Haaveissa Vauva 29

[Wilma80]

En oo ehtinyt kirjoitella tänne himasta ja duunistahan en pääse joten nyt vasta...Olen todel todella pahoillani Vilukisun puolesta!Toivottavasti teille tärppi käy erittäin pian taas uudelleen!*Voimahaleja*

Mä sain just kuulla taas yllättävän raskausuutisen ja tällä neidolla on ilm. ollut 2km sitä enne ja siksi he olivat pitäneet tämän tiedon niin salassa...en tiedä miten pitkällä hän on, mutta epäilen, että jopa jo 5.kuulla tms. Mulla oli sulattelemista tän uutisen kanssa, mutta ihan siksi vaan, että en tiennyt asiasta ja mies tiesi (ei saanut kertoa) ja koska mua taas muistutettiin siitä, että joku muu on raskaana ja mä en...Oon tietty iloinen sen puolesta, että heillä vihdoin näyttäisi tämä raskaus onnistuvan. Keskenmenot ovat varmasti niin hirveitä juttuja...en tiedä.

Mä olen muuten alkanut kirjoittaa blogia, jotta saisin vähän näitä tunteita purettua. En tiiä lukeeko sitä kukaan, mutta ei sen niin väliä. Kahdelle kaverille olen siitä kertonut muut lukekoot ilman, että tietävät mun oikeaa nimeäni, niinkuin täällä. Yllättävän terapeuttista...Jos kiinnostaa lukea ja/tai kommentoida käykää osoitteessa http://wilma.blogit.fi/

Eilen oltiin tyttöjen kanssa vähän taiteiden yössä ja puhuttiin aivan liikaa näistä vauvajutuista yms. Loppu ilta siihen et kaveri sanoi vähän kärkkäästi mulle (ei halua itse lapsia vielä) ja mä lähdin himaan ovet paukkuen. Tää ottaa niin koville...Nyt sitten yksin himassa siivoilen huomisia vauvjuhlia varten jotka oon järkkäämässä kaverille...tiukkaa tekee.

Ilmoittelen sitten täällä/blogissani miten ma meni lekurilla...ennen sitä olen kuin tulisilla hiilillä.

Wilma kp7

 

[Wilma80]

Heip!Missä meette?

Mä ihmetteln tällaista ovisasiaa kun tein huvikseen toissa päivänä ovistestin ja näytti kahta viivaa (toinen aika hjaalea)vaikka oli kp5 vasta, voiko ne hormonit ruveta nousemaan silloin jo??Nyt kun äsken tein oli siuinä taas kaksi viivaa, mutta se toinen oli vielä haaleampi kuin aiemmin, ja lämpö oli 37tasan. Mutta niihin lämpöihinhän ei ole luottamista jos niitä ei säännöllisesti mittaa ja aina aamusta, vai mitä?Voihan olla et hermoilen vaan kun kohta alkaa kaverin vauvakutsut...Tai sitten on muuten vaan vähän lämpöä.

Ihanaa, että se lekuri on huomenna niin kun ne ultraa saan tietää et onko ovis jo ollut vai vasta tulossa. Toiv. on vasta tulossa!!Vaikka voihan se ovis tulla viikkoa aiemminkin varmaan, mutta et kp5-7 jo????

Jes, oon saanut jo yhden kommentin blogiini!!!

Wilma kp8/30

 

[Liisaleena*]

heipat,

Wilma, ne ovistestit voi kai näyttää haaleaa viivaa vaikka koko kierron ajan, tai aina silloin tällöin, ja vain tasavahvat viivat tarkoittaa varmasti ovista. Tai sitten jos yleensä aina näyttää vain yhtä viivaa, niin haaleakin toinen viiva voi olla ovis. Että otapa tuosta nyt selvää Itse ajattelin tosiaan ens kierrossa panostaa digitaaliseen ovistestiin, niin ei tarvi arpoa niiden viivojen kanssa. Vaikka onhan se törkeen kallis verrattuna esim. liuskatesteihin..

Tähän aikaan kuusta pitäneisi bongata raskausoireita - rinnat on olleet aika kipeänä jo pari päivää. Niin ne kyllä oli viime kuussakin, hah.

Mun timmit mammat - projekti on ihan hunningolla, viime viikollakin kävin kahdesti ulkona lounaalla Ja ei mitään terveellistä tullut syötyä suinkaan. Tänäänkin työkaverit houkuttelee pitsalle, antakaa voimia vastustaa! Onneksi kävin myös pari kertaa jumpassa. Ens viikolla alkaa yksi kiva uusi jumppa, sinnekin pitänee vääntäytyä

 

[Sinililja]

Jess!! Pääsen töistä, ainakin tältä koneelta, päivä pelastettu!!

Wilman kuulumisia odotellaan! Muakin vähän jännittää, huomenna on sen gyne ja ajattelin kanssa pyytää ultraamaan.

Ai Liisaleena keksii oireita? Sä taidatkin sitten olla ainoa, joka menee eri viikolla kuin me muut. Täällä korkattiin eilen panoviikko, joten siitä jatketaan sitten tulevat päivät.

Mä oon vähän ryhdistäytynyt Timmit Mammat-asiassa, mutta viikonloppuna kyllä repsahdin syömään ja kunnolla.. mutta ei se mitään, nyt taas tsempataan. Sain jo kaksi kiloa pois, tosin ne oli tota "kesäturvotusta" eli lähtölukemissa siis ollaan. Mutta kummasti se motivoi jatkamaan, kun housut tuntuu taas mukavilta jalassa

Mä huomaan, että oon taas alkanut enemmän miettimään sitä, millainen äiti itse olisin. Huomaan seuraavani tarkemmin ystävieni toimintaa lastensa kanssa ja pohtivani sitä, mitä itse kyseisessä tilanteessa tekisin. En toki aina, mutta näköjään entistä enemmän. Ihan kuin tietäisin, miten reagoisin..

Täytyykin käydä vilkaisemassa Wilman blogia. Mutta pitää vissiin tehdä vähän töitäkin välissä. Liisaleenalle mukavaa pitsataukoa, mulla onkin salaattia..

Sinis kp 10/28

 

[Wilma80]

Jess mä voin taas kirjoittaa tänne!!Mua jännittääääääääääääää ihan liikaa!!!!Kohta lähden sinne lekurille ja varmaan itkeä tirahutan siellä, ainakin vähän kun jännittää niin pirusti. tää on kun jotain pääsykoetuloksia odottaisi. Vaik enhän mä mitään tuloksia sieltä tänään vielä saa...Voihan ne tietty nähdä jotain kun ne ultraa???

Kirjoitan sitten illalla vaikka mitä sanoivat jos järkytykseltäni pystyn...

Wilma ja himmee jännitys

http://wilma.blogit.fi

 

[*tiiti]

Heippa ikuisuuden tauon jälkeen. Sama syy osittain palstailuun, kuin muillakin: työkoneelta en päässyt tänne vastailemaan ennen kuin tänään. Iltaisin ei olevinaan ole ollut aikaa. Ja olen muutenkin epätoivoisuuteni kanssa ajatellut pysyä poissa latistamasta muiden fiiliksiä.

Tsemppiä Wilmalle lääkäriin. Mekin aloitettiin tutkimusrumba ja kaikki peruskokeet alkaa olla otettuna. Odotellaan mun viimeisiä vastauksia ja miehen tuloksia. Ainakin tähän asti kaikki löydökset ovat olleet kunnossa. Hmm, eikä vauvaa vaan kuulu...

Tsemppiä myös Sinililjalle gynekäyntiin. Ihan hyvät päivät bongailla ovista ultralla, munasolunhan pitäisi olla jo kasvuspurtissa noilla kiertopäivillä.

Mites Prätkis?

SUUREN SUURET PAHOITTELUT Vilukisulle. Elämä on joskus niiiiiin epäreilua. Palaile kuumeilemaan ja kirjoittelemaan kun siltä tuntuu. Toivotaan pikaista plussausta sinulle, kuten kyllä kaikille muillekin.

ON: kp 18/27 ja elellään tylsää vaihetta. Ovis oli keskiviikkoyönä ja harmitti kun edellinen sekstailu oli maanantaina enkä silloin yöllä jaksanut herättää miestä. Hoideltiin lempi aamulla, mutta ei mennyt ihan ajoitus nappiin. Olen kaksi kiertoa nyt mittaillut lämpöjä ja niillä olen hyvin löytänyt oviksen. No pitää pikkuisen toivoa, vaikkei ajoitus paras mahdollinen ollutkaan.

Kuulemisiin. Kivaa viikkoa kaikille.

*tiiti

 

[Myy80]

...lomilta on töihin palattu ja vähän täällä töissä kahlasin kirjoituksianne läpi...(jotkut pääsee tänne, jotkut ei ...heh)

Ensinnäkin PAHOITTELUNI VILUKISULLE!! On vaan toivuttava ja katsottava eteenpäin..pikkuhiljaa..ei kiirettä... Tämän muukalaisen ei ollut tarkoitus syntyä - luonnolla on oma tapa hoitaa näitä asioita. Tsemppiä! *halaus*

olen siis palannut...Väriä saaneena (ja muutakin)... Loma oli mukava pako kaikesta. Taisi olla melkoinen seksiloma...mieskin sanoi tyytyväisenä (tyydytettynä), että "ei olla lomalla ennen näin paljon peuhattu". Säät oli kaikkea muuta kuin tätä Suomen sadetta ja paskaa, siis sitä kauan kaivattua hellettä.

Mut nyt siis eka päivä töissä...ja voi helvetti...tiedätte varmaan tunteen..päätäkin särkee...

Kalenterista en ole vielä jaksanut laskea mitään kiertopäiviä...pitää vähän katsoa uudestaan näitä juttuja...:/

Täällähän on loman aikana ollut aika kiivastakin keskustelua...välillä tulee kärjistettyä asioita...mutta täällä kaikki saavat vapaasti purkaa tunteitaan ja purnata - kaikki varmaan ymmärretään, senhän takia täällä ollaa *siskot auttaa ja ainakin yrittää ymmärtää*

Myy Kp ?

 

[Vilukisu]

Elämä jatkuu...
Takanani on aivan mahtavat ystävien tukiverkot, ja jotenkin sitä vaan taas kömpii tolpilleen. Tuntuu kuin olisi nähnyt vain kauheaa painajaista, koko raskaus tuntuu ihan absurdilta asialta....

Tässä viikolla selviää nyt sitten joudunko kaavintaan tms. Toivon kovasti että luonto olisi nyt sitten tehnyt työnsä loppuun asti kerta aloittikin...
Verta kyllä tulee vieläkin vähän päivittäin, tiedä sit mikä olis normaalia?

Wilma: Kävin lukemassa blogiasi, mutta en halunnut kommentoida kun sinne oli pakollinen s-postin ilmoittaminen. Tuleeko mun s-posti siis sulle näkyviin jos kirjoitan? Haluan käsitellä ainakin toistaiseksi anonyymisti näitä asioita, vaikka omankin blogin laittamista olen joskus miettinyt.

Ihan kiinnostavaa luettavaa se toki oli! Kohtalotovereiden ajatusten lukeminen tavallaan helpottaa, ja mielenkiinnolla luen myös eriäviä mielipiteitä. Esim. itse soin mielelläni raskauden onnen exälleni, joka on pahin tuntemani lurjus ja idiootti, kun kuulin että heillä takana monta km. (tämä siis jo ennen omaa km) Ajattelin että hänen nykyisensä ansaitsee jo äitiytymisen onnen noin raskaiden kokemusten jälkeen, etenkin kun joutuu elämään sen ääliön rinnalla...

Muuten olen kyllä käynyt läpi samoja tunteita, on tuntunut niin epikselle kun exät, tutut ja puolitutut yksi toisensa perään ovat raskautuneet. Monet itkut on sen varjolla itketty. Mutta toisaalta kuulun sitten varmaan niihin kavereihin, joiden on vaikea puhua tästä asiasta. Purnaan teille täällä, mutta harvat kavereistani, hyvistäkään, tietää vauvayrityksestämme. Nyt km "pakotti" kertomaan vähän useammille, mutta aika hölmistyneitä kasvoja näin. "Oliks se siis ihan toivottu?" , "enhän mä tiennyt että te ees yritätte!" yms oli juttuja joita sain kuulla.
Ärsyttää puhua tästä kun sit joutuis myöntämään ettei kaikki meekään niin kuin elokuvissa!!!!!!

Tästä tuli nyt joku ihme avautuminen, tarkoitus oli Wilmalle ja muillekin osoittaa se, ettei se että joku ei ole vauvahaaveistaan puhunut tarkoita sitä ettei hän yhtä paljon olisi siitä haaveillut/yhtä kauan yrittänyt... Toki sä sen jo tiesitkin, mutta ihan vaan kannanottona. (Ja lupaan jatkossa kommentoida blogissasi jota aion lukea jatkossakin, jos vain selität sen s-postios. tarkoituksen....)

Ja itsehän tosiaan kuitenkin raskauduin. Se raskaus päättyi suunnattoman surullisesti. Älkää silti kukaan kadehtiko sitä että nyt se on ainakin todistettu että pystyn tulemaan raskaaksi. Tällä tavalla en soisi sen asian tulevan ilmi kenellekään. Vaikea selittää, mutta ainakin itse koin tämän biljardi kertaa raskaammin kuin epätietoisuuden siitä voinko tulla paksuksi vai en. Tässä kerkesi läpi käydä jo niin suuren onnen joka sitten vietiinkin pois, että toivon hiipuminen menkkojen (aina vaan) alkaessa on kevyttä sen rinnalla...

blaa blaa, sori lapamatoviesti,
t:Vilukisu kp?, joka koettaa toipua menneestä ja löytää toivoa tulevasta ja lähettää kaikille meille plussatuulia!

 

[Wilma80]

Hei vaan ja termokset lääkäristä!!
Fiilis on huojentunut, tunnen ihan kuinka uskallan taas hymyillä eikä tällä hetkellä itketä yhtään. Kaipa tämä ensikäynti nostatti jotenkin fiiliksiä ettei tarvi sellaisessa epätietoisuudessa elää. Eli tässä nyt tehdään kaikkia kokeita läpi tän kierron ja menen sinne taas to ultraan, lääkäri kattoo miten mun munarakkulat ovat kasvaneet/pienentyneet. Ai niin, käski muuten lopettaa kaikkien mun luontaistuotteiden syömisen (omega-3/e-epa, glandin, multivitamiini ja sinkki), oli munarakkulta jotenkin suurentuneet ja ensiksi luuli, että syön jtn hormonilääkkeitä!!!Sanoi, että b-vitamiini Berox riittää, siinä on fooliakin.

Eli eli....kaipa tässä on sitten jonkilaista edistystä.????

Vilukisulle: Nyt on se s-posti juttu poistettu, en tajua niitä kaikkia asetuksia tasan. Ja mä kyllä ymmärrän sen, ettei kaikki kerro yrityksestään ja sitten muut ihmettelee kun eivät tienneet. Mä jotenkin vaan järkytyin siitä meidän tuttujen uutisesta vars. kun mies oli siitä tiennyt ja mä en. Olen tottakai ihan kauhuissani siitä, että tämä pari on nyt joutunut 3 lapsen kuoleman kokemaan (2km joista toisessa kaksoset) ja iloinen siitä, että nyt näyttäisi menevän hyvin. Siksi ymmärrän todellakin etteivät olleet kertoneet vaikka jo 6.kk mennään. Mulle tuli vaan ekana se uutinen, että he saavat lapsen (=minä en saa) ja jotenkin en osannut sitten yhtään enää ajatella sitä mitä heille oli sitä ennen tapahtunut....Tässä omanapaisuudessa kun ei aina oo muiden huolille valitettavasti tilaa. Mut sekin menee ihan sykleissä,riippuen siitä millainen päivä itsellä on. Kun on surkeeta, on todella surkeeta....Nyt tietenkin olen asiaa sulatellut ja paha mieli uutisesta tuli ja vars. siitä etteivät he ole kellekään tästä uskaltaneet kertoa. Enkä mä voi mtn sanoa kun en sais sitä km juttua edes tietää...Niinhän se vain on ettei me muut voida tietää mitä yritystä kenelläkin parilla parasta aikaa on ja miten toivottuja ne lapset sitten ovatkaan. Aina kuitenkin puhutaan vaan enemmän niistä "HUPS! raskauksista" kuin niistä joit aon kauan tahkottu ja toivottu. Siksi musta on parempi puhua tästä pitkästä odotuksesta (tai lapsettomuudesta, mitä nyt on) ääneen, edes jollekin...

Blogia saa kommentoida ihan vapaasti, en suutu...Ja kiitos kaikille kommenteista!

Wilma kp9 ja megaisot munarakkulat!!!
http://wilma.blogit.fi

 

[Wilma80]

Vilukisulle vielä ihan hirveen isot tsemppihalit ja -pusut!!Toivottavasti teillä pian tärppää uudestaan!Älkää luopuko toivosta!!!!!

En toivo kenellekään keskenmenoja koskaan!!!Varmasti aivan kauheaa...Ja niin on tämä odottamisen odottaminenkin...ilman plussan plussaa, vaikka ovistikkuihin niitä tuleekin....Mut ei luovuteta perkele!!!

 

[Sinililja]

No niin, sieltähän sitä asennetta tulee! Kiva kuulla, että Wilmakin on paremmalla mielellä. Varmasti helpottava tunne, kun asiat vihdoin etenevät. Toivotaan, että kaikki sujuu hyvin ja pääset pian pois tästä odottamisen odottamisen-tuskasta.

Ja Vilukisulle vielä halaus, toivotaan tosiaan, että kaavintaa ei olisi enää edessä, vaan luontoäiti olisi tehnyt työnsä loppuun saakka. Ja anna tulla vaan avautumisia!
Välillä on jopa pelottavaa lukea teidän kirjoituksia, kun niin moni teksti voisi olla itseni kirjoittamaan.. kuten myös nuo itkut toisten raskautumisten johdosta. Mun kahdella ystävällä alkaa nyt taas raskaus näkymään ja mä huomaan ajattelevani, että en halua nähdä heitä.. vaikka tietysti haluan. Sama juttu oli viime vuonna yhden toisen ystävän kohdalla. Ärsyttävää, että tulee tällainen olo. Mua on myös alkanut toisaalta harmittamaan, että olen puhunut tästä yrityksestä näiden hyvien ystävieni kanssa, sillä nyt saan vastailla kysymyksiin "no, missä mennään?" ja kuulla lohdutukseksi niitä kuuluisia lauseita.. Ymmärrän toki, että niin kait "kuuluukin" sanoa, mutta hölmöltähän se tuntuu. Viime viikolla tuli taas yksi lausahdus top kolmoseen, kun raskaana oleva ystävä totesi "lohdutukseksi" menkkojen alkamiseen, että "ei tää raskaana oleminenkaan aina mitään herkkua ole, kun on huono olo ja koko ajan huoli siitä, onko vatsassa kaikki hyvin".. Niin varmaan onkin, mutta teki kyllä mieli sanoa, että haista nyt jo... Että sellaista.

Mukavaa kuulla Tiitistä pitkästä aikaa! Harmi, että epätoivo on löytänyt tiensä myös sinne. Mutta toivotaan, että lempi tuottaa tulosta ei varmasti ole herkkua tuo tutkimusrumba, voimia sinne kovasti!

Ja Myy-rontti on ollut etelässä.. Ihan mukavan kuuloinen loma teillä takana Sillä sitten jaksaa taas painaa vähän aikaa. Töissä siis.

Mulla on tosiaan tänään se gyne-aika, vähän jännittää.. oon koittanut miettiä kysymyksiä valmiiksi. Hui! Kannattaa siis vissiin pyytää sitä ultraamista, jos ei se gyne sitä itse ehdota?

Mukava tiistaipäivää!
Sinis

 

[*tiiti]

Vilukisulle peukutan että luonto hoitaisi hommansa ja selviäisit kaavinnalta. Hyvän kuuloista pohdintaa sinulla.

Sinililjan kannattaa pyytää ultraamista jos gyne ei sitä ehdota, kaikkihan eivät sitä rutiinisti tee. Vaikka luulisi että tekisivät koska se on se kallein osa käyntiä.

Myyllä on ihan plussausasenne, yleensähän se plussa napsahtaa juuri tuollaisesta kierrosta jolloin kiertopäivistä ei ole hajuakaan Olen myös vähän kade teidän ulkomaanreissusta, pääsisipä itsekin...

Hyvä että Wilmalla oli antoisa gynekäynti myös. Kuulostit heti jotenkin valoisammalta.

).( Olen kiitollinen YTHS:stä, alkututkimukset eli kierronkartoitus ultrineen ja verikokeineen ja miehen tutkiminen on tullut maksamaan meille ruhtinaalliset neljä euroa Eikä jonotusajatkaan päätä huimanneet, odottelin ekaa käyntiä kolmisen viikkoa ajan tilaamisesta. Kunhan viimeiset tulokset valmistuu alkaa yritysaikaa olla takana vuosi. Toisaalta tuohon mahtuu kuukausia jolloin tärppi ei ole edes ollut mahdollinen, mutta kuitenkin vuosi on mennyt. Pitäisi alkaa tekemään päätöksiä miten lähdemme tästä jatkamaan, hoitoihin vai luomuilua?!? Siinäpä pulma. Nyt kierrossa menossa 19/27, turhauttavaa odottelua. Olo on normaali eikä oireita mitään.

Tiiti

 

[Wilma80]

Kirjoitin tuonne lapsettomuus puolelle Ajatuksissa ketjuun...ajattelin, että ihan kiva surata sitäkin palstaa kun siellä on niin monta hoidon aloittanutta. En tietenkään aio hylätä tätä ketjua vaan siksi, että vuosi tuli täyteen, edelleenhän tässä elätellään vauvahaaveita!!!Ja nyt kun tuumasta on päästy toimeen on fiilis yllättävän hyvä, sillä mä oon jotenkin niin innoissani siitä, että asiat etenevät. Tietty paskaa voi tulla niskaan, mut niinhän elämässä aina...

Ymmärrän Sinistä tosi paljon!Mulla ihan sama juttu, että kaikki on tienneet jo vuosia, että "Wilma niin haluis lapsia, mut sen ukko ei vielä", niin nytpä tekis mieli huutaa, että kyllä se ukkokin nyt jo haluaa, mutta kun niitä ei vaan tuu...ironista. Mä ainakin vastaan kaikille ketkä vauvoista utelee ja ei tiiä niin ihan suoraan,jos ei tietty oo joku ihan ällö tyyppi jolle ei tod. halua kertoa. Parempi olla rehellinen mun mielestä...voi välttyä niiltä inhottavilta kommenteilta kun muut tietää, ettei oo helppo tilanne.
Ja toi, että raskaana olevat valittelee oloaan on niiiiin ärsyttävää....monista oikein näkee, että nauttii siitä pahasta olosta jollain tavalla (kun tietää, että on vauvasta johtuisin) ja sit on itellä ihan paska olo kun laattailis ihan mielellään jos vaan vauva olis tulossa. Mä sanoin kyllä mun duunikaverille, että saa olla tyytyväinen kun nyt vihdoin raskautui...se taisi kyl ihan ymmärtää.

Myy:Missäsä olitte reissussa?Jossain kaukana??Ihanaaa...kerrokerro!Meillä "enää" 4kk kanarian reissuun!JEe!

Tiitille onnea tutkimuksiin. Pidä meidät ajantasalla, haluan tietää kaiken mahdollisen nyt tästä aiheesta kun kerta samassa veneessä ollaan!!!bdbdbdb Missäpäin käytte tutkimuksissa??Mitä tuloksia on tullut??

Timmit mammat projekti on saanut täällä päässä uutta puhtia. Olin eilen spinningissä ja aion nyt koettaa urheilla paljon mun uusien terveelliseten elintapojeni lisäksi (ei liikaa alkoa & terveellistä ruokaa)!Sillä on vaikutusta sanoi lekuri (joka on nyt mun idolini...)

Ovistesteistä kun kyselin, niin nyt sain kotiläksyksi tsekata testeillä joka aamu ennen seuraavaa ultraa torstaina, ja sitten ilmeisesti vertaillaan niitä tikkujen tuloksia niihin ultran tuloksiin. Mua kyl pikkusen jännittää mun megaisot munarakkulani, ei kai se mitään vakavaa ole. Toiv. lääkäri näkee milloin ovis on tulossa niin ehditään sitten kunnolla harrastelemaan vielä...ettei vaan tuu se ovis etuajassa!!

Päivän jatkoja ja Vilukisulle edelleen tsemppihaleja!
Wilma, kp10/30

P.s. Nyt en pääse blogiini töistä!!!Mitä hittoa!!!!

 

[Wilma80]

Tiiti: Miten teillä noit halvat tutkimukset oli???Mitä kautta pääsit sinne???????Mä tilasin suoraan ajan yksityiselle jo toukokuussa ja kesälomien vuoksi eka vapaa aika oli elokuussa. Tää ensikäynti tuli maksaan n.170€ + se toinen ultra ja sit vielä miehen simppatestit...Pitää sitten katsoa jos hoitoon joutuu, että mihin menee...Eikös sitten voi vielä mennä takaisin julkiselle??No kyllä me ne rahat jostain revitään....??

 

[*tiiti]

Alkututkimuksen tehdään siis YHTS:llä eli ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöllä, koska opiskelen yliopistossa. Oikea onnenpotku meille, sillä selvitään tosiaan noin halvalla. Neljään euroon siis sisältyy gynen tutkimus ultrineen, labrat kahdessa vaiheessa kiertoa, tulehdus ja klamydianäytteet ja miehen simppatutkimus Mitään järeitä lapsettomuushoitoja ne ei siellä tee, mutta kaikki nuo alkututkimukset ja tarv. hormonihoitoja sieltä voi saada. Gyne on erittäin pätevä, pitää monissa paikoissa yksityisvastaanottoakin.

Jatkossa voi saada sitten lähetteen julkiselle jos järeämpiä hoitoja aloitellaan. Julkisellehan voi siirtyä missä vaiheessa tahansa, moni tekee juuri noin että tutkituttaa nopeasti yksityisellä ja sitten jonottelee hoitoihin julkiselle.

Tsemppiä teille.

 

[Sinililja]

No niin, gyneltä sitten pari "lohdutuksen" sanaa meille "vanhoille" yrittäjille: "Sun ikäisellä naisella irtoaa hyvä munasolu noin kolme kertaa vuodessa". Jess. Näin kuulemma tutkimusten mukaan, muissa muniksissa (jotka irtoaa) voi olla jotain häikkää eikä niistä mitään synny.. eli kehoitteli vaan jatkamaan vielä. Eli tolla todennäköisyydellä saa tässä vielä pitkään tahkota.. Toisaalta masentavaa, mutta myös lohduttavaa. Ihmettelen kyllä tän valossa sitä, miten on mahdollista et mun saman ikäiset ystävät ovat onnistuneet niin nopeasti.. tasan ei mene onnenlahjat vai miten se meni?

Muuten kaikki näin pintapuolisesti ok, kaunis limakalvo ja suuri munarakkula jo odottelemassa (19mm) Tosin toinen munasarja kuulemma hieman PCO-tyylinen. Että näillä mennään. Tää gyne oli sitä mieltä, että kannattaa loppuvuodesta tutkituttaa miehen näyte, jos mitään ei tapahdu. Mutta kuulemma senkin jälkeen voi vielä hyvillä mielin yrittää puolisen vuotta. Jaa-a, saapi nähdä kestääkö hermo niin kauan.

Mutta kehoitti tekemään o-testin aamun tokasta virtsasta (digitaalinen) ja plussan jälkeen harjoittamaan lempeä samana iltana ja heti seuraavana aamuna. Sen jälkeen kuulemma kohdunkaula ei enää päästä hyvin läpi siittiöitä. Eli rankka viikko siis edessä, joutuu aamullakin hässimään ;D

Ihan helpottava käynti kuitenkin. Pitäisi vaan pitää mieli rauhallisena vielä ainakin muutaman kuukauden. Helppoa..

Mutta nyt jumppaan!

Sinis ja yksi iso rakkula

 

[Miini-81]

Moi kaikki!

Olin kipeenä ja nettipimennossa, tylsää. Loistavaa sen sijaan että teillä duunissa homma pelittää taas ;D Ja sitten suoraan omaan napaan. Mäkin käväisin kuitenkin lääkärissä lähinnä outoa kiertoani ja lyhkäsiä menkkojani valittamassa ja lekuri sitten ystävällisesti suositti muutamaksi kuukaudeksi e-pillereitä kiertoa tasaamaan. Olin että hei kiitos paljon tämä kyllä ratkaisi kaikki ongelmat, kiitos kiitos! No, tänään pääsen kuitenkin käväisemään ultrassa, mua ei oo koskaan kanssa ultrattu joten kauhulla odotan pco tuomiota tai muuta vastaavaa... Tuo edellinen oli mieslekuri mutta tänään on nainen. Toivottavasti tajuaa tämän homman vähän munkin kantilta... En sitten tiedä mitä noista pillereistä pitäis olla mieltä, oon käsittänyt ettei nekään elimistölle mitään nannaa ole jos ei ole muutkaan lääkkeet joilla tota kiertoa vois korjata.

"Hauska" kuulla Sinis että noinkin hyvät tsäänssit on, voiko toi pitää paikkansa? Tosin mullekin tuo lekuri sano että vuos kaks yritystä on hyvin normaalia että ei saa huolestua vielä. Nyt Sinis ilo irti todennetusta rakkulasta!! Wilmallakin oli hyvä lerkurikäynti, hyvä hyvä! Onko Lumis kirjoitellut miten hällä meni lekuri, menikö multa ohi?

Nyt ei ehdi enempää, pitää varovasti katella mitä duunia on tullut saikkarin aikana pöydälle ja postiin... Jaiks...

 

[Liisaleena*]

Voi törky, miten tää voi olla niin vaikeeta… Nyt ei ole enää rinnat kipeänä ja se tarkoittaa sitä, että menkat alkaa parin päivän sisään. Että sitä odotellessa. On myös kärttyinen ja väsynyt ja masentunut olo, selvää PMS:ää.

Mielenkiintoista lukea teidän gynekokemuksia. Mä olen ihmetellyt tuota, kun joillekin muillekin on sanottu, että on PCO-tyyppiset munasarjat. Miten niin -tyyppiset? Onko silloin PCO vai ei? Vai tulossa PCO? Vaikuttaako se raskautumiseen? Sinis ja Miini, kävittekö te yksityisellä vai julkisella gynellä? (sori jos ootte jo kertoneet, en jaksa lukea vanhoja viestejä ) Kerään rohkeutta, että alkaisin itsekin kunnolla selvitellä mihin mun pitää ottaa yhteyttä jos en tästä ala raskautumaan. Yritystä takana n.10 kk. Enpä ois uskonut vuosi sitten, etten vieläkään ole raskaana…

No, jossain suhteessa menee hyvin, en käynyt ulkona syömässä sillon yks päivä vaikka työkaverit kävi

 

[Vilukisu]

Liisaleena: Jep jep, itselläni juuri tuo 9-10kk täyttyminen v**tti ihan kauheesti, ehkäpä just kun alkuhuuman unelmissa siinä kohtaa, siis n. 9kk päästä piti olla jo se nyytti rinnoilla.... Elämä vaan on!

Wilma: Hienosti lanseerattu noi "HUPS-raskautujat", pakko myöntää että kyllä mäkin kuuntelen näiden HUPS-tyyppien juttuja kateudesta vihreänä... Eikä paljon hampaita naurata "taisin lainata vahingossa mieheni kalsareita ja HUPS vaan, näin siinä sit kävi!"-tyyppiset jutut, joissa kyllin kuumasta katseestakin voi ilmeisesti raskautua. Eivät varmaan (toivottavasti) tule ajatelleeksi että hehkuttaessaan omaa super-hedelmällisyyttään samalla lannistavat meitä pitkään yrittäneitä. Tulee olo että itsessä jotain vialla.

Älä tosiaan Wilma, tai kukaan muukaan jättäkö tätä ketjua. Minusta täällä alkaa olla jo kuitenkin pitkään yrittäneitä useampia, ja toki aina joku huomaavaisesti ajatteleva vähemmänkin aikaa yrittänyt mahtuu sekaan! Minusta on mielenkiintoista lueskella teidän erivaiheessa olevien kirjoittajien juttuja tunteista, gynekäynneistä yms.

Ja loppuun vielä erittäin lämmin pusihalirutistus kaikille teille ihanille jotka kirjoititte minulle kauniita sanoja ja lämpimiä ajatuksianne. Ihan tunsin tekstejänne lukiessa että moni eli mukanani niitä kauheita hetkiä. Olen täällä itsekin muiden juttuja lukiessa vuodattanut milloin onnen, milloin surun kyyneliä, ja välillä vaan kokenut kanssavi**tusta joidenkin puolesta. Nää on kuitenkin niin tunteilla-latautuneita asioita mitä tällä palstalla käsitellään.

Terv Vilukisu kp?/? joka odottaa niitä onnenkyyneliä teidän plussauutisten johdosta! Go Myy and co!!!!!! ;D

 

[Jännäyslistaa]

Liitän tähän vielä jännäyslistan, tämän uudempaa en löytänyt, päivittäkää omanne, tästä kiintoisaa seurata kenen puolesta seuraavaksi jännäillä...

Liisaleena 30.8.
Utelias pahalainen 13.9.
hensku 14.9.
Sinililja 14.9.
Miini 18.9.
Myy80
Wilma
Prätkämimmi
Vilukisu

ps. leikkasin alusta jo menneet jännäyspäivät ja liitin nimet loppuun.

t:vilukisu

 

[Wilma80]

Hyväää Vilukisuu!!Mainio tsempitys ja attitude sulla!!!Sä olet mun idoli!!

Mulla eilen iski jumpan jälkeen (kauhea nälkä=verensokerit oli niin alhaalla)hirveä lannistus. Oltiin miehen kaa salilla ja venailin sitä tunnin jälkee. ja yht´äkkiä iski hirrrrvee vitutus. Olin varmaan aika rasittava, kun heti autossa aloitin jankutamisen tyyliin: "toivottavasti tajuat, että on hyvin todennäköistä, ettän jotain on vialla ja me tarvitaan kaikki mahdolliset hoidot ja sittenkään ei tiiä jos onnistuu ja menee hirveesti rahaa" yms. yms Tajusin, että nyt jos/kun on ovis taas kohdillaan niin hirveet paineet iskee, että olis vielä mahis enne mahd. hoitoja raskautua luomusti, vaikka eihän niitä mahiksia tietenkään oo jos jotain on vialla. Mies ahdistui kun loin niin paljon panopaineita ja sit selitin, että "näin se on vain laskelmoitava jos lapsen haluaa, kun helpolla ei tule".

Tämmöistä tää on...yhtenä hetkenä fiilis mainio on toisena ihan superpaska...Ja tähänkö sitten vielä hormooneja päälle?jepjep...Ei tuu olemaan helppoa. Illalla sitten koetin selittää miehelle et nyt pitää sitten hommailla jtp taktiikalla ensi viikkoon asti, doctor´s orders, ja se näytti niin kauhistuneelta. Ei meinannut syttyä millään...Katottiin Kanadan huippumallia ja kysyin, että auttaako jos pukeudun koulutytöksi???Se sanoi, et joo ehkä....Kaikkensa on annettava tässä touhussa, joten mäpä menin vaatekaapille ja heitin lyhyen vekkihameen, polvisukat ja push upit niskaan ja hiukset ponnareille. Sitten tulin olkkariin sen luo ja kysyin, et täälläkö sitä jälki-istutoa oli??? No lopun sitten arvaattekin...

Jos näillä keinoilla ei lasta saada alkuun niin...no....sitten jollain muilla keinoilla.Pkko tästä hommasta on koettaa repiä huumoria jotenkin. Vai mitä siskot?? Periksi ei anneta!!

T.Wilma kp11/30

 

[Miini-81]

Aivan mahtava asenne Vilukisulla <3 Olet myös mun idoli. Mä uskon vahvasti että plussaat pian uudestaan.

Wilmalla on keinot hallussa Mahtavaa! Ite kokeilin myös vkl saparolettejä, toimii... Oviksesta ei ole vielä tietoakaan mutta pitäähän sitä tytön vamppaamista vähän harjotella, tulevia koitoksia varten.

Peukkuja Liisaleenalle ettei täti tuliskaan. Eihän noista oireista koskaan tiedä!

ON: Lekurikertomus siis jatkuu. Kävin siellä ultrassa ja kuten pelkäsin, pco tyyppistä munasarjaahan siellä oli mutta tilanne ei kuulemma mikään hirveen paha ollut kuitenkaan. Mitä ikinä tarkoittaakin. :/ Yks rakkula oli muita selvästi jo nyt isompi (kp10/31?) mutta lekuri määräsi mittailemaan lämpöjä jotta tiiän irtooko se sieltä aikanaan. Sain clomeja jotka voin halutessani ottaa käyttöön ens kierrosta, 1 per päivä. Samoin sain lähetteen jatkotutkimuksiin. En vielä aio puhua siitä l-sanasta vaikka vikaa löytyikin ja tutkimuksiin ja lääkitykselle taidan joutua. Jotenkin fiilis on kuitenkin positiivinen, nyt tiedän missä mennään ja mitä pitää tehdä. Tosin en vielä tiedä otanko noi clomit käyttöön vai mitä teen. Ainakin seuraan tilannetta.

Me päätettiin äsken miehen kanssa lääkärin suosituksesta jättää light tuotteet (aspartaami) kokonaan pois sekä vähentää hiilareita. Liikuntaa pitäis myös kuulemma harrastaa mielellään 20 min päivä. Ja mähän siis käyn jumpalla 2x viikossa ja koiran kanssa lenkillä vähintään 3x30 min per päivä mutta kuulemma yks noista lenkeistä pitäis juosta, joka päivä, jotta syke nousee kunnolla. Niin joo ja tuoreita vihanneksia ja hedelmiä pitää syödä melkeist kilo päivässä, se kuulemma vaikuttaa tosi paljon. Keinovitamiinit lekuri taas kielsi koska lisäävät kuulemma keskenmenoja.

Mies muuten taitaa myös päästä testeihin, tosin ei itse tiedä sitä vielä. Liisaleena, mulla meni tämä keikka työterviksen puolesta... Ei onneks tarjonnut enää niitä e-pillereitä =)

G1: Eli mitä digitaalista ovistestiä suosittelette??? Anyone??? Mulla noi lämmöt heittelee joten en uskalla luottaa pelkästään niihin.

G2: Mistä päin olette? Allekirjoittanut on Helsingistä.

Miini

 

[*tiiti]

Heippa. Onpas hyvät asenteet täällä kaikilla!

Miini, mä en tiedä ainakaan muita digitaalisia o-testejä kuin clearbluen testin. Itse olen sitä käyttänyt ja mulla se on toiminut. Olen myös kuullut että joillakin se on antanut paljon virheilmoituksia, mutta mulla tosiaan ollut moitteeton. Hyvä että jäi positiivinen fiilis lääkärikäynnistä, niin ne asiat lähtee etenemään. Mä olen muuten tykästynyt tuohon lämpöjen mittaamiseen, edullinen ja vaivaton tapa todistaa ovulaation tapahtuneen. Aika erikoinen kommentti lääkäriltä vitamiinien vaikutuksesta keskenmenoihin, enpä ole ainakaan tuollaisesta kuullut. Muutenkin aika tarkat elämäntapaohjeet olette saaneet Toisaalta hyvähän tuollaisia elämäntapoja olisi noudattaa vaikkei lasta yrittäisikään.

Wilmalla on tosiaankin kaikki keinot käytössä Itsekin olen huomannut että mies ahdistuu jos "määrään" milloin pitää olla valmis seksiin. Seksi on kyllä muulloin paaaljon nautinnollisempaa kuin ovisviikolla jolloin tietää että sitä on pakko harrastaa. Yhdyn tuohon että mielialat vaihtelee laidasta laitaan, hyvästä olosta epätoivon syövereihin.

HUPS-raskautujat on hyvä nimitys. Joskus aina vaikea käsittää että joku tulee raskaaksi sen enempää yrittämättä, joillakin siihen voi kulua vain yksi kuukausi. Ajatelkaa: kaksi viikkoa aikaisemmin on päätetty että vauva saa tulla: harrastetaan luonnollista seksiä ja neljän viikon kuluttua tehdään positiivinen raskaustesti... Tuntuu ihan epätodelliselta, kun itse on tahkonnut kohta vuoden eikä ole tullut yhtään viivaa raskaustestiin. Hyvähän se toki on ettei kaikki joudu käymään näin kivistä taivalta läpi perustaakseen perheen! Ja pitää muistaa että monilla on paljon kivisempi tie kuin meilllä.

Ehkä tästä löytyy joskus jotain positiivistakin?!? Toivottavasti.

ON: tylsä vaihe menossa, kp 20/27 ja viikko pitäisi vielä jaksaa jännäillä. Toisaalta ketuttaa kun vähän myöhästyttiin oviksesta.... Oireita ei mitään, ei kai pitäisikään olla.

 

[Myy80]

...mun oli ihan pakko nauraa ääneen, kun luin Wilman "jälki-istunnosta". Joo, niinhän se on, että jottei tää homma menis ihan liian vakavaksi niin välillä on on jostain revittävä huumoria. Positiivista ilmapiiriä kannattaa yrittää pitää yllä..vaikka myönnän, että olen ihan mahdoton välillä. Olen tosi tunteellinen ihminen ja masennun ja lannistun superhelposti. Tää on tietty miehellejoskus aika raastavaa ja olenkin joskun sanonut "että, en ole paras nainen hänelle...hän ansaitsis paremman.." Mut siinä vaiheessa mies yleensä loukkaantuu ja sanoo "äläpä kuule puhu pahaa mun vaimosta". Ihana mies, kai sitä on uskottava...

Tänään vp,lauantaina töitä...hitto, että töissä ahdistaa. Tuntuu, että lomalla saavutetusta stressittömästä oloa ei ole enää murustakaan jäljellä. Viime viikon Kroatian helteet mielessä...(näin muutaman niiiiin söpön vauvelin matkoilla, että mun oli ihan pakko tuijottaa...sanoin miehelle, että "mä haluan vauvan" ja mies siihen, että "niin minäkin".

Musta kalenteri pöydällä ei kutsu, en ole jaksanut laskea mun kiertopäiviä...takaraivossa jyskyttää, että tässä saa vielä odotella...sitä odottamista.

Tosi moni teistä on kääntynyt lääärin puoleen. Hienoa, että olette rohkeita! ostain luin naisgynen haastattelun, että lapsettomuushoidoissa ei pitäs viivytellä, sitten kun oikeasti raskaus antaa odottaa itseään...eli vuoden yrittämisen jälkeen kannattaa ottaa härkää sarvista. Mut mielestä on outoa, että lääkäri esim. Siniksellekin sanoi yrittämään vielä vuosi, pari...sehän on tajuttoman pitkä aika...eikö sitä ennen voisi jo tehdä jotain? Auttaa vähän enemmän luontoa...?

Omista oireista en lähde edes avautumaan,kun evvk. Jotain nippailuja ja tussuviiltelyjä (hih)... Vähän lannistunut olo, mutta yritän kovasti jaksaa... Olen päättänyt nauttia miehen "palveluista" ilman älytöntä stressaamista...en mieti, että mikähän asento olis paras hedelmöittymiseen... Antaa mennä vaan...

Wilma...tunteiden vuoristorata on ymmärrettävää. (pahoitteluni muuten siitä duunipaikasta) Miehesi ei onneksi kuullosta pitkävihaiselta...ymmärtää antaa...(anteeksi) aika nopeasti...heh,heh..

Pimeä syksy lähestyy...tsempataan toisiamme, kyllä me jaksetaan...

Mitenkähän Prätkiksen asiat?

Myy, jonka ov, kp ym. ym on hakusessa...

 

[Myy80]

Ja Vilukisulle vielä...olet uskomaton! *halaus* Tsemppiä...toivottavasti pian pääsemme jännäilemään oireitasi...ja ennen kaikkea, että toivut niin henkisesti kuin fyysistikin tästä menetyksestä.

+++++++++++++++++++
NYT NIITÄ PLUSSIA JA HYVIÄ UUTISIA TÄNNEKIN...*KELE!

Myy.