Ex-kermit

[-m-]

Kukkuu!!

Onnea T: miehenalusta!! Ihanaa, taas lisää vauveleita. Tsemiä teille sinne sairaalaan, jos ette vielä oo päässeet jo kotiin. Pitkän sairaalassaolon jälkeen koti tuntuu luxukselta
nimimerkillä vauvan kanssa sairaalassa 1 viikko..

Juu tänään oli mulla jälkitarkastus.
perjantaina synnytyksestä on kulunut 8 viikkoa. Aika menee nopeaa ja typy kasvaa silmissä. Piti muka miettiä ehkäsyä.. ja pah! seuraava saa tulla jos on tullakseen. 2km takana ja yksi ihana tyttö!

Tyttö hymyilee jo ja osaa kiukutella tekoitkulla..
Aamut on kaikkein ihanimpia. Nukutaan perhepedissä ja tytön kaa köllötellään pitkälle aamuun ja ekoja jokelteluja tulee. Osataan jo sanoa kjääh ja korkeelta tuo.
Silmät seurailee kovasti ja niskoja pidellään jo ylhäällä terhakkaasti. Sängyssä harjoitellaan kovasti kyljelle kääntymistä ->huonosti toimii, liikkuu vain sivuittain mutta napa edelleen samassa suunnassa ;-)

Reissuakin on harrastettu. Eilen viimeks tultiin Rukalta. Äiskä pääs laskemaan ja tyttö isänsä kanssa huoltojoukoissa..

Mitäs muuta? Kevättä kovasti odottelen.. Multasormi alkaa taas kurkata verhon takaa. Ristiäiset oli toissaviikonloppuna. Siivousinnot kotona jäänyt vähälle.. siinä kait tärkeimmät

Musta tuntuu, että tää vauva-aika menee liian nopeaa. Joka päivä on erilainen kun katsoo vauvaa. Oppii enemmän ja muuttuu kovasti. Itkun kanssa saa jo siirtää pienimmät vaatteet pois käytöstä, nyyh! Voisin meidän vauvaa nuuhkia ja pusutella kovasti ja välillä taas väsyneenä tuntuu, että eikö joku vois mun puolesta hoitaa tän vauvan. Reissussakin tuli kerran miehelle huudettua, että mää en jaksa aina imettää, imetä sää!! ""pölijä minä""

hirveä nälkä! pakko mennä jotain etsimään kaapista ennenkuin rinsessa herää unilta ja iskä tulee kotiin -> sitten ruokakauppaan.

voikaahan paksusti tulevat mammat!! ""kaipailee jo pömppömasuaan""

vipe, tilla, eloveena,, (apua en muista niitä vanhoja kermejä enää nimeltä) kerros jo kuulumisia myös ;-)

 

[vipe]

Huomenia!

Ja onnea T. Vaikeuksien kautta voittoon. Ja ison vaavin olit tehnytkin, huh. Oikein mukavaa vauvaeloa koko perheelle!

Meidän vauva täyttää tällä viikolla jo 4 kk. Aika tosiaan menee aivan liian kovaa vauhtia. Ollaan harjoiteltu viikon verran jo perunaa ja tällä viikolla laitettiin mukaan porkkanaa. Ja hyvältä tuntuu maistuvan. Rinnalla ollaan vielä ihan mukavasti ja riittänyt on. Tosin illasta annan korviketta n. 120 ml. Taitanut tulla perinne ja saattaisi pärjätä ilman sitäkin. Meillä ei käännyttä massulleen. Nyt taas yritystä jonkun verran kun oltiin pitkään vaan pelkästään selällään. Ei pienintäkään aikomusta kääntyilemisiin. Jokelteluakin oli, häipyi ja tuli uudestaan. Tämä vauvaelo on tälläistä ""arvausleikkiä"". Mukavaa ottaa kevät vastaan vaavin kanssa. Niin, ulkona tykättiin joskus nukkua, nyt sekin on kiikun kaakun Kotona ollaan ihan pysytelty. En ole mikään kova reissaaja. Tykkään olla ihan kotona.

Mukavia odotushetkiä ex-kermeille! Gekkokin on päässyt jo noin pitkälle... Ikäviä ne sinun supparit. Otahhan levon kannalta ja vaikka sairaslomaa. Gekon kanssa me oltiinkin aikoinaan samassa ketjussa ja on siten ""vanha tuttu"".

terkuin vipe ja poika lähes 4 kk

 

[T:]

Kiitoksia onnitteluista. Poika pääsi kotiin maanantaina, eli vajaan viikon sairaalassa ololla selvittiin. Eli näin jälkeenpäin ajateltuna se on lyhyt aika, vaikka ne sairaalapäivät tuntuivatkin ikuisuuden mittaisilta. En vaan päässyt aikaisemmin nettiin, kun oma alapää ei kestä kovasti istumista.

Kyllä se aika näköjään rientääkin, kun vipen vauvakin on jo noin iso.

Onnea kaikille ex-kermiteille odotukseen. Toivotaan, että kaikki menee hyvin.

 

[ex-himmu]

Hei,
olen lueskellut satunnaisesti näitä ellejä, ja ehdin viime vuoden puolella käydä hetkisen elokuun2006 ketjussa, kunnes tuli km aivan vuoden lopulla.
Taisin pari kertaa kirjoittaa Kermiteissäkin (eri nimimerkillä tosin - kirjoittelin myös yhdellä toisella palstalla, ja vaihdoin siellä nimimerkin kun siellä oli toinen samanniminen. Nyt en ole täällä lueskellut niin tarkkaan, että en tiedä jos on jo joku himmu - niin lisäsin tuon ex siihen eteen -ainakin tässä ketjussa).
Kirjoittelu jäi Kermeissä kuitenkin aika vähiin kun päätin ottaa etäisyyttä koko vauva-asiaan. Nyt kuitenkin tein positiivisen testin eilen (nyt rv 4+4) ja jotenkin vaan piti saada jossain asiasta kirjoittaa. En halua vielä tuonne odottajiin mennä (taikauskoako?) - koska pelkään putoavani taas sieltä ryminällä.

Siis jos mukaan mahtuu, niin voisin käydä joskus kirjoittelemassa kuulumisia ja lukemassa teidän kuulumisianne tietenkin myös. Aika harvoin vaan ehdin ja pääsen koneelle, joten mitenkään kauhean aktiiviseksi tuskin ennätän ruveta.

Aurinkoista odotusta kuitenkin teille kaikille!! Niin toivon, että kaikki menisi tällä kertaa hyvin bd

t. ex-mimmi

 

[KAisa]

Me oltiin miehen kanssa tänää rakenneultrassa. Kiva ku oltiin päätetty ettei kysytä sukupuolta niin sitte ku lähettii sieltä ja mies vei mut töihin niin se tokas että tyttöhän se oli. Mä vaan että häh, mistä sä niin? - no ei sillä ollut pippeliä, sano mies. Ja mä en ainakaa yhtää tajunnu et kumpi on ku ei siitä oikee saanu selvää niin sitte mies vaan et joo se on tyttö. PIkkasen mua huvitti, ku mies ollu kokoajan että ei kysytä, mä taas että kysytää vaan sukupuoli, sit päätettii eilen illalla että ei kysytä, niin mies sitte että joo tyttö tulee. Mutta eipä se mitää varmaa tietoja ole. Mutta hauska kyllä. Ja mä salaa toivon että se olis tyttö, vaikka loppupelissä sillä ei ole mitää merkitystä. Mutta kaikki näytti olevan vauvalla kunnossa. Ei mitää poikkeavaa onneksi. Liikkeitäkin olen tuntenut.Aika jänniä! Mies oli eka kertaa mun mukana ja tykkäsi kovasti ku näki pikkuisen. Ja jäi jopa siihen viereen ku lääkäri teki sisätutkimuksen. Minusta on niin ihanaa ku vatsa kasvaa. Ja kesä on tulossa. Ja sitte ihana vauva!!
Mutta nyt alko sataa jotain räntää/ vettä! Pitää hakea takki tuulettumasta pihalta pois. Palataan! Ja hyvää vointia kaikille!
Kaisa rv 20+5

 

[Salli]

Tervetuloa mukaan ex-himmu! Kyllä tänne mahtuu ja kivakin kun tulee lisää kirjoittajia, tahtoo väliin olla liiankin hiljaista.

Mulla oli kova myllerrys masussa tiistaisen lääkärin jälkeen, mutta olevinaan sitten eilen ja tänään liikkeet on olleet paljon vaimeampia/pienempiä. Lääkäri arveli, että vaavin pylly pönkää tuonne mun oikeaan kylkiluuhun ja siksi se on aivan jo kosketusarka. Toivoi että vauveli vaihtaisi asentoa. Ehkäpä se on sen nyt sitten tehnytkin, kun liikkeiden luonne on muuttunut, eikä niin kovin ole tuo kylkikään enää vaivannut. Toiveita herättelen ja samalla olen huolissani liikkeistä. Liikkeitä kyllä tuntuu, mutta tosiaan vaimeampina.

No aika näyttää... Nyt katsomaan Kotikatua =)

 

[ex-himmu]

Hei Salli,
kiitos tervetulotoivotuksista! Mukava jos mahdun joukkoonne.
Kuten tosiaan sanoinkin, niin jotenkin en vielä uskalla/halua mennä mihinkään ""kuukausiketjuun"" - ja ajattelin, että täällä olevat varmaan paremmin ymmärtävät keskenmenopelon, jota tietenkin näin alkuvaiheessa tuntee aika voimakkaasti.
Te taidatte kaikki olla jo onnellisesti paljon pidemmällä kuin minä, joten ehkä teiltä saan sitten hyviä vinkkejä ja neuvojakin mikäli tämä raskaus tästä jatkuu?
Minulla viikkoja tosiaan vasta vajaat 5, oireita ei kauheasti, etovaa oloa kyllä, etenkin jos vatsa on vähänkin tyhjä. Rinnat hieman arat ja vatsassa välillä nippailee. 1. raskauden aikana rinnat tulivat ihan älyttömän kipeiksi jo ennen plussaamista (siitä arvasinkin jo raskauden), mutta silloin ei ollut mitään pahoinvointia. Eilen aivastellessa vihloi johonkin munasarjojen tienoille - tänään ei kuitenkaan samaa tunnetta ollut (lievä flunssa ja siitä aivastelut) - ja heti pelko, että onko jotain sattunut mahassa.... varmaan tässä on ihan vainoharhainenkin jo.

Ihana oli lukea teidän pidemmällä olevien ultra- ym. tarinoita.

Mukavaa perjantaita toivotellen
ex-himmu (ei siis ex-mimmi kuten ed. viestissä - mistähän sekin tuli?)

 

[Hanna]

Tervetuloa porukkaan ex-himmu=) Itseänikin, kuten varmaan kaikkia täällä peloitti alkumetreillä ja hieman myöhemminkin. Meni jonkin aikaa ennenkuin uskaltauduin taas mukaan tuonne kuukausiketjuun.

Sain naistenklinikalta kirjeen jossa sanottiin että pääsen perinnöllisyys neuvontaan sekä 3D ultraan. Kehoittivat varaamaan ultraan aikaa 1-3h. Tämä siis 5.5. jolloin olisi kasassa huimat 19+5.

T:Hanna rv 14+5

 

[kata]

Hauskaa perjantaita minunkin puolesta ja onnittelut kaikille käärön jo saaneille. Tänne ei nytkään kuulu oikeastaan mitään uutta kerrottavaa, maha kasvaa ja vauva liikkuu Pari viikkoa sitten kaveri kääntyi raivotarjontaan ja on kuulemma epätodennäköistä, että näillä viikoilla enää kääntyy takaisin. Yöt olen vielä nukkunut todella hyvin ja muutenkin on niin hyvä olo, että mahan meinaa aina välillä unohtaa kokonaan. Tosin kenkien jalkaan laittaminen alkaa jo olemaan tuskaa. parin viikon päästä on viimeinen neuvolalääkäri ja siellä sitten nähdään onko mitään muutosta kohdunsuulle tapahtunut. Kohta neuvolaan.

T: Kata ja viikkoja kasassa jo 34!

 

[gekko]

Minunkin puolesta ex-himmulle tere tulemast ketjuun. Toivottavasti odotuksesi sujuu tällä kertaa paremmalla menestyksellä. Kyllä sitä muistan itsekin kuinka tuossa vaiheessa ja vielä paljon myöhemminkin pelkäsin niin vietävästi että raskaus päätyy taas keskenmenoon. Mutta kun sitten viikkoja kertyy niin pelotkin muuttavat muotoaan. Itselläni nyt siis menossa rv 27+3 ja pelot keskenmenosta ovat muuttuneet muunlaisiksi huoliksi. Mutta päivä kerrallaan!

Kävin eilen äitipolilla kontrollissa noiden supistusten ja kohonneiden sokeriarvojen vuoksi. Kohdunsuulla kaikki hyvin, mutta sokerit ovat alkaneet kasvattaa vauvaa turhankin rivakasti. Vauva vastasi 29-viikkoista ja huiteli ylimmän käyrän juuri yläpuolella ollen n. 1360g. Lääkäri totesi että joudun varmaankin insuliinille tässä jossain vaiheessa koska viikkoja vielä noinkin paljon jäljellä ja arvot kuitenkin jo ylittelevät tavoitearvoja. No, minun puolestani voisin aloitella insuliinin vaikka heti, nimittäin vähän pelottaa että vauva kasvaa kovinkin suureksi kun aiemmatkin lapset ovat olleet yli 4kiloisia. Mutta nykyäänhän ei kuulemma välttämättä anneta vauvan edes kasvaa aivan mahdottomia vaan ryhdytään jo aiemmin toimenpiteisiiin kuten käynnistykseen.

Eilinen sairaalalääkäri oli muuten aivan huippu tökerö. Sanoi sellaisia asioita jotka loukkasivat minua ja kehtasi verrata minua omiin raskauskokemuksiinsa tyyliin ""silloin kun minä olin raskaana niin töitä tehtiin viimeiseen asti supistuksista huolimatta, aina kun vähänkin liikahdin niin supisti, jne...."" Oli muutenkin tosi hyökkäävä ja lateli kaikenlaista muunmuassa pulskasta vauvasta. Monen asian olisi voinut toisinkin esittää . Mieskin yritti mua puolustella mutta sehän ei kuunnellut. Ihan oli kuin olisi ollut mun vika että toinen sairaalalääkäri pisti mut 3vkoa sitten sairaslomalle suppareiden takia ja käski levätä. Tuli eilen sitten lääkärin sanoista ja hyökkäyksistä niin paha mieli, että kun ulos pääsin niin kyyneleet vierähti poskille (tietty hormooneillakin oma osuutensa mutta silti!) ja koko loppupäivä oli pilalla. Pyöri vaan lääkärin sanomiset mielessä. Meinasin lähteä ulos ovet paukkuen, mutta oli aivan pakko hillitä itseäni sillä tiedän, että voin joutua vielä uudemmankin kerran kyseiselle lääkärille. Nyt kun vauvan kasvua seurataan sairaalassa 3vkon välein.

No niin, tulipas mielenkevennystä taas enemmänkin. Huh huh, jokos se Vipenkin vauveli on tosiaan 4kk! Tuntuu ihan käsittämättömältä miten aika hurahtaa! 3kk eteenpäin ja itsellänikin pitäisi sitten olla pieni tuhisija maailmassa. Alkaa olee jo paikat siihen malliin kipeät ja raihnanen olo, että toivoo loppuajan menevän nopeasti.

Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille ja vointeja masumammoille!

 

[Salli]

Gekko: Onko sulla kohdunpohjan korkeus mikä? Mulla on mennyt koko ajan yläkäyrää ja vähän ylikin. Nyt viimeksi 26+4 oli 27 cm. Sokerirasituksen tuloksia en ole vielä saanut, mutta pelkäänpä, että iso vauveli on tulossa. Ja mulle maistuu karkit + kaikki makea taas aivan liian hyvin... Olen innostunut leipomaankin jatkuvasti, että saa maistella taikinaa Millään ei malta pitää näppejään erossa herkuista. Painoa ei kuitenkaan ole tullut kuin noin 4 kiloa ekaan neuvolakäyntiin, mutta tahti on ollut kiihtyvä...

Olipa todella tökerö lääkäri sinulla!! Mun lääkärillä puolestaan tärisi kädet ja jotenkin tuli itsellekin epävarma olo. En muista että ensimmäisellä lääkärikäynnillä olisi lääkärin kädet tärisseet vaikka oli sama henkilö. Sisätutkimus melkeinpä sattui ja tuota kohdunpohjaa mitatessaan kädet tärisi. Ehkä vain epäröi painaa kovin, mutta ikävältä tuntui tuokin. Eilen uskaltauduin itsekin tunnustelemaan mahaa ja vinha tunne oli, kun tunsi, missä kohdassa vauveli on. En vielä saanut selvää mitä on missäkin ja miten päin on, mutta ajan kanssa

Mulla on pariin otteeseen ollut sellaista hormoni-itkua (hyvä pistää niiden syyksi ;-)). Osansa on toki ollut tunteellisilla tv-ohjelmilla, väsymyksellä ja ikävällä. Eilenkin odotin miestä kotiin reissusta ja en voinut kuin itkeä. Ja kun tuli kotiin, niin itkin taas helpotuksesta ja onnesta. Jotenkin on alkanut vielä aiempaa enemmän pelätä, että liikenteessä sattuu jotain, kun pitkiä matkoja ajelee. Ja se tunne on jotenkin niin ylivoimaisen voimakas, ettei sille mitään voi -muuta kuin itkeä.

Nyt lienee viisainta mennä nukkumaan... Hyviä vointeja mammat!

 

[gekko 27+6]

Salli: Mulla ei ole mitattu kohdunpohjaa pitkään aikaan johtuen siitä, että olen käynyt neuvolassa viimeksi helmikuun puolivälissä. Ei tarvitse käydä neuvolassa kun sairaalassa joudun käymään niin usein kontrollissa. Ja sairaalan äitipolilla ne ei koskaan mittaa kohdunpohjan korkeutta eikä tarvitse vaa'assakaan käydä. Näkevät kaiken oleellisen sitten ultralla eli lähinnä sitä vauvan kokoahan ne siellä tarkistelevat.

Onko sulla Salli ollut ultraa lähiaikoina tai tulossa lähiaikoina jossa sitten tekevät vauvan painoarvion? Muistaaksenihan meillä on viikot aikalailla samoissa, joten olisi vaan ollut kiva verrata vauvojen kokoa. Toisaalta noihin painoarvioihinkaan ei ole täysin luottaminen. Omalla kohdallanikin kävi nuoremman lapsen kohdalla näin, että viikko ennen laskettua aikaa perjantaina saivat äitipolilla arvioksi 3600g kun sitten muutaman päivän päästä maanantaina lapsi syntyi ja oli 4290g. Joten ainakin sillä kertaa meni hieman arviot pieleen.

Nyt täytyy lähteä hetkeksi lepäilemään, väsyttää......

 

[kata]

Olipa asiaton lääkäri Gekolla, kamalaa kun vielä on herkässä tilassa!!! Mulla on kohdunpohjan korkeus mennyt oikeastaan koko raskauden ajan ihan keskikäyrällä ja kun käytiin 3D-ultrassa, niin siellä lapsen syntymäpainoksi arveltiin noin 4 kg. Toivottavasti ei ainakaan tuon yli mene, koska pelkään synnytystä jo muutenkin kun olen niin kipuherkkä.

Mukavaa, että tähänkin ketjuun on taas saatu eloa. Itse olen aika huono kirjoittelemaan, mutta seuraan kyllä ketjua sitäkin ahkerammin. Ensi kuussa olisi sitten jo minullakin laskettuaika, hui

Viikonalkua kaikille ex-kermittärille!!

kata

 

[Salli]

Gekko: rakenneultra (olikohan viikolla 21) on viimeisin ultra ja siellä ei tuota kokoa ainakaan ääneen arvioitu, sanoi vain sikiön vastaavan viikkoja. Sitä en tiedä millloin tuo painoarvio mahtaa olla, jos sen katsovat tarpeelliseksi...

Näin viime yönä unta, että olin synnyttämässä tai oikeastaan polilla lapsen syntymän jälkeen. Oli sitten sekavaa touhua... Kukaan ei muistanut mua neuvoa imettämisessä ja sitten kun joku hoitsu sen viimein muisti, niin maitoa ei enää tahtonut tulla. Tutin kanssa yritin lasta houkutella imemään rintaa. Ja alapäätä mukamas käytiin mittailemassa (kuin ennen synnytystä, että paljonko on auki) vaikka lapsi oli tullut maailmaan sektiolla.

Olen ennenkin nähnyt unta, että lapsi syntyy sektiolla. Mahtaakohan olla enne? Alakautta olen kyllä ajatellut synnyttää, jos vain mahdollista, mutta senhän näkee sitten.

Salli 27+3

 

[Sirenia]

Heissan!

Taasen piipahdan tännekin puolelle Mukavaa että kaikki voivat hyvin!

Gekko, olipas todella ajattelematon lääkäri sulla... sitä pahoittaa mielensä niin helposti kun on hormonit sekaisin. Pitäishän lääkäreiden se just tietää.

Itse pahoitin mieleni eilen kun anoppi suunnilleen syytti että hoidan lastani ihan väärin. Kun tyttö sylissä punkee istumaan niin olen pieniä hetkiä antanu istua niin että pidän kainaloista kiinni. Hänen mielestään kun lasta ei saa istuttaa ennenkuin se itse nousee lattialla istumaan... just joo. Eikä auttanut vaikka sanoin että neuvolastakin antoivat luvan istuttaa noin pikkuhetkiä. Eipä taas tee mieli nähdä koko akkaa enää ikinä.

Muuten meillä menee ihan kivasti. Perjantaina aloitettiin maistelemaan perunaa ja tyttö näyttää tykkäävän kovasti Söisi enemmänkin mutta en uskalla vielä antaa kun pari teelusikallista ettei mene maha sekaisin. Kovin nopeeta menee aika, alkaa välillä jo ahistaa että kohta joutuu takasin töihin. No, saahan tässä nyt kesän vielä nautiskella rauhassa kotosalla

Hyviä jatkoja kaikille!

Sirenia ja tytteli 4kk 1vko

 

[gekko 28+0]

Sirenia: Tuollainen on todellakin vimmastuttavaa, että joku latelee vauvanhoito-ohjeita kuin terveydenhuoltoalan ammattilainen. Varsinkin jos ei edes muuta mielipiteitään vaikka saa kuulla neuvolastakin annettuja ohjeita esim. tuohon vauvan istuttamiseen. Toisinaan tuntuu, että tuo vanha kansa on niiiin kaavoihinsa kangistunutta että hermo menee. Kukaan nuoremmasta polvestahan ei voi tietää paremmin esim. vauvan hoidosta...

Vauva se potkii ja hikottelee ahkerasti. Kiva seurata kuinka vatsanahka nousee kun se antaa oikein kunnon banaanipotkun tai nyrkkeilee. Vähäinenkin kävely eli esim. yksi kaupassakäynti saa paikat tuolla alakerrassa niin kipeäksi että! Taitaa alkaa häpyluu ym. paikat antaa periksi. No, täytyy nyt nauttia näistä kaikista raskausajan ihanuuksista, koska se on varma (99%) etten enää neljättä lasta ala väsäämään. Kyllä tää riitää meikäläisen osalta

Tosiaan kiva juttu, että tämä ketju on taas herännyt henkiin. Taitaa porukka alkaa piristymään kevään myötä

 

[milla2]

Heissan,

Joku kerta jo yritin tätä kaivaa esiin, mutten löytänyt. Kevät pitää kiireisenä ja ei malta koneelle ehtiäkään. Mutta kivaa, että täällä on keskustelua ja uusiakin!!! Tosiaan, se alkuraskaus oli kyllä tosi jännäämistä ja ei uskaltanut mihinkään luottaa ja toisaalta halusi olla onnellinen.

Nyt jo viikkoja 20 eli puoliväli. Rakenneultra onnellisesti takana ja kaikki muutenkin hyvin. Nyt tuntuu jo potkut ja välillä on kovaakin viuhtomista. Vatsan läpikin tuntee ja niinpä mieskin pääsee kokeilemaan. Erityisesti ennen nukahtamista alkaa vähän liikehdintä

Vaan tosiaan oli Gekolla asiaton lääkäri. Mutta ehkä sillä oli huono päivä, olen kyllä sitä mieltä, että osittain lääkäreiksi valikoituu ihan vääränlaisia tyyppejä ainakin vanhojen pääsykriteerien pohjalta arvioituna. Vaan mahtuu meitä tietysti joka ammattiryhmään kaikenlaisia.

Kevättä kaikille!

 

[Sanna]

Pääseekö mukaan?! Kaksi lasta saaneena, tammikuussa keskenmenon läpikäyneenä ja nyt uudelleen raskautuneena, 32v äitinä keski-uudeltamaalta olisi kiva jatkaa matkaa teidän kanssa. Kermitit auttoivat pahimman yli mutta jos uskaltaisi yrittää olla onnellinen vaikka km:n varjo väijyykin taustalla.. Eilen testasin, tänään raskaus varmistui verikokeesta.. Haamuviiva kun eilen kummitteli.

 

[gekko 28+1]

Sannalle tervetuloa mukaan ketjuun! Täällä on jo odoteltukin uusia tulokkaita kermiteistä, vaan valitettavan harvoin sieltä tuntuu porukkaa tänne siirtyvän. Toivottavasti tällä kertaa raskautesi sujuu hyvin alusta loppuun saakka.

Tuli mieleen, että olisiko sellainen pikainen esittely paikallaan? Nimittäin täällä on muutamia uusia ja toisaalta taas välttämättä muidenkaan taustat eivät oikein ole selvillä kun niin eriaikoihin tänne ketjuun ollaan tultu. Joten, jospa ensin hieman omasta historiikista.

Ikää 36v, 8- ja 11v lapset, miehen kanssa alettiin puuhata iltatähteä 8/2004. Raskautta ei kuulunut ja kävin tutkimuksissa, sain 01/2005 terolutit ja clomit peliin mukaan. Tulin heti ekasta kierrosta raskaaksi 02/2005, raskaus oli kaksosraskaus. Molemmat sikiöt todettiin 04/2005 niskapoimu-ultrassa rv 13 keskeytyneiksi keskenmenoiksi. Kehittyminen oli päättynyt molemmilla jo n. 3-4vkoa aiemmin, vaikka oma kroppa ei siitä millään tavalla ilmoittanutkaan. Päinvastoin, raskausoireet jatkuivat. Keskenmenon jälkeen pudotin painoa 20kg ja sain jälleen 08/2005 clomit peliin. Toisesta kierrosta sitten raskauduin 09/2005 ja nyt sitten mennäänkin jo rv 29.

 

[Hanna 15+3]

Heips,

Tosiaan tervetuloa mukaan Sanna=)

Omaa taustaani:
Ikää 26, esikoista alettiin yrittää 6/2005. 10/2005 meni ensimmäinen onnistunut yritys kuitenkin kesken rv7. Yritys jatkui ja 12/2005 oli uusi erittäin varhainen km. testin tein kun normaalisti runsaiden menkkojen sijaan vuodin vain pisaran päivässä. Sain testiin kaksi kertaa haamun ja kolmanteen ei sitten mitään. Heti seuraavasta kierrosta tärppäsi ja nyt rv16.

 

[ex-himmu]

Hei,

tässäpä minultakin lyhyt esittely;
minä alle 35 mies 35 +
Ensimmäistä lasta yritetään, yksi km vuoden -05 lopulla.
(oli joko keskeytynyt km tai tuulimuna joka todettiin kun aloin vuotaa, kun oli viikkoja jo 10+. Sitä ennen oli vain ihan pientä tuhrua reilulta vkolta 5+ lähtien). Molemmat raskaudet alkaneet ekalla yrityksellä.

Nyt siis mennään vasta vkolla 5+3 ja koko ajan on pelko (lähes kirjaimellisesti pelko perseessä että miten tässä käy - ja joka vessareissulla tuijottaa että tuleeko paperiin verta....

Sannan taidankin muistaa kermiteistä (taidettiin olla siellä suht samaan aikaan - kirjoittelin siellä tosiaan toisella nimimerkillä). Peukkuja sinullekin, että kaikki menisi hyvin, loppuun asti! Ja minulle kiva, että tänne on tullut toinenkin jonka raskaus on vasta alussa =) Koetetaan tsempata toisiamme. Oletko muuten Sanna ajatellut mennä varhaisraskauden ultraan? Ja miten muut, kävittekö silloin aikanaan? Minä kyllä aion, mutta mietin vielä ajankohtaa. Viimeiksi kävin muistaakseni vkolla 6+2 ja silloin ei liikkeitä vielä näkynyt, mutta oli kuulemma ihan normaalia, ettei vielä näkynytkään. Siitä on jäänyt sitten tuo epävarmuus, että oliko raskaus tuulimuna vai keskeytynyt km... Niin nyt olen ajatellut, että menen siihen ekaan ultraan vasta viikolla 7 + Eikös silloin jo sykkeen pitäisi varmasti näkyä? Kertokaa kokeneemmat?

terkuin
ex-himmu

 

[Hanna]

Itse olin varhaisultrassa viikoin 8+5, luulin, että silloin olisi ollut vasta 8+0 kun luulin oviksen olleen viikon myöhemmin=). Suosittelen tuota viikkoa 8 siltä varalta jos viikkoja onkin hieman vähemmän, niin luulisi silti sykkeen näkyvän.

 

[Heinä]

Päätinpä minäkin liittyä mukaan remmiin. Olen 29, mies 31 ja esikoista odotellaan. Tein vielä reilu viikko sitten negatiivisen testin, mutta viime sunnuntaina näytti plussaa. Olen sen jälkeen testannut varmaan viisi (!) kertaa, ja plussaa näyttää edelleen. Viimekertaisista kuukautisista on aikaa, joten raskauslaskuriin en voi luottaa. Taidetaan elellä vasta ekoja viikkoja.

Mulla oli keskenmeno tammikuun puolivälissä. Jäi myös epäselväksi se, oliko tuulimuna vai keskeytynyt km. Olen aktiivisesti seurannut Kermit-ketjua, mutten ole saanut aikaiseksi kirjoittaa sinne. Nyt kuitenkin haluaisin vaihtaa kuulumisia, sillä pelko uudesta keskenmenosta on hirmuinen . Olen kanssa miettinyt sitä, milloin kannattaisi mennä ekaan uä:een. Mulla on raskaus todennäköisesti vielä niin alussa, että pitänee odotella muutama viikko. Oireista sen verran, että pahoinvointia ei ole vielä ollut, mutta rinnat ovat arat.

 

[kata]

Laitanpa minäkin oman esittelyni tänne: Eli ikää on 30v ja ensimmäistä lasta odotellaan. Viime keväänä tulin ensimmäisestä kierrosta pillereiden lopettamisen jälkeen raskaaksi, mutta kesällä viikolla 13+ todettiin keskeytynyt keskenmeno (np-ultrassa kaikki oli vielä ollut hyvin). Nyt taas uudelleen raskaana ja nyt jo viikolla 35, mutta edelleen kaikenlaiset huolet valtaavat mielen kokoajan.

Todella mukavaa saada tänne uusia ihmisiä kermittärien puolelta!! Jos muistan oikein tuon sykkeen näkymisen, niin sikiön sydän alkaa sykkiä muistaakseni jo viikolla 6, mutta tuota 7-8 viikkoa suositellaan juuri sen takia, että raskaus on voinut alkaa myöhemmin kuin ajateltu (enkä tuosta viikosta 6 oli ihan varma). Itse kyllä muistaakseni kävin todella aikaisessa vaiheessa, kun hermot ei kestänyt odottaa pidempään

 

[ex-himmu]

Hei taas,

kiitos kaikille jo vastanneille, kiva lukea mielipiteitänne ja tietoanne tuosta ultra-asiastakin. Lisääkin luen mielelläni!
Viikkojeni pitäisi kyllä pitää aika tarkalleen paikkaansa, koska ""otolliseen aikaan"" oli tasan se yksi ""yritys"" ja mielestäni tunnistan ovispäivän kyllä melko tarkasti (vatsa kipulee tosi tuntuvasti aina silloin - olettaisin, että se on ovispäivä, ja sitä edellisenä päivänä siis oli tuo ""yritys"" =)
Mutta ehkä se ultra olisi silti hyvä käydä vasta tuolla vkolla 8... mutta toisaalta sitä on niin malttamaton, ja itse ainakin ajattelen pessimistisesti, että jos sielä ei olekaan elämää, niin haluaisin siitä tiedon mahdollisimman aikaisin.

Tsemppiä matkaan kaikille, ja niin - onnittelut siis tietenkin myös Sannalle, ja kaikille teille muillekin plussaamisesta!