Haluaisin toisen lapsen mutta en kehtaa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "emmuska"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

"emmuska"

Vieras
Niin, haluaisin toisen lapsen, esikoinen on nyt 1v 4kk. Kaikki olivat aika järkyttyneitä kun sain lapsen, koska olen nuori, 19 v ja koulut on kesken. Kaikki paasaavat, että sinun pitää käydä koulu loppuun, se on kaikkein tärkeintä elämässä plaa plaa....
Olen sitä mieltä että kouluja kerkeää aina käydä, onhan se tärkeää olla ammatti ja todellakin aion käydä koulut loppuun. Tarkoitus olisi nyt syksyllä sitten jatkaa koulua, ja kaikki hengittävät niskaan sen takia. Mummoni oli varsin shokissa kun sain esikoiseni, ei puhunut minulle mitään, välit menivät joksiki aikaa poikki, mutta nyt olemme taas lämpimissä väleissä. En kehtaa siis tehdä lasta! Pelkäisin niin äitini sekä mummoni reaktiota, jos kertoisin että olen uudestaan raskaana, hehän olisivat taas ihan kauhuissaan...
Tämähän on minun elämääni, miksi annan muiden vaikuttaa siihen noin? Ärsyttää...
 
No, aina ei kannata antaa vauvakuumeellensa valtaa :) Mieti mikä itsesi mielestä olisi järkevintä elämäsi kannalta. Mutta sinänsä olen samaa mieltä: elämän ei ole kaikkien kohdalla pakko mennä sitä perinteistä polkua.
 
mulla on 2 lasta ja koulu kesken, oon tässä välissä kyllä jatkanu taas opintoja mutta kaikki odottivat että kävisin koulun loppuun.. nooh, empä käynyt, syksyllä lähden rutistamaan vikat vuodet vielä ja ei ole mitään ongelmaa ollut. Meillä ei ole mitään läsnöolopakkoa, eli lapset on hoidossa lyhyttä päivää, jos joku on kipeenä niin ei ole ongelma olla poissa koulusta. Perjantait on yleensä vapaat ja joulu ja kesälomat pitkät. Paras aika tehdä alpset sanoisin.
 
Hommaa vaan se toinen lapsi jos haluat. Sittenhän sulla on lapset (jos et sitten kolmatta halua) ja aikaa opiskella vaikka kuinka. Mun mielestä sisarusten pieni ikäero on tosi hyvä juttu, joten mä hommaisin nyt lapsen ja sitten opiskelisin ahkerasti ja menisin töihin. Sä olet niin nuori, ettet ole vanha valmituessasi vielä. Kyllä se mummo ja äitis ajatukseen tottuu.
 
Minä sain 1. lapseni, kun olin 20-vuotias. Tuolloin olin ammattikoulussa ja noin vuosi opintoja jäljellä. Kyllähän se joitakin järkytti ja yllättävää kyllä eniten puolituttuja.. Nyt opiskelen amk:ssa ja odotan 2. lastamme. Lähipiiri ei ole asiasta enää lainkaan järkyttynyt tai yllättynyt, mutta taas nämä puolitutut tuntuvat olevan kauhuissaan siitä, että kuinka opintojeni nyt käy ja miten on rahatilanteemme laita jne.

Kauhistelijoita löytyy aina teit niin tai näin. Tärkeintä on itse tietää missä mennään ja olla varma ratkaisuistaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja toinen opiskelijaäiti;22713119:
ei välttämättä, opiskelu on paljon vapaampaa kuin työelämä. jos siis helppoutta mittaa muulla kuin rahalla. meillä mies on se perheen virallinen elättäjä, joten itselle ei ole ongelmaa opiskella...

On se. Tiedän mistä puhun. Itse sain ekan lapsen 18v ja toisen 22v ja jatkoin samalla koulua ja kävin töissä. Vielä olis edessä koulunkäyntiä, ikää mulla nyt 24v, eikä oikeaa ammattia. Meilläkin mies pääasiallinen elättäjä, kunnon ammatti hällä on, on mua muutaman vuoden vanhempi. Ei kannata omaa koulutusta myöhästyttää, ettei sitten jää tyhjän päälle, jos ero tulee.
 
On se. Tiedän mistä puhun. Itse sain ekan lapsen 18v ja toisen 22v ja jatkoin samalla koulua ja kävin töissä. Vielä olis edessä koulunkäyntiä, ikää mulla nyt 24v, eikä oikeaa ammattia. Meilläkin mies pääasiallinen elättäjä, kunnon ammatti hällä on, on mua muutaman vuoden vanhempi. Ei kannata omaa koulutusta myöhästyttää, ettei sitten jää tyhjän päälle, jos ero tulee.

noo, jos on tilanne toi, et jää tyhjän päälle jos ero tulee. mä olin 20 kun ekan sain, nyt toinen tuli kun olin 22 ja pari vuotta kouluu jäljellä. Töitä tehny tässä sivussa koko ajan, jos eri tulis jatkaisin opiskelua hitaammalla tahdilla ja kävisin enemmän töissä...

kannattaa tosiaan miettii tilannetta jos ukko lähtee kävelemään, meillä sen verran paljo ikäeroo ja mies hyvässä että ei oo rahaongelmia eikä paljo muitakaa...
 
Tee niinkuin haluat.
Sain ainokaiseni 20v. koulut kesken ja suku vihoissaan.

Olisin halunnut ison perheen mutta painostuksesta kävin kouluni loppuun. Hankin pysyvä työn ja ostettiin talo.

Lapsettomuushoitoja nyt 6 pitkää vuotta. Ikää jo 38.
Olen katkera siitä että olin aivoton luuseri. Olisimpa pitänyt pääni.
 
aloittaja: älä piittaa muiden mielipiteistä. toisen lapsen hankinta on vain sun ja miehesi ratkaisu, ei muiden.
mulla kävi hiukan samalla tavalla ja lähipiiri piti mykkäkoulua kun kerrottiin toisen olevan tulossa..
Kyllä sen ammatinkin ehtii, saat olla paljosta kiitollinen jos toisen lapsen saat :heart:
Eikä silläkään omasta mielestä ole väliä ,jos ei jotain titteliä omista. Työtä tekevälle on AINA töitä!!! nykyään on vaan niin yleistä et opiskellaan ensin itsensä kolmekymppisiks ja sitten murehditaan kun ei jaksa olla lasten kanssa..
Mä oon sitä mieltä et lapset on tehtävä/saatava, silloin kun ITSESTÄ siltä tuntuu :) ja mitä se sit kellekkään kuuluu onko minkä ikäinen. Oot kuitenkin jo täysi-ikäinen,joten saat ihan vapaasti päättää asiat ilman äidin ja mummon päätöksiä :) tsemppiä!!!
 
Mulla on 2,5 vuotias tyttö. Olen raskaana ja busted! koulut kesken. :]
Tässä suorittelen opintoja äippälomaan asti ja sitten äippäloman jälkeen jatkan.

P.s minäkin olin 19 vuotias kun esikoiseni syntyi.
Harmi sinun saamasi kohtelu äidiltäsi, mummaltasi. Meillä meni suku sekaisin.. ONNESTA :)
Onhan tuo isomumman ja mumman melekoonen prinsessa!
 
Mun kaveri sai esikoisensa 17vuotiaana ja teki yhteensä 5 lasta perä perään. Kävi siinä ohessa lukion loppuun ja kuopuksen vähä kasvettua hankki ammattitutkinnon. Nyt hänellä on vakituinen työ, samoin miehellään, joka oli 18v ku esikoinen syntyi, omakotitalot, autot jne. Että kyllä se elämä voi mennä ihan hienosti vaikkei tekisikään kaikkea siinä perinteisessä järjestyksessä.
 
Vaikka joillakin on asiat mennyt hyvin koulutuksen puutteesta huolimatta, niin sanoisin kuitenkin että on helpompaa opiskella tässä vaiheessa kuin kahden pienen lapsen kanssa.
 

Yhteistyössä