Haaveissa vauva 19

[Utelias pahalainen]

Utelias pahalainen 29v/30v Y 02/08, Varsinais-Suomi
Johkuliini, 24 v. vauva haaveissa (Y.kevät/kesä 08...ehkä )
Lumikukka, 27v./29v. TJOT 10/07
Grapen, 24v./28v. (tjot) y 07/07
hippu81, y 08/07
philippa 27 v/29 v, Keski-Suomi, y 02/08
Wilma80, 27v/27v, pk-seutu
Hempsukka, 36v/38v, Kaakkois-Suomi, y 11/07
~Miisa 26/26, Y 4/08
Viirulainen 25/27
Aurora81 26/25, Y 03/08
Minerva
Sinililja 30/32, pk-seutu, Y 01/08
*Tiiti 30/30 Y 9/07, pk-seutu
Liliania 28/33 y 10/07 pk-seutu
Laralara
Tuuli79 28/34 TJOT 11/07 PK-seutu
Hensku
Hertta 26/28 Itä-Suomi Y12/07, km03/08
Noa 26/38 v. Itä-Suomi Y 12/07, km 03/08
Ainikki

Plussanneet:
-Ama- 24/25 v., y09/06, plussannut 10/07
Mi-iu 22/26 y08/07, plusss 11/07
Emeliina* 24/25, (tjot) y 11/07, plussa 12/07
Tähti*, 23v. / 28v., Keski-Suomi, y08/07, plussa 12/07
*Helmi, 35v/29v, pk-seutu, Y 08/07, plussa 02/08
Sanibel 31v/35, Pohjois-pohjanmaa, Y 12/07, plussa 02/08
Sacha 28v, plussa 03/08

Ainikki lisäile omat tietosi listaan jos halut. Nimesi sinne jo laitoinkin.

 

[Utelias pahalainen]

Aloin tossa miettimään, että olisko se Hempsukka joka lopetti täällä palstailun? Tota listaa meinaan vois siivota jos joku on tipahtanut joukosta. Jos joku parempimuistinen sitten tekis sen, etten vaan tiputa ketään taustailevaa =)=)

 

[Liliania]

Pahoittelut km:n kokeneille. Täällä on täti poistumassa. Musta on hauskaa, kun mun mies on ostanut kaupasta nyt joka reissulla kirsikkatomaatteja, kun niiden kuulemma kerrotaan lisäävään tai parantavan spermaa : ) Mulla on jotenkin jaksut vähissä tuon vauvapuuhan kanssa.

 

[Johkuliini]

Hertalle ja Noalle tsemppiä ja positiivista mieltä uuteen yritykseeen!!<3

Jaahans,eikös muutamilla ala olemaan taas jänskäpäivät kohta kohillaan??Utelias pahalainen ainakin tais olla siinä jänskälistalla??

Itellä loppuu parin viikon päästä hormoonien käyttö,jee...vähä jänskättää.Tällä viikolla lähetään sit etelän lämpöön rentoutumaan!

 

[Hertta81]

Juu Noa, on kyllä meillä aika lailla samat tiedot

Hertta 26/28 Itä-Suomi Y12/07, km03/08
Noa 26/38 v. Itä-Suomi Y 12/07, km 03/08

Tuo miehen ikä vaan on ainoa ero. Millonkas Noa siulla on synttärit? Ei kai vaan toukokuussa?... Juu, eiköhän myö yhtäaikaa oteta ne plussat ja sit mennään molemmat loppuun saakka "samaa matkaa" Voi kun se käviskin noin suunnitelmien mukaan, mut voihan sitä ja pitääkin haaveilla

Hertta kp?/30-32

 

[Noa]

Läheltä menee, synttärit on huhtikuun lopussa

 

[Hertta81]

Jep, miulla 17.5.

 

[Sinililja]

Voihan nenä, mä olin tänne kirjoitellut pitkät tarinat, kun yksi työkaveri hyökkäsi mun huoneeseen ja hädissäni suljin koko sivun.. että aloitetaanpa siis alusta

No voi voi, täällähän oli surullisia uutisia tuplasti. Haleja ja kovasti tsemppiä teille molemmille Noa ja Hertta! Ihanan positiivisilta te kuitenkin kuulostatte kaiken tuon jälkeen! Se on hyvä asenne! Uskon, että plussaatte uudestaan piakkoin!! Ja jos noin piti käydä, niin parempi nyt kuin myöhemmin. Se on varmaan aina vaan kamalampaa, mitä pidemmällä raskaus on. Mitenkään siis tätä vähättelemättä. Eikun uutta matoa koukkuun!

Tällä akselilla ei mitään uutta. Paitsi että taidan sittenkin saada vähän jännäilyä kuun loppuun, sillä minun "vauva-varoituksista" huolimatta tuli eilenkin sitten harrastettua seksiä (yritin kirjoittaa tuohon pupuiltua tai heilutettua peittoja, mutta se kuulosti mun suussa tosi typerälle.. ja mitäs sitä tosiasioita kaunistelemaan! eli mahikset on olemassa. Tosin ovis taitaa olla tänään tai vasta huomenna eli ei ihan optimaalinen ajoitus. Mies ei siis haluaisi jouluvauvaa, mutta ilmeisesti se ei ihan kamala pettymys kuitenkaan ole, jos niin kävisi ja mullehan se sopisi mainiosti.

Nyt lähden kotiin.

 

[mi-iu]

pahoittelut Hertalle ja Noalle!! :/
Hymähdin kotona niin lujasti lukiessani teidän km juttuja niin mieskin kysyi että mikä nyt...
Toivotaan että ens kerralla pienet pysyy kyydissä <3

 

[Viirulainen]

Noalle ja Hertalle pahoittelut!! Ikävä kuulla surullisia uutisia..

Täällä junnaillaan vanhassa tilanteessa.. Uusi työ tosin alkoi ja sen suhteen lapsen hankkimisen yrityskin tulisi nyt hyvään vaiheeseen. Aiemmin mies olisi halunnut aloittaa yrittämisen heti ja minä tietenkin panikoin ja jänistin. Nyt olen saanut miettiä asiaa rauhassa ja ehdotin miekkoselle, että josko pillerit jättäisin pois, niin eikö tuo tokaissut, että " niin pian". Jotta täällä ei ala varmaan koskaan tapahtua mitään.

Puhaltelen teille kaikille paljon plussatuulia täällä ja sivustalta lueskelen kuulumisia!

 

[Ainikki]

Tein testin aamulla, vaikka olin luvannut itselleni etten tee... Onneksi tein, plussahan sieltä tuli. Silti on jotenkin epätodellinen olo, voinko mä ihan ihan oikeasti olla raskaana? Pillerit jäi joskus viime kesänä pois ja syksyllä puhuttiin, että josko se vauva vaikka tulis... Ja nyt se tosiaan on tulossa(testaan varmaan viis kertaa vielä ennen kun uskon..) Ei ole muuten mies herännyt ikinä niin nopesti kuin tänään...xD

Puhaltelen Plussatuulia tänne... =) <3

 

[Hertta81]

Onnea kovasti Ainikille!!! Nyt vaan kasapäin tarrasukkia mukaan!

 

[Ainikki]

Kiitoksia kovasti hertta. Pahoittelut keskenmenosta niin hertalle kuin noallekin, toivotaan että plussaatte pian uudestaan...

Taustailen varmaan täällä puolella aina välillä ja pidän tietty peukkuja, että pian tulee plussaa. <3

 

[Hertta81]

Kiitos vuan! Voi elämä, kuin kovasti sitä plussaa itelle toivonkin... Ja Noalle kans erityisesti! Mutta tietenkin myös muille sitä yrittäville Sama toivehan meillä kaikilla täällä on ja sen takia täällä notkutaankin tuntoja purkamassa ja valittamassa tätä pitkäveteisyyttä kuin hitaasti nää päivät vaan matelee

 

[Wilma80]

Jou jou, muuttolaatikoiden keskeltä! Oon elänyt tv- ja nettipimennossa nyt jo viikon ja tiukkaa tekee....Miten osaan elää ilman mun sarjoja???hihiii,kaipa se ihan tervettä on. Ollaan nyt siis muutettu, mutta ilman keittiötä vielä eletään, ja remppa ei ole edes alkanut. Onneksi on tilaa laatikoille (pari ylimääräistä huonetta), "vierashuoneesta" mies puhuu (!) välillä tulevana lastenhuoneena...Mä vaan hymyilen ja kuvittelen kuinka se jonain päivänä on jonkun pienen tyypin oma huone!!

Ovis tais olla 10-12.3, laskurien mukaan 12.3, mutta uskon kyllä sen olleen aiemmin...tai ehkä vaan toivon, sillä muuttohässäkässä ei "ehditty" harrastaa seksiä kuin kerran ja se oli 9.3, vaikka kuinka yritin vongata sen jälkeen. Mies ei oo vaan jaksanut kun on rempannut yömyöhään jo parisen viikkoa...raukka. No ensi kierrossa sitten draivi päälle ellei tän kierron yksi kerta tehnyt tehtävää...You never know...?

On ihanaa olla uudessa kodissa, vaikka se ei oo läheskään valmis, ja tässä uudessa työssä, missä on liukuva työaika. Saan tehdä töitä perheiden parissa ja nähdä pikkusiakin välillä. Hih!Kunpa olis jo oma pikkuinen vatsassa pian...

Pahoitteluni Hertalle ja Noalle, toiv. haikara löytää teidät taas pian!!Ja meidät muutkin!!!

Wilma ja kp22/29-31

P.s. Olo on jännittynyt kun miehen siskon l.a. on tänään!!!

 

[Wilma80]

Wilma 26.3

 

[Philippa*]

Voi kamalaa, tuntui ihan hirveältä kun luin Hertan ja Noan keskenmenoista!!!! Voimia ja haleja teille kumpaisellekin! Nyt vaan sit uutta yritystä kehiin... Onneksi tunnutte kuitenkin olevan positiivisella mielin molemmat.

Miulla on jännäpäivä huomenna, mites muilla? On kyllä ainakin mulla taas nuita oireita löytynyt: nännit on niin kipeet, ettei melkein kärsi koskea ja syöminen on tympinyt jo muutaman päivän aika kovasti... Kyllä mulla muka aina nälkä on, mutta ruoka ällöttää. Monet sellaisetkin asiat ällöttää, joista yleensä tykkään, esim. omenat. En tiiä, voihan sitä toivoo mutta tuntuis aika uskomattomalta raskautua näin heti. Me vaan ollaan tässä lähdössä pääsiäisreissuun - tietysti meidän vanhempia ja sisaruksia moikkaamaan, että jos ei tätiä kuulu niin voi mitä piinaa on tiedossa! Jos oisin raskaana, niin äiti arvais varmaan heti, sillä on sellainen haukansilmä näissä asioissa. Mutta oishan tuo hauska olla yhtä aikaa raskaana pikkusiskon kanssa. Sillä on la syyskuussa.

 

[Sinililja]

Jee, onhan täällä jotain jännättävää! Philippan oireet kuulostaa lupaavilta, äläs nyt, ihan hyvin sitä voi raskautua ekasta kierrosta.
Mulla on kanssa yksi työkaveri, joka on todella haukka näissä raskausasioissa. Hän on ilmoittanut mulle jo ajat sitten, että olen tarkkailun alla.. eli jos joku kaunis päivä olen raskaana, niin tämä varmasti huomaa sen heti.

Mun jännäilyihin on vielä aikaa, mutta pistänpä tuohon kuitenkin.

Jännäyslista
Wilma 26.3
Sinililja 31.3.

 

[hippu81]

Pahoitteluni Noalle ja hertalle. Olipa ikäviä uutisia Jaksamista teille kohti uutta yritystä.

Jännäyslista

Wilma 26.3
Sinililja 31.3.
hippu81 2.4.

Laitanpa minäkin omani Ovisaikoja elellään. En ole vielä ainakaa limoja bongaillut, mutta pitää sitä peittoa taas vähän heilutella tässä lähipäivien aikana

kp 16

 

[*tiiti]

Pitkän hiljaiselon jälkeen palailen taas kirjoittelemaan... Alkoi pettymykset tuntua niin raskaille etten jaksanut edes olla enää vauvakuumeinen.

Philipan oireet kuullostaa erittäin lupaaville. Melkein AINA nännikipu on ollut merkki raskaudesta. Toivottavasti saat plussan tänään tikkuun.

Hertalle ja Noalle isot pahoittelut. Ihailtavaa miten positiivisella mielellä olette. Antaa uskoa meille kaikille.

Olispa kiva kun Wilma pääsisi sisustamaan heti uudessa kodissa lastenhuonetta. Ainakin ajoitus on teillä ollut kohdallaan.

Aika kivaa että Sinililjan mies ei voinut vastustaa ovulaatioajankohtaa. Olen muuten joskus jostain lukenut että miehet ovat kiinnostuneempia naisestaan kun sillä on ovis. Jotain vetovoimaa siinä on...

).( Täällä kp 22/26 ja menkkakipuja havaittavissa. Oviksen bongasin tässä kierrossa ja saatiin hyödynnettyäkin se makuuhuoneen puolella. Jotenkin vaan tuntuu ettei tärpännyt nytkään Rinnat eivät ole ollenkaan kipeät ja tosiaan alavatsa kipuilee kuukautisten merkiksi. Maanantaiyönä heräsin tosi koviin alavatsa ja -selkäkipuihin ja valvoskelinkin pitkään kun en saanut unta. Olin jo ihan varma että menkat alkaa viikon etuajassa. Nyt on onneksi enää pientä kipuilua alavatsalla ja välillä erikoisia vihlaisuja munasarjojen kohdilla. Kun ei olisi enää mikään tulehdus tullut... Välillä tuntuu tämä yrittäminen ihan epätoivoiselta, mutta ei auta kuin jatkaa. Tilannetta ei helpota kun ympärillä lisäännytään ensimmäisestä kierrosta...

 

[Noa]

Heippa!

Joo, kyllä sitä välillä ihmettelen itsekin miten positiivisella mielin tässä tässä pystyy olemaan, mutta niin ei tosiaankaan aina ole. Tottakai ekat päivät km:n jälkeen oli yhtä helvettiä, mutta ei se auta jäädä itsesääliin makaamaan. Uutta yritystä vaan kehiin. Ja toisaalta uusi raskaus mahdollisimman nopeasti parantaisi oloa vaan entisestään eli senkin takia ajatukset on jo siinä. Vaikka päätin että otan tämän kuun ihan vaan rauhallisesti, tjottaillen, niin eilen miehen kanssa puhuttiin, että voisihan sitä yrittää varman päälle pelata, vaikka taas joka toinen päivä periaatteella. Oviksesta kun ei ole tietoakaan, voi tulla milloin tahansa tai olla tulematta.Työkuviotkin on nyt sillä mallilla, että mitä nopeammin pääsisin äippälomalle, sitä parempi. Saas nähä.

Mie alan olla jo ihan malttamaton: vajaa 3 tuntia töitä ja sitten lomalle!! Huomenaamulla vasta lennetään itävaltaan, mutta tänään jo mennään helsinkiin. Kyllä olenkin jo loman tarpeessa! Tekee niin hyvää päästä pois työpaikalta ja kotoa, unohtaa kaikki muutamaksi päiväksi ja nauttia vaan vuoristomaisemista ja toivottavasti myös auringosta ja puuterilumesta Niin, ja miehestä! Jos laitettaiskin toukka alulle itävallassa

Oikein leppoisaa pääsiäistä ja lomaa kaikille kellä sitä on! Nauttikaa, olkaa stressaamatta ja ennen kaikkea plussatkaa!

 

[Hertta81]

Noh, positiivisella ja positiivisella... Tais olla vaan silmänlumetta ja aika pinnallista seki vähä positiivisuus... Aika ahdistunutta oloa on tässä ollu nyt pari päivää, mut ei auta itku markkinoilla... Välillä tulee suht hyvä olo, mut sit taas ihan hirvee ahdistus, vitutus ja itku. Ajan kanssa se kait helpottaa... Samat fiilikset kuin Noalla, että tuntuu, et ei tähän auta mikään muu kuin uusi plussatesti... Vaikka sitten sitä mahtaakin olla tosiaan pelko perseessä koko ajan, että kun ei vaan toistus sama uudestaan... Ei pitäs stressata ja noin ajatella, mut minkäs sille voi. No, mutta enpäs mee asioiden edelle Pitäs eka nyt saada se plussa siihen testiin, mut siihenkin voi mennä aikaa... Tai sitten ei. Pitää vaan toivoo parasta, että mahdollisimman pian tässä uudestaan plussaisi Toiveet on korkeella... bdbdbd *puhaltelee plussatuulia kaikille...

Hertta kp?/30-32

 

[Wilma80]

Mua niiiiin ärsyttäää!!!Miehen sisko on nyt synnyttämässä ja mä tietty siitä ihan herkkänä ja mies ei vaan tajuu mitään. Se sano tänäänkin kun sanoin et itken sit varmasti kun se on syntynyt et "sä taas suutut ja tiedetään mikä sirkus siitä tulee" tms. ja mähän tarkoitin vaan sitä et mä tulen herkistymään kun se lapsi vihdoin on syntynyt kun oon sen raskautta seurannut ja vierestä kadehtinut. Vittu mä mitään suutu tietenkään, se lapsihan tulee tähän maailmaan!Se on iloinen asia, mutta tietty tavallaan tekee pahaa kun itekin haluis olla tossa tilassa....

Sit tietty oon halunnu halailla tänään ja oon fiilistellyt sitä, että ehkä jo tänä iltana/yönä mun mies on eno, eikä se oo intona yhtään....verrattuna muhu. Pelkään et tällästäkö se sit on...Oon koettanu tän muuton keskellä olla jankuttamatta lapsista, mut nyt on vähän vaikeeta kun tänään kävin yhtä 3vkoa vanhaa poikaakin katsomassa. Se vauvan kaipuu on niin kokonaisvaltaisesti läsnä koko ajan!!Mies ei taaskaan lämpee yhtään kun puhun...Ehkä tää muutto nyt pitää hoitaa vaan loppuun.

Pelkään vaan ettei se koskaan lämpee kunnolla...ja sit pelottaa kun vaik ollaan "Tjotilla" menty niin ei kuiteskaan oo natsannu vielä,vaikka on mennyt jo kohta 7kk. Kaveri jonka vauvan nän tänään sanoi raskautuneensa 1.lapsen kohdalla heti (oli 25.v) ja nyt toisen kohdalla myös 4kk jälk. kun lopetti imetyksen. Et silleen...joillain se vain käy niin helposti.

Nyt on tunteet pinnassa...vauvoja siellä ja vauvoja täällä. Mut ei meillä ei...:/

S0rry tää valitus...nyt on vaan tällainen päivä. Kyl te tiiätte...Mut huomenna tähän maailmaan on jo toiv. syntynyt uusi ihminen joka meille tulee olemaan läheinen ja ehkä saan sitä välillä helliä ja hoivata omaa odotellessa...

Wilma kp23

 

[Hertta81]

Huomenta!

Juu Wilma, tiedän tuon tunteen. Miun parhaalla kaverilla on LA kuukauden päästä, niin vähän samoja fiiliksiä on... Kadena kahtelen sen isoa vauvamahaa ja ootan sitä päivää, kun se syntyy, niin pelkään vaan, et miten sitä ite jaksaa sit... Ollaan läheisiä, joten tullaan näkemään varmaan joka toinen päivä, olosuhteidenkin pakosta, meidän miehet ovat veljeksiä Siis ihanaa nähdä ja olla yhdessä ja sitä vauvaa sit hoitaa ja paapoa, mutta kun se samalla on sit niin vaikeeta... Sydäntä raastaa...
Mut pitää vaan koittaa selvitä ja olla kuin mitään ei oliskaan. Oon ihan hirmu onnellinen heidän puolestaan, mut samalla kade... You know. Pitää vaan koittaa tsempata, että kyllä se onni vielä meillekin suodaan Toisille aiemmin, toisille myöhemmin. Eipä varmaan paljon lohduta kyllä tuokaan, mut ei tässä vaihtoehtoja ole...

Koita jaksaa Wilma ja jaksamista myös muille yrittäjille! <3

Hertta

 

[Sinililja]

Antaa tulla vaan Wilma purkaukset tänne! Mäkin tiedän niin hyvin tuon tunteen. Mun paras ystävä oli viime vuonna raskaana ja se oli ajoittain mulle yhtä tuskaa.. onneksi voitiin puhua siitä. Mua ahdisti välillä jopa puhelun jälkeen, saatika sitten kun tavattiin. Se helpotti alun jälkeen, mutta sitten kun se vauva syntyi, niin ahdistus palasi. Nyt mä huomaan, että jos ollaan tapaamassa, niin mua etukäteen ja tapaamisen jälkeen vituttaa välillä ihan suunnattomasti, mutta nautin kyllä sen vauvan kanssa olemisesta. Ja haluan tavata ystävääni, joten se on vähitellen helpottanut. Mutta pelästyin itsekin miten voimakkaasti tähän asiaan reagoin. Meidän ystäväpiirissä on paljon lapsia enkä mä muiden kanssa ole samalla tavalla ahdistunut. Mutta nyt tämä kummipoikani on jo lähes puolivuotias ja aivan mieletön hurmuri!Ja kyllä mä menen mielelläni häntä hoivaamaan. Ja viime vuonna tosiaan mun mies ei ollut vielä innokas tämän vauva-asian suhteen, mutta nyt on eli sekin varmaan on helpottanut asiaa, kun tietää, että oikeasti itsekin voi olla (jos onni potkaisee) piankin samassa tilanteessa. Viime vuonna sekin tuntui toivottomalta.

Että koitetaan jaksaa! Ja vielä uskoa siihen, että joku kaunis päivä ollaan itsekin yhtä onnellisia! Ei varmaan nyt paljon lohduta, mutta pakko siihen on uskoa.