haluan naimisiin mut mies ei :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
kaksi lasta, yhteinen talous ollu jo 13 vuotta..kihloissa 10 vuotta..mies halusi aikanaan kun esikoista odotin niin naimisiin ja sanoin et joo mut haluan ihan häät.ei isoja mut häät kuitenkin.mies ei halunnut kirkkohäitä. joten se asia jäi siihen sitten.

nyt olen jo usean vuoden ajan sanonut että mennään naimisiin vaikka maistraatissa..että haluan olla hänen vaimo ja hänen sukunimen..ei halua..syitä löytyy koko ajan ..ei oo rahaa sormuksiin ja kaikki maksaa ja ..tuntuu vaan tekoselityksiltä.
oon jotenkin kyllästynyt tähän seurusteluun ja siitä naimisiin menosta tulisi sellainen turvallisuuden tunne ja pysyvyyttä elämään..luvataan olla aina yhdessä..kuulostaako tää ihan hullulta??

hän on nyt sit yhtäkkiä sitä mieltä että sit ku mennää naimisiin ni ero tulee heti??!! jotenkin kummaa puhetta..ja tää menee riitelyks..hän ei edes halua että puhun koko asiasta..täysin kielletty aihe..jos edes vihjaan ni sil menee hermot ja alkaa huokailee jne..
 
mä en ymmärrä miks menee kihloihin jos ei mene naimisiin.
miehet vaan on tommosia..jätä aihe niin ehkä se innostuu kun saa hetken miettiä. jos se haluu olla se joka tekee aloitteen. :D
 
Minä oisin vaihtanut miestä, jos ei olisi halunnut kanssani naimisiin. Mutta eipä ole kyllä lapsiakaan enkä suostuis niitä edes yrittämään ennen naimisinmenoa.

En tiedä, on kyllä aika kummallista touhua ettei naimisiin halua.
 
näitähän on nähty paljon, kyllä mies menee naimisiin kun löytää sen jonka kanssa haluaa. Suomennettuna ei se sinua halua, noin vanha suhdekin, tuskin mitkään suuret tunteet roihuaa.
 
tässäpä olenkin miettinyt, että mitä varten me edes yhdessä ollaan. jotenkin ymmärtäisin sen että ei oltais edes kihloissa.mut hän halusi kihloihin ja nyt sit ei saa edes puhua naimisiin menosta..en tiedä ..iskenkö kovat piippuun ja sanot et häät tai ero! jotenkin typerää vedota raha juttuhinkin kun ei tässä ole kyseessä se että haluan olla päivän prinsessana ja valtavat häät..haluan olla hänen vaimo ja että ollaan kaikki samalla sukunimellä ja jos jotain pahaa taphtuu niin siitä on silloinhyötyä jos ollaan aviossa..ihan järkisyistä tässä olen liikenteessä..
 
Mun ex-mies ei halunnut naimisiin vaikka lapsiakin oli. Syykin selvisi
myöhemmin, sillä oli toinen kiikarissa. Eromme jälkeen alkoi seurustella
kyseisen naisen kanssa.
En väitä, että näin on teidän tilanteessa, mutta näin kävi minulle.

Tuskin raha on syynä haluttomuuteen mennä naimisiin, nyt vaan kaivat
sen oikean syyn esiin.
 
jos kaikki muuten hyvin ja toimii niin eihän se avioliitto pakko ole. eiköhän se mies on kuitenkin sitoutunu kun ootte olleet yhessä jo kauan ja lapsiakin on. mahdollisesti talolainakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mari:
Mun ex-mies ei halunnut naimisiin vaikka lapsiakin oli. Syykin selvisi
myöhemmin, sillä oli toinen kiikarissa. Eromme jälkeen alkoi seurustella
kyseisen naisen kanssa.
En väitä, että näin on teidän tilanteessa, mutta näin kävi minulle.

Tuskin raha on syynä haluttomuuteen mennä naimisiin, nyt vaan kaivat
sen oikean syyn esiin.

nii mun mielestä kans toi raha on nyt tosi typerä syy , koska hänei isoi häitä halua ja en minäkään.

en tiedä netissä varmaan sit jonku tavannu jos on , koska ei käy koskaan missään.

 
Joo, ei se maistraatissa naimisiin meno paljoa maksa. Teillä on kuitenkin pitkä
suhde ja olette kihloissakin olleet jo kauan, voisittekohan sopia jonkun päivän ja
vuoden milloin menisitte naimisiin vai onko miehesi ehdoton, ettei enää halua
naimisiin? Sittenhän ei ole järkeä olla kihloissakaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mari:
Joo, ei se maistraatissa naimisiin meno paljoa maksa. Teillä on kuitenkin pitkä
suhde ja olette kihloissakin olleet jo kauan, voisittekohan sopia jonkun päivän ja
vuoden milloin menisitte naimisiin vai onko miehesi ehdoton, ettei enää halua
naimisiin? Sittenhän ei ole järkeä olla kihloissakaan.

olen yrittänyt sopia päivää mut ei ei ei..olen sanonut että pätä sinä päivä ei tapahdu mitään tai sit tulee vastaukseksi vuonna 2057
hän ei tunnu tajuavan vaikka olen sanonut..että mua loukkaa tommoset vastaukset ..tulee tosi paha mieli, kun ei edes sano että meillä on kaikki hyvin näin jne..
ihanko lapsen kanssa kävis keskustelua
 
Otappa selvää/fakta tietoa, että jos vaikka isännän 'elämäntaival' katkeaakin yllättäen kotimatkalla (siis onhan se kauheeta tollasia aatella, mut ihan kuitenkin realistista), niin kuinka kuses sä oot taloudellisesti lapsien kans. Puolet omaisuudesta menee lapsille, mut entä se toinen puoli???? Ja jos hän testamenttaa sen sulle sen toisen puolen, niin sä oot liris niitten perintöverojen kans.
Tai ajatusleikki toisin päin: entä jos sä kuolet. Kuis isännys hoitaa taloudelliset haasteet sen jälkeen...????

Mulla lähisukulaispariskunta, jotka olivat olleet kihloissa jo yli 15vuotta. Toinen osapuoli ei vaan halunnu naimisiin. Koki sen jotenkin niin ahdistavana pallona jalas, vaikka hänellä ei ollut aikomustakaan ikinä tätä siippaansa jättää. Rakastaa miestään yli kaiken...
Niille sattu sellanen 'läheltä piti tilanne'. Melki henki lähti perheen isältä. Sepä laitto ne aatteleen vähän asioita. Lapset jo teinejä, oma yritys ja muuta omaisuutta ja erittäin rahannälkäiset vanhempien sisarukset. Kävelivät maistraattiin ihan vain perheen kesken ja kaffit keittivät kotiin tulleille onnittelijoille. Jälkeenpäin tää 'pallojalkaa pelkäävä' on avoimesti naureskellu omille fobioilleen. Ei elämä muuttunut sormuksen jälkeen piiruakaan.
 
Kuulostaa siltä, ettei hän halua enää naimisiin. Ei auta muu kuin hyväksyä jos haluat
olla hänen kanssaan. Mitä enemmän riitelet asiasta, sitä vahvemmaksi hänen
mielipiteensä muuttuu ja voi tulla ero eteen jos painostat liikaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Järkisyistäkin jo!!!!:
Otappa selvää/fakta tietoa, että jos vaikka isännän 'elämäntaival' katkeaakin yllättäen kotimatkalla (siis onhan se kauheeta tollasia aatella, mut ihan kuitenkin realistista), niin kuinka kuses sä oot taloudellisesti lapsien kans. Puolet omaisuudesta menee lapsille, mut entä se toinen puoli???? Ja jos hän testamenttaa sen sulle sen toisen puolen, niin sä oot liris niitten perintöverojen kans.
Tai ajatusleikki toisin päin: entä jos sä kuolet. Kuis isännys hoitaa taloudelliset haasteet sen jälkeen...????

Mulla lähisukulaispariskunta, jotka olivat olleet kihloissa jo yli 15vuotta. Toinen osapuoli ei vaan halunnu naimisiin. Koki sen jotenkin niin ahdistavana pallona jalas, vaikka hänellä ei ollut aikomustakaan ikinä tätä siippaansa jättää. Rakastaa miestään yli kaiken...
Niille sattu sellanen 'läheltä piti tilanne'. Melki henki lähti perheen isältä. Sepä laitto ne aatteleen vähän asioita. Lapset jo teinejä, oma yritys ja muuta omaisuutta ja erittäin rahannälkäiset vanhempien sisarukset. Kävelivät maistraattiin ihan vain perheen kesken ja kaffit keittivät kotiin tulleille onnittelijoille. Jälkeenpäin tää 'pallojalkaa pelkäävä' on avoimesti naureskellu omille fobioilleen. Ei elämä muuttunut sormuksen jälkeen piiruakaan.

No toinen puoli menee MYÖS lapsille. Halojaa. Paitsi jos on testamentti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Järkisyistäkin jo!!!!:
Otappa selvää/fakta tietoa, että jos vaikka isännän 'elämäntaival' katkeaakin yllättäen kotimatkalla (siis onhan se kauheeta tollasia aatella, mut ihan kuitenkin realistista), niin kuinka kuses sä oot taloudellisesti lapsien kans. Puolet omaisuudesta menee lapsille, mut entä se toinen puoli???? Ja jos hän testamenttaa sen sulle sen toisen puolen, niin sä oot liris niitten perintöverojen kans.
Tai ajatusleikki toisin päin: entä jos sä kuolet. Kuis isännys hoitaa taloudelliset haasteet sen jälkeen...????

Mulla lähisukulaispariskunta, jotka olivat olleet kihloissa jo yli 15vuotta. Toinen osapuoli ei vaan halunnu naimisiin. Koki sen jotenkin niin ahdistavana pallona jalas, vaikka hänellä ei ollut aikomustakaan ikinä tätä siippaansa jättää. Rakastaa miestään yli kaiken...
Niille sattu sellanen 'läheltä piti tilanne'. Melki henki lähti perheen isältä. Sepä laitto ne aatteleen vähän asioita. Lapset jo teinejä, oma yritys ja muuta omaisuutta ja erittäin rahannälkäiset vanhempien sisarukset. Kävelivät maistraattiin ihan vain perheen kesken ja kaffit keittivät kotiin tulleille onnittelijoille. Jälkeenpäin tää 'pallojalkaa pelkäävä' on avoimesti naureskellu omille fobioilleen. Ei elämä muuttunut sormuksen jälkeen piiruakaan.

ja kuin mun suusta..noin olen hänelle sanonut.ja just tota pallo jalassa hommaa olen hänelle sanonu että siitäkö tämä on ..ja kyllä loukkaannun siitäkin, koska tulee tunne että olen esteenä hänen vapaudelleen kun ei halua sitoutua pysyvästi!
perhana että menee hermot..ja en halua riidellä ja en halua jankuttaa kun tulee ihan idiootti olo ja jo se että se olen aina minä kuka tästä puhuu..viimeks puhutin n. vuosi sitten..sanoin että ois mukava uudessa paikassa aloittaa uudelta sivulta kokonaan..

olin tässä ajatellut että oltais voitu mennä ystävänpäivänä maistraatissa.ja vaikka sit joku siunaaminen sukulaisten kesken juhannuksena.toi em. siis vain sukulaisten takia.itse en tarvitse sitä mihinkään.
en uskalla ottaa edes aiheeksi kun tiedän mikä sota siitä syttyy
 
Meillä myös 13v takana ja jokunen lapsikin. Meillä syy on vain se että en halua vaihtaa nimeäni ja miehen mielestä sitten ei kannata naimisiin mennä. Häitä ei kyllä järjestettäis että siitä ei ole kiinni.

Raha-asiat on kunnossa ettei mahdolliset perintöverot mua pelota mutta muuten jos jotakin sattuu niin on varmasti hankalampaa järjestää asioita kun ei olla naimisissa.
 
Voihan se olla, että mies kokee kahleeksi,jos naimisiin menee.. Sittenhän sitä vasta oikeasti mitataan se halu olla toisen kanssa,kun virallisestikin on lain mukaan velvollinen vastaamaan toisenkin elatuksesta ja asioista. Ihan oikeasti en ymmärrä, miksi toisella ei ole halua sitoutua jo ihan perintöasioiden ja perhe-eläkeasioiden näkökulmasta toiseen, jos on yhteisiä lapsia. Ehkä miehellä on muita suunnitelmia mielessä tai sitten vaan ei jaksa ajatella asioita ihan loppuun asti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
tässäpä olenkin miettinyt, että mitä varten me edes yhdessä ollaan. jotenkin ymmärtäisin sen että ei oltais edes kihloissa.mut hän halusi kihloihin ja nyt sit ei saa edes puhua naimisiin menosta..en tiedä ..iskenkö kovat piippuun ja sanot et häät tai ero! jotenkin typerää vedota raha juttuhinkin kun ei tässä ole kyseessä se että haluan olla päivän prinsessana ja valtavat häät..haluan olla hänen vaimo ja että ollaan kaikki samalla sukunimellä ja jos jotain pahaa taphtuu niin siitä on silloinhyötyä jos ollaan aviossa..ihan järkisyistä tässä olen liikenteessä..


Mut eihän kiristämällä voi miestä viedä avioon, miksi edes haluaisit tehdä niin? Miehen kuuluu kosia jos niin haluaa ja nainenkin voi kosia ja mies kyllä vastaa myöntävästi jos niin haluaa mut pakottaa ei kannata, se ei ole hyvä pohja liitolle.

 
Ei munkaan ex mies suostunut menemään kanssani naimisiin 13 vuoden ja 3 yhteisen lapsen jälkeen. Ei kuulemma vaan ollut naimisiinmenevää tyyppiä vaikka rakastikin mua ja halusi elää kanssani loppuelämänsä. Eikä se mitää kuulemma muuttaisi.
Ero meille kuitenkin tuli ja puolivuotta eromme jälkeen viettivät häitä uuden tyttöystävänsä kanssa... arvatkaa miltä tuntui?
 
Olet kyllästynyt seurusteluun?
Hetkinen seis, siis mitä tarkoitat ?

Miehellä on syytäkin pelätä naimisiinmenoa jos on odotettavissa huomattava muutos ja sehän on odotettavissa sinun puheista päätellen.
 
meillä ollu alusta asti selvillä molemipien mielipiteet asiaan: minä haluan naimisiin ja mies ei. Ei kuulemma rinkula muuta mitään ja "häät on turhat bileet". Mulle kelpais kyllä vaikka maistraatti ja kiirekään ei ole. Yhdessä oltu kohta 3 vuotta ja 9kk tyttö löytyy. No aika näyttää...
 

Yhteistyössä