa käyty. Sieltä löytyi elävä sikiö eikä mitään poikkeavaa. Pituus vastasi viikkoja 13+0, tänään hedelmöittymisen perusteella 12+5. Seuraavaksi sitten neuvola kahden viikon päästä.

 

[tasaraha]

Mitens @Lilja93 ultra?

 

[Keltainenkukka92]

Onnittelut @tasaraha ! Alkaako olla yhtään varma fiilis? aika kivat viikot kasassa sulla. Toivottavasti myös @Lilja93 kaikki hyvin. @Mollama rakenneultra taitaa olla ihan pian? Entä käykö @sara3 enää täällä, sulla taitaa myös olla tosi isot viikot, toivottavasti kaikki hyvin.

Ai että mä nautin näistä talvikeleistä ja olen kiitollinen siitä, että vielä jaksan ulkoilla ja nauttia. Tänäänkin 7km jäällä koirien kanssa. Tuntui kyllä selässä ja pakaroissa, meni kuitenkin ohi pienellä levolla. Ihan kuin vauva olisi kääntynyt pää alaspäin toissapäivänä. Oli taas konkreettinen muistutus siitä, että synnytys lähestyy. Onko se sitten 5 tai 11 viikkoa, ei kuitenkaan tunnu kuin silmänräpäykseltä! Siis 5 viikkoa oli aikaisemmin "no viiden viikon päästä aloitan synarelan, ultrat noin 7 viikon päästä, ehkä 9 viikkoa puntioon..."

Ehtii toki kääntyä vielä monta kertaa, toivottavasti pysyisi. En missään nimessä halua sektiota joten ei kiitos perätilalle!

30+1

 

[tasaraha]

Ehdottelin jo, että kerrottaisi mun perheelle raskaudesta tulevana viikonloppuna, mutta mies ehdotti vasta pääsiäistä Ja perusteluna oli, että vaikka kerrottiin silloin esikoisesta perheelle jo jouluna (la oli heinäkuussa), niin kun on kokemusta epäonnistumisista, niin odotettaisiin tällä kertaa pidemmälle raskautta.

Ja keltainenkukka mainitsi perätilan, niin esikoinen syntyi perätilassa alakautta ja meillä ainakin oli varsin sujuva perätilasynnytys.

 

[sara3]

Olen lukenut taustalla kaikki viestit. Onnea (ja hyviä hermoja) uusille! Pitkillä viikoilla moni jo menee, täältä tullaan toivottavasti perässä.

Täällä elellään nyt 19. raskausviikkoa. Tämä raskaus on siitä erilainen, että sen aikaansaaminen vaati eniten lääketiedettä avuksi, mutta olen myös huomannut päässäni myllertävän aika paljon. Tarkoitan tällä sitä, että nyt raskauden edetessä olen alkanut tehdä luopumistyötä tämän koko raskaus/yritys- genren suhteen. Tämä lapsi, joka nyt toivottavasti syntyisi hengissä sitten kesällä, tulee jäämään perheemme viimeiseksi ja se tuntuu todella hyvältä.

Kuulostaako ihan oudolle, että kaikesta vaivannäöstä, kivusta ja peloista huolimatta odotan eniten syksyä? Silloin vauva olisi jo ulkona, laitattaisin heti kierukan kun on mahdollista (mikä samalla tuntuu naurettavalta kun ei ole tähänkään mennessä raskautunut luonnollisesti) ja vartaloni on viimein taas minun. Pääsen laihduttamaan omiin mittoihin, heivaamaan kaiken vauvakrääsän pois ja suunnittelemaan uusia tuulia elämääni. Iso pelon ja epävarmuuden aiheuttaja poistuu.
Haluan päästä elämässä eteenpäin ja olen siihen jotenkin tosi valmis. Ja siis olen siihen valmis nimenomaan siksi, että tämä raskaus saatiin alulle. Jos olisin vielä hoidoissa, niin en todellakaan odottaisi ilolla syksyä. Ahdistuneena enemmänkin. Eli tämä nykyinen fiilis on mahdollista vain ja ainoastaan, koska nyt näyttää siltä, että tästä saattaisi oikeasti tulla kolmas lapsi meidän perheeseen.

Toki pelkään koko ajan, että jotain menee vikaan. Olen tuntenut potkuja parin viikon ajan ja se onneksi helpottaa pelkojani. En kuitenkaan ole optimisti, eli uskon sitten vasta kun näen.
Mutta olen siis mm. alkanut säästää rahaa loppuvuodelle ihan vaan siksi, että kunhan pääsen jossain vaiheessa taas omiin mittoihini, niin haluan törsätä itseeni laatuvaatteiden avulla. Uusi pipo, huivi, takkeja, ehkä kengät. Ah, miten kutkuttavaa! Viime vuonna hoitoihin meni saman verran rahaa kun mitä käytimme aikoinaan automme ostamiseen. Nyt haluan kääntää fokuksen itseeni ja omaan hyvinvointiini. Siis tietysti myös lasten hyvinvointiin jne., mutta ymmärrätte varmaan, mitä tarkoitan?
Heitän hiiteen kaikki ravintolisät, ovulaatiotestit jne.

Meidän yritystaival alkoi vuonna 2018. Sen jälkeen olemme onnistuneet saamaan kaksi lasta ja nyt ehkä tämän kolmannen, ja siitä olen äärettömän kiitollinen. Mutta samaan aikaan tuon ajan verran olen myös kokenut paljon negatiivisia tunteita, kateutta, vihaa omaa vartaloani kohtaan, surua, epätietoisuutta, pelkoa yms. Triggeröitynyt tuntemattomien julkkisten raskaushekumoinnista yms. Jopa sen Pipsa Possun äidin raskaudesta, joka kertoo niin karua kieltä mun viime vuoden henkisestä tilasta


Mutta siis. Olen valmis lähtemään tästä genrestä pois ja nyt käsittelen sitten jotenkin kaikkea mikä siihen on liittynyt. Olen jopa alkanut kuunnella musiikkia lenkeillä. Vuosien ajan olen kuunnellut lapsettomuushoito-/keskenmenopodcasteja, mutta nyt jotenkin tuntuu, että on aika alkaa päästää niistäkin irti. Tunnen aivan uskomatonta empatiaa kaikkia heitä kohtaan, jotka ovat vielä omalla "polullaan". Sydän särkyy, kun miettii miten lujilla moni ihminen ja pariskunta on. Ja miten epäreilua tämä kaikki on. En edelleenkään ymmärrä luonnollista raskautumista. En siis ymmärrä sitä ollenkaan. Se on ihan jotain ydinfysiikkaa vastaavaa toimintaa minulle.

En nyt erityisesti edelleen ajattele, että oli hyvä kokea kaikkea mitä olen kokenut, mutta pakko myöntää, että kyllä tämä on nöyremmäksi ihmiseksi tehnyt ja toivon, että osaisin olla kuuntelijan roolissa kaikille heille, joilla on joku iso asia tuottamassa pelkoa/ahdistusta. Oli se sitten lapsettomuushoidot tai vaikka omaishoitajana oleminen.


Mutta kuten näkee, en ole oikein sellainen raskauskuplassa elävä, vaan enemmänkin odotan pääseväni sieltä pois. Olen oman tieni kulkija monessa asiassa ja se tuntuu pätevän tähänkin

18+3