Hallituksen työllisyystoimet ovat jopa pahentaneet talouden alakuloa, toteaa VTV:n raportti

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Hallituksen työllisyystoimet ovat jopa pahentaneet talouden alakuloa, toteaa VTV:n raportti
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan työttömyysturvan leikkaukset olisi pitänyt ajoittaa hetkeen, jolloin talouskasvu on jo lähtenyt käyntiin.

Hallitus on toteuttana osan työllisyystoimistaan väärällä hetkellä, toteaa Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n tuore raportti.

Vaikka työvoiman tarjontaa lisäävät toimet ovat tarpeellisia, ne olisi pitänyt ajoittaa parempaan suhdanteeseen. Itse asiassa toimien ajoitus on voinut jopa pahentaa suhdannetilannetta, raportissa kirjoitetaan.

Petteri Orpon (kok.) hallitus on poistanut esimerkiksi suojaosan, jossa osa-aikatöitä tekevä on voinut tienata 300 euroa ilman, että se vaikuttaa hänen työmarkkinatukeensa.

Myös työttömyysturvan tasoon, omavastuuseen ja työssäoloehtoon on tehty heikennyksiä.

Hallitus tavoittelee toimillaan 100 000 hengen kasvua työllisyydessä. Talouskasvu on jäänyt kuitenkin odotettua vaimeammaksi, ja työllisyystoimet on toteutettu tilanteessa, jossa työpaikkoja on vähän tarjolla.

"Työllistyminen ei ole ollut mahdollista"

Raportin mukaan työllisyystoimilla ei ole ollut toivottua vaikutusta, sillä "työllistyminen ei ole kannustimien parantumisesta huolimatta ollut mahdollista heikossa suhdannetilanteessa".

Työttömyysturvan heikennykset ovat osittain vahvistaneet valtiontaloutta, mutta samalla ne ovat leikanneet yksityistä kulusta.

Raportin mukaan valtiovarainministeriö onkin arvioinut yksityisen kulutuksen palautumisen toiveikkaammin kuin muut ennusteiden tekijät.

Mikäli yksityinen kulutus ei palaudu toivotulla tavalla, näyttävät myös arviot ensi vuoden talouskasvusta aikaisempaa heikommilta. Samalla hallituksen tavoite työllisyyden kasvusta karkaa yhä kauemmaksi.



Talous, velanotto, työllisyys, konkurssit kaikki paskottu näien tuholaisten toimesta.
 

300 €/kk -muutos jysähti – Kela paljastaa nyt, kuinka kävi​

Työttömien osa-aikatulot pienenivät sen jälkeen, kun Orpon hallitus poisti työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat, Kela kertoo. Muutos voi kertoa siitä, että ”perusturvan saajat ovat valinneet työskennellä vähemmän..koska työnteko ei lisää tuloja”.
 
Orpon kokoomuksen ja Purran persujen aiheuttama vahinko voi osoittautua kohtalokkaaksi

Todellisuudessa kokoomus ja persut ovat vastuussa Suomen hurjasta velkaantumisesta.

Viime vuonna 2024 15,3 miljardia euroa velkaa, josta Orpo ja Purra VM:n talousoikeistolaisten kokoomusvirkamiesten avulla sai piilotettua 3,2 miljardia euroa vuoden 2023 alijäämään aikaistamalla tämän vuodelle 2024 budjetoidun menon maksatuspäivää ns. "kalenteriteknisellä" jipolla. Näin Marinin kauden syyksi saatiin siirrettyä 3,2 mrd€ Orpo-Purran oikeistohallituksen velkaa. 15,3 mrd euron velanotolla Orpo ja Purra pääsevät Suomen vuosikohtaisen velanoton kolmannelle sijalle.

Tänä vuonna 2025 sitten velkaa otettiinkin sitten jo Suomen historian eniten 17,8 miljardia euroa, eli enemmän kuin pahimpana koronapandemiakriisivuotena 2020, jolloin sentään pelastettiin ihmishenkiä, yrityksiä ja Etlan mukaan yli 40 000 työpaikkaa. Orpo ja Purra tekivät Suomen Ennätyksen velanotossa vaikke ole edes kriisiä..ellei kauhukabinetin EK-oikeistopolitiikkaa tällaiseksi miellä, joka se kyllä on. SE velanotolla 17,8 miljardilla eurolla ei saatu kuin leikkauksia, pahoinvointia, köyhyyttä ja työttömyyttä sekä EU:n huonoin ja ainoana negatiivinen talouskehitys. Työttömyys nousi maaliskuussa EU-maiden kärkeen 10,6%:iin ohi Espanjan ja joulukuun tai maaliskuun lukujen tullessa olemme todennäköisesti työttömyysasteessa omalla prosenttiluvulla yli 11%:n.

Kaikki tuhoisan ankeuttavan leikkauspolitiikan takia, joka antaa velkavetoisia veronalennuksia suurituloisille sekä yrityksille.
 
Korjattu VM:n budjettitaulukko 2004 - 2025

Valtion budjetti lukuina
Jos käytät taulukoiden tietoja, on lähde mainittava.

Budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, mrd. euro

2004_____________38,5______36,3__2,2
2005_____________39,0______37,5__1,6
2006_____________41,0______39,4__1,6
2007_____________43,2______40,3__2,9
2008_____________44,3______43,5__0,8
2009_____________37,5______46,9__-9,4
2010_____________39,1______49,9__-10,8
2011_____________43,2______50,4__-7,1
2012_____________45,7______53,4__-7,7
2013_____________46,2______54,6__-8,4
2014_____________47,7______54,2__-6,6
2015_____________49,0______53,7__-4,7
2016_____________49,5______54,4__-4,9
2017_____________51,3______55,0__-3,7
2018_____________54,9______55,2__-0,3
2019_____________53,3______55,3__-2,0
2020_____________49,6______67,1__-17,4
2021_____________56,4______66,0__-9,6
2022_____________60,3______66,3__-6,0
2023 (korjattu)__72,9______81,6__-8,6 (-3,2 mrd€ palautettu vuodelle 2024 *)
2024 (korjattu)__74,6______89,9__-15,3 (+3,2 mrd€ palautettu vuodelle 2024 *)
2025 (korjattu)__76,9______94,7__-17,8 (arvion tilalle VM:n kertoma luku)


* Vuoden 2024 menot: alkuperäinen 86,7 mrd + 3,2 mrd “kalenterisiirroissa” vuodelle 2023 maksettua, mutta vuodelle 2024 budjetoitua erää = 89,9 mrd, jolloin alijäämäksi tulee 74,6 − 89,9 = −15,3 mrd.


Kauppalehti: Valtionvelkaan ilmestyi 3 yllätysmiljardia – Tästä se johtuu
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/ae70b2e1-e730-418e-84ae-8accc1eeddcc
"Valtio ottaa tänä vuonna (2023) 3,2 miljardia budjetoitua enemmän velkaa. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoo, että käytännössä tilanteessa on kyse siitä, että Valtiokonttori nostaa velkaa tänä vuonna (2023), kun velka on merkitty ensi vuoden (2024) budjettiin. ”Velan määrä ei hallituskausitasolla nouse”, Niemelä vakuuttaa."


Yle: Valtionvelkaan tuli uusi, yllättävä kolmen miljardin lisäys – edes budjettipäällikkö ei osaa selittää asiaa tyhjentävästi
"Valtio ottaakin tänä vuonna velkaa 14,4 miljardia euroa, kertoo valtiovarainministeriö (VM).

Tähän päivään asti oltiin siinä uskossa, että vuoden 2023 velanotto olisi 11,2 miljardia euroa. VM perustelee peräti 3,2 miljardin euron suuruista muutosta lähinnä kalenteriteknisesti.

Valtio siirtää hyvinvointialueille alkuvuonna noin neljän miljardin euron suoritukset. Koska maksupäivä on aivan vuodenvaihteessa eli 2. tammikuuta 2024, rahojen on oltava käytettävissä valtion kassassa jo vuoden 2023 puolella.


– Sitä voi ajatella sillä tavalla, että välttämättömän velanoton määrä aikaistuu nyt kuukaudella, VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoo Ylelle.

– Kokonaisvelan määrä ei kasva. Yksi velkaerä tulee vain nyt nostoon kuukautta aiemmin.

”En taida nyt pystyä purkamaan tätä niin, että se olisi ymmärrettävää”

Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2023 velanotto näyttää kipuavan rutkasti suuremmaksi kuin ensin luultiin.

Syksyllä 2022 Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus arvioi, että velkaa otettaisiin tänä vuonna runsaat 8 miljardia euroa. Vuoden 2023 helmikuun lisätalousarvio nosti summan yli 10 miljardiin euroon, ja nykyhallituksen käsissä summa nousi 11,2 miljardiin euroon.

Ja nyt velka pompsahti siis vielä 3,2 miljardia euroa ylemmäs."



IS: Hurja luku julki – näin paljon valtio ottaa lisää velkaa
"Valtio ottaa tänä vuonna lisää velkaa 17,8 miljardia euroa.
Asiasta tiedottaa valtiovarainministeriö.
Velkaa otetaan peräti 3,5 miljardia aiottua enemmän."
 

Yhteistyössä