Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Alkuperäinen kirjoittaja Horuksen silmä;22440387:Mä jaan ystävien kanssa asiat syvällisemmällä tasolla mitä mieheni kanssa. Mun mies on mulle läheinen ihminen, lasteni isä, henkilö jonka kanssa pyöritetään arkea. Ei mun miestä kiinnosta ns naisten jutut mitkä sitten jaan ystävien kesken.
Se jos jollain mies on paras ystävä niin fine. Mutta totesin tossa ylhäällä että mun kriteerien mukaan se että joku on tukena synnytyksessä tai sairastaessa ei välttämättä riitä siihen parhaan ystävän titteliin.
On. Oon aina tullut paremmin toimeen miesten kuin naisten kanssa, ne on niin paljon selkeämpiä ja suorempia, ei sellaisia selkäänpuukottajia kuin naiset keskimäärin.. Mieheni oli paras ystäväni jo ennenkuin rakastuttiin, eikä se ole mihinkään muuttunut, suhteeseen on vain tullut paljon uusia ulottuvuuksia![]()
En ole ikinä ymmärtänyt tätä logiikkaa. Mieheni on rakastettuni, mutta ei paras ystäväni. Hänen kanssaan puhun kaikesta, mutta harrastan myös seksiä. Ystävänkin kanssa puhun melkein kaikesta, höpöttelen ja harrastan naisten juttuja, mutta en harrasta seksiä. Rakkaussuhde on syvempi ja kätkee sisäänsä tuon kaveruudenkin. Se on monimuotoisempi. Ystävyyssuhde vastaa erilaisiin tarpeisiin. Miksi niitä edes pitäisi yhdistää?
Mä olen samaa mieltä, miehet on niin ihanan normaaleja ja tasapainosia.
Naisilla on aina näitä juoruriitoja jne...plaah, vaikka toki mulla on ihania naispuolisia ystäviä. Mutta jos yleistetään![]()
Alkuperäinen kirjoittaja Horuksen silmä;22440492:Voi kuule mulla on ollut miespuolisia kavereita, jotka on olleet pahempia bitchejä mitä plussalaiset yhteensä![]()
Me ollaan oltu 16 vuotiaista asti yhdessä. Tavallaan mies on myös jollain tavalla semmoinen minun kasvinveli, kun ollaan tavallaan osa lapsuuttakin oltu yhdessä. Murrosiän kiukuttelut purkautu meillä toisiimme.