Heinäkuiset 2008, III

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja uusi lista
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
moi!
Joku kyseli mikä sairaala oli kyseessä, Joensuun keskussairaala. Ja kiitos pretty in pink vinkistä, vaikka meillä ei ollu suoranaisesti kyse hoitovirheestä niin silti koen ettei mua ollenkaan kuunneltu ja kätilö ja lääkäri olivat vaan päättäneet keskenään asioista, mikä johti siihen ettei ollutkaan aikaa enää kunnon puudutukseen joka olisi auttanut..Ja sitten synnytys oli ihan yhtä kaaosta ja tuskaa.Joten voisin kyllä tehdä muistutuksen asiasta, nimenomaan siksi ettei muiden tarvitse saada samaa kohtelua..
 
Oi kun pääsisi jo synnyttämään..taas tuli valvottua yö alavatsakipujen ja yliaktiivisen vauvelin kanssa. Kylki on niin kipeä, ettei oikein liikkuminen suju.
Että täällä sitä vain naristaan kotona :)

Vähän on samat fiilikset kuin maru-marulla, että aivan kuin se oma vuoro olisi mennyt jo ja jotenkin siitä olisi onnistunut jäämään. Vauva oli jo ennen juhannusta 2700g ja koko ajan ollut reilusti käyrän yläpuolella. Neuvolassa veikkaisvatkin että todennäköisempi la. olisi tänään, mutta hiljaista on. Ei supistuksia, ei limatulppaa, ei mitään. Huoh.
 
Tulin pikaisesti paivittamaan kuulumisia. Poika tayttaa tanaan perjantaina tasan viikon. Kotiuduimme maanantaina. On tama vaan ihanaa!!Poika nukkuu ja syo hyvin ja itkee vain, kun vaihtaa vaippaa. Yot on kova syomaan, joten omat younet jaa vahemmalle, mutta en vaihtaisi hetkeakaan pois. Vauva tuoksuu ihanalle ja on ihana seurata hanen ilmeitaan, venyttelyjaan ja tuhinoitaan.

Synnytyksesta toipuminenkin on sujunut ihan hyvin. Valilihanleikkaushaava viela hieman aristaa istuessa, mutta ei pahasti. Eilen kavimme koko perhe ensimmaisen kerran vaunulenkilla. Laitoin itselleni vanhat farkut jalkaan, ja ne oli kylla sittenkin liian tiukat, sen verran aristava haava on. Oli vaan niin ihana tunne mahtua housuihin, joita kaytin viimeksi ennen raskautta. Puin vauvalle ihan liikaa paalle (voi raukkaa)ja niska oli ihan hikinen, kun tulimme kotiin.

Supistuskivut minulla oli todella kovat. En olisi selviytynyt ilman epiduraalia. Jos nyt epiduraalia voi suositella (onhan siina riskinsakin) niin mina kylla suosittelen lampimasti. Muuten kivut olisi vienyt kaikki voimat, enka olisi jaksanut ponnistaa. Sain kerata voimia silla aikaa, kun epiduraali vaikutti.

MInulla oli pari viimeista paivaa ennen synnytysta todella tukala ja huono olo. Mutta synnytys vie kylla raskausvaivat mennessaan, joskin tuo jotain uusia vaivoja tilalle (arat nannit yms). Voimia kaikille viime metreille ja hyvia synnytyksia!
 
Tänään oli viimeinen neuvolakäynti ja kaikki taas hyvin ja niin kuin ennenkin. Ei mitään synnytykseeen päinkään viittaavaa ole tapahtunut. Paitsi tänä aamuna herätessä tuntui alavatsassa kuin kuukautiset olisi alkamassa, mutta tunne meni ohi kun nousin sängystä.
Loppuraskaus seurataan sitten 50 km:n päässä sairaalassa äitiyspoliklinikalla, minne varatttiin maanantaiksi aika. Siellä ultrataan (meillä viimeisin ultra oli rv 20) ja tehdään kaikki mahdolliset tutkimukset jotta nähdään mikä on lapsen vointi. ja minun myös. Jos kaikki hyvin kummallakin, annetaan seuraava aika jonnekin loppuviikolle, ja odotellaan..

Alkaa vaan olla hieman hermoa kiristävää tämä jatkuva lähtökuopissa oleminen. Tänäänkin tuli ärähdettyä miehelleni ihan ilman hänen omaa syytään, vain siksi kun itsellä oli niin tukala olo. Sain sitten kyllä anteeksi :) Eilen repelin tunnin verran rikkaruohoja lammen ympäriltä, ja saunottukin on taas kovasti ja.. ei ne tehoa. Vauva syntyy sitten kun on tähdet oikeassa asennossa, sanoi serkkuni, ja niin se varmaankin on.

maru-maru 41+1
 
Onnea Aurealle ja Marionille pikkuisista! Ja jaksuja pallomahoille, erityisesti maru-marulle! Jotenkin se lasketun ajan ylityksen jälkeinen tuntuu olevan aina kaikille erityisen pitkää. Tosin täällä alkaa olla tosi pahasti odotukseen kypsähtänyt äiti, vaikka vielä viikko onkin LA:han. H***llinen päänsärky ollut monta päivää, eikä mene sitten millään ohi. Kiva nähdä huomenna, missä sfääreissä verenpaineet tällä kertaa huitelee... Jos vaikka viimein pääsisi synnärille, kun alkaa olla kaikki myrkytyksen oireet...

Pistiina rv 38+6
 
onnea vauvan saaneille!!

itse lähdin myös maanantaina hakemaan omaa.. :)

tiistaina 15.7. syntyi pienen pieni tyttö, 46cm ja 2350g (rv 38+2).
perjantaina kotiuduttiin..

kirjoittelen paremmalla ajalla lisää..

nyt loputkin vauvoja hakemaan!

heiree & pikkuneiti 6vrk
 
Onnea Marion ja Heiree vauveleista! Ei meitä enää täällä montaa kokonaisena olekaan...Maru-marukin taitaa olla jo synnärillä?

Itsellä laskettu aika tostaina. Voi kun vauva tajauais syntyä jo pian, en enää millään jaksaisi. Nyt kyllä supistelee tosi herkästi mutta ei näillä vielä synnytetä. Yli taidetaan mennä, kun ei nyt sentään elokuulle asti. Huomenna taas neuvola, sielläkin saa rampata jatkuvasti...

Lellu rv 39+4
 
Heireelle onnittelut!
Odottelen täällä vielä ensimmäisiä supistuksia. Vauvelilla ei tunnu olevan mikään kiire ja olo on todella tuskainen. Milläköhän ihmeellä sen synnytyksen oikein saisi käyntiin? Portaissa ravaaminen, sauna ja seksi kokeiltu mutta mitään ei tapahdu :)
Vaikeaa olla kärsivällinen kun niin kovasti haluaisin pikkuisen jo maailmaan.
 
keskiviikkoja kaikille!

niin..synnytys ei mennyt ihan niin kuin olin odottanut..
ma iltana oltiin miehen siskon luona, kun alkoi tuntua,että jotain vuotaa..(kyllä pelkäsin heidän uuden sohvan puolesta.. :)
eli lapsivettä alkoi tulla lorahtelemalla, mutta odoteltiin että oltaisiin tiistain puolella,ettei tarvitse maksaa vajaasta vuorokaudesta..
synnärillä kätilö tarkisti tilanteen,ja meinas, ettei sieltä mitään vettä tule. lääkäri sitten vielä kurkisti ja oli toista mieltä. ottivat yöksi tarkkailuun ja aamulla pistivät tippaan vauhdittaakseen synnytystä..
no,se lähti rytinällä..pari tuntia oli siedettävä olo,mutta kun alkoi jo sattua,niin pyysin ilokaasua..se sitten ei toiminut kohdallani kipua lievittävästi,vaan avasi paikat hetkessä.. kovin montaa tosi kipeää supistusta en ehtinyt kärsiä,kun alkoi ponnistuttamaan, eli anestesialääkäri käännytettiin ovella pois. kolmisen kertaa ehdin ponnistaa,kun pikku nainen oli jo maailmassa..se siitä kivunlievityksestä,tälläkin kertaa.. :)

lämpölampun alle neiti meni hetkeksi,muuten kaikki ok..
eilen kävi nlan täti katsomassa ja paino oli noussut,ja oli jo 2470g..
kaikki on ollut yllättävän helppoa,yöt ollaan nukuttu..aivan huolestuttaa.. :)

jaksamisia viime metreille!
 
Onnea, heiree! Ihanaa, että niin moni on jo onnistunut vaihtamaan pallomahan vauvan tuoksuun. Tää vaan edelleen on yhdessä koossa... :/ Maanantaina neuvolassa terkkari sentään oli sitä mieltä, että vihdoin on muksu laskeutunut. Raskausmyrkytyksen oireet vahvistuu vaan ja huomenna jälleen neuvolaan. Jos on tilanne pahentunut, niin sitten lähenkin äitipolille ja tod.näk. käynnistyksen kautta mennään. Ellei tämä ymmärrä ite syntyä ennen sitä. Viime yön valvoin suppareiden kanssa, mutta aika harvakseltaan näitä tulee edelleen. Taitaa sittenkin olla pitkä ja tuskallinen synnytys, eikä sellainen pikatoimitus kuin oli toiveissa (tai miehen kauhukuvissa ;))...

Pistiina 39+2
 
Tänään on toinen saamani laskettu aika, mutta neuvolassa käydessäni vauveli ei ollut edes laskeutunut vielä. Näinköhän syntyy ollenkaan :)
Alkaa olla hermo kireällä, kun iltaisin nukkumaan mennessä tietää ettei unista kuitenkaan mitään tule. Alavatsa särkee aivan järkyttävästi ja kylkeen pistää, mutta supistuksista ei ole tietoakaan. Ja nyt sitten alkavat vielä helteet. Huoh. Eipä tässä sen kummempia, pelkkää nurinaa :)
 
Tsemppiä Pistiina ja Tomie. Koitetaan jaksaa.

Mun viime yö oli niin kamala ettette halua edes siitä kuulla. Oksensin ja ripuloin vuoronpään koko yön, vasta puolen päivän jälkeen on jokin pysynyt sisällä. Varmaan joku ruokamyrkytys tai vastaava. Soitin jo äitipolillekin huolissani, onneksi vauva ei tälläisestä paljon välitä, sieltä sanoivat että tämäkin voi enteillä synnytystä mutta en kyllä usko....kyllä tää oli ihan jotain muuta.

Mitäs muuta, huomenna laskettuaika. Olis kyllä oiva hetki vauvan tulla maailmaan.
 
Ei kyllä tosiaan kuulosta mukavalta raskausvaivojen päälle vielä sairastaa ruokamyrkytystä. Voimia tarvitaan ilmankin.

Täällä edelleen odottelen ihmettä tapahtuvaksi ja yritän nukkua päivisin. Vaikuttaako muuten vauvan kasvu masussa kuinka paljon sen hartioiden leveyteen..? Tässä kun on aikaa, niin panikoin kaiken aikaa kasvavan poikasen tulevaa synnytystä. Supistuksista ym. ei ole vielä tietoakaan, joten pelkään että vauva kasvaa jättiläiseksi :)

Voimia muille pallomahoille, ehkä ne meidänkin vauvat kohta haluavat syntyä :)
 
Olipa huono tuuri Hipsulla. Synnytin samassa sairaalassa ma 2.7. tytön ja synnytys kesti 19 h 17 min. Olin lopussa jo niin voimaton että miehen piti auttaa nostamaan jalkoja. Kävelemään en pystynyt tuntikausiin ja oksensinkin rajusti salissa lopuksi. Supistukset eivät riittäneet ja tippaa suurenneltiin 12 h, olin niin väsynyt että puhelin mitä sattuu ukolleni. Silmät kuulemma olivat pyörineet luomien alla ja valkuaiset muljahdellut. :D Kylkeäkään en jaksanut kääntää, mies käänsi ja nosti takaisin kun valuin alas puoli-istuvasta asennosta. Oli muutenkin liikkuminen vaikeaa, kun oli anturia ja letkua vaikka kuinka paljon. Ongelmat johtuivat siitä, että kohdunkaula jäi paksuksi renkaaksi eikä ohentunut vaikka miten paljon sai tippaa. Työntäminen olisi turvottanut sitä entisestään ja siinäpä sitä olisi oltu. Vatsan päältä ei saatu luotettavia supistustuloksia, joten anturi oli suoraan kohdussa, siinä vielä lapsen päässä pinni, toisessa kädessä tippa ja toisessa verenpainemansetti sekä selkärangassa kipupumpun tulo. Kipupumpusta huolimatta sain kahdesti bolusta(?), joka puudutti alavartaloa reisistä ylöspäin ihan kivasti. En olisi selvinnyt elossa mitenkään ilman epiduraalia. En ehtinyt sitä edes pyytää, kun kätilö kertoi että odotellaan riittävää avautumista ja laitetaan se heti kun mahdollista.

Hlökunta oli ihanaa, sekä osastolla että salissa, lapsen lopulta maailmaan saattanut kätilö nro 3 oli vanhankansan ihminen eikä turhia myötätunnon sanoja luritellut. Lopussa tuskastuneena itkiessäni nainen sanoi, että nyt hiljaa ja rauhotut, vedät henkeä ja pidät ne ilmat siellä keuhkoissa työnnön aikana. Muitakin neuvoja tuli hyvin topakkaan tyyliin. Kätilö nro 2 arvio vatsan päältä vauvan kooksi 3350 g, mutta erehtyi: lapsi painoi 3355 g. :) Osastolla opetettiin kaikki kylvetyksestä ja imetyksestä ja muutenkin vauvanhoidosta.

Saako näin paljon kirjoittaa? No, nyt akuutti ongelma ovat rinnanpäät, jotka vuotavat verta. Syötän kumilla, mutta pitäisikö siitäkin luopua ja ottaa pumpulla varovasti pulloon? Laitan rintoihin sitä muutamaa lanoliinia ja Bevitaa. Mitne rinnat saisi pian korjattua, kun maitoa tulee yli tarpeen ja olisi kiva imettää kunnolla. Käsilypsyä on harjoitettu, mutta hidasta on.
 
Terveisiä synnäriltä! Keskiviikkona 23.7. klo 22.43 syntyi meille pienen pieni tytön tyllerö. Neidin mitat olivat 46 cm ja 2 850 g, hattu 33 cm. Ihana tuuhea musta tukka pikkulikalla on ja on kyllä ihan erinäköinen kuin sisaruksensa. Tänään kotiuduttiin. Pikku Lumikilla on mahtavat unenlahjat ja tuota on sitten saanut herätellä syömäänkin, kun pienen kokonsa vuoksi syömisiä (ja sokereita) seurattiin vähän tarkemmin. Synnytys oli kätilön mukaan unelmasynnytys, eikä miullakaan kyllä valittamista ole! ;) Illalla lähdettiin sairaalaan ajelemaan, kun saatiin sopivasti lapsenvahti ja tuo isukki alkoi olla jo vähän paniikissa, ettei vaan syntyis kotiin. Supparit ei olleet erityisen kipeitä siinä vaiheessa (kaurapussilla pärjäsi mainiosti ja hyvin pystyi vielä siivoilemaan ja laittamaan ruokaa samalla). Limatulppaa oli irronnut ihan kiitettävästi ja arvelin, että lapsivettäkin taisi tihkuttaa. Sairaalassa oltiin puolen yhdeksän maissa, silloin 4cm auki, joten eipä tarvinnut enää takaisin kääntyä, mitä olin vähän epäillyt. Saattoi tosin vaikuttaa sekin, että verenpaineet olivat huimat ja monta päivää kestänyt päänsärky jatkui edelleen... Kivut eivät olleet kummoisia, joten kieltäydyin kipulääkityksistä (mitä kätilö ei ymmärtänyt ollenkaan...). Vuoron vaihtuessa päästiin synnytyssaliin odottelemaan edistymistä, ne kun sattuivat olemaan kaikki vapaina. Siellä sitten jonkun aikaa oleskeltiin ja mies hieroi selkää suppareiden aikana ja jossain vaiheessa otin kaurapussit tilalle, että mies sai lepuuttaa hetken käsiään. Yks kaks iski ponnistamisen tarve ja kätilö totesi pienen reunan enää olevan jäljellä. Olin ihan äimänä, sillä miulla ei mielestäni vielä ollut missään vaiheissa niitä KIPEITÄ supistuksia! Koska lapsivettä ei ollut kunnolla lorahtanut missään vaiheessa, puhkaistiin kalvot ja likka syntyi muutamalla ponnistuksella. Onneksi ei jääty odottelemaan sitä, että en olisi pystynyt kotona olemaan! Ponnistusvaiheen kestoksi merkittiin 5 min, koko synnytyksen noin 4,5 tuntia. Ihan arviolta tuli taas heitettyä tuo kokonaiskesto: tällä kertaa laitettiin sitten siitä, kun supistusten väli oli 15 min tai alle. Mutta nyt neiti kutsuu, joten pitää mennä syöttämään! Piti jo pumpata enimpiä pingotuksia pois heti tullessa, kun maito nousi eilen ja likan syömistahti ei ihan vielä riitä sitä kaikkea maitoa poistamaan. Ihana oli kyllä siitä huolimatta, kun ei enää tarvitse kestää järkyttävän isoa mahaa, närästystä, suonenvetoja jne. jne. Ja likka on nii-in ihana! :)

Pistiina ja Lumikki 2,5 vrk
 
Onnea kaikille vauvan saaneille tasapuolisesti!

Meille syntyi poikavauva 19.7 hätäsektiolla. Kirjoittelen tarkemmin tapahtumista, kunhan jaksan istua tässä koneella. Kaikki on kuitenkin hyvin meillä molemmilla.

-Lennu ja poju 1vk
 
Onnea onnea vauvan saaneille!

Meille syntyi perjantaina 25.7 10 pisteen tyttö, 4140g ja 52 cm. Tänään päästiin kotiin. Synnytyksestä myöhemmin tarkemmin!

Onnellinen Lellu + tyttö 2 vrk
 
Ihanaa, lisää vauvoja heinäkuisille! ONNEA! Olenkohan ainoa, joka vielä odottelee? No, onneksi yhä edelleen vointi ihan hyvä, mitä nyt yöunet on levottomat... Noin viikon verran pitää vielä odotetella ja sit käynnistetään, jos ei muutoin ala kuulua. Antoisia hetkiä ja jaksamista pikkunyytin hoitoon!
T: Nonna rv 40+6
 
Et ole Nonna ainoa odottaja :) Täällä yhä tuskailen ja mietin miksei vauva halua tulla maailmaan..
Onnea uusille vauvoille! Toivottavasti mekin saamme omamme piakkoin. Olo on ainakin niin tuskainen, että tosiaan odotan laitokselle pääsyä.

Tomie 40+4
 
Tomie, ollaankin sitten varmaan ainoat, jotka vielä odottaa... Jaksamista! Kyllä hän sieltä tulee! Mullakin on jo sellainen olo, että sais pikkuinen tulla. Mulla ei ole ollut supistuksia lainkaan, ei yhden yhtä, että tässä sitä ihmetellään ja kuulostellaan jatkuvasti, mikä nipistys tai jomotus voisi olla merkki supistuksista : ) Toissayönä pikkuinen nyrkkeili tosissaan virtsarakkoon, että tuntui, että ois pitänyt istua vessassa vähän väliä, että kyllä se siellä lähtökuopissa on.. Huomenna neuvolaan ja sieltä varataan aika loppuviikolle äitipolille ja jos ei yhtään kypysymistä ole tapahtunut, odotellaan vielä pari päivää ja sit käynnistetään. En toivo käynnistystä, olen kuullut,että tipalla saadut supistukset olis pahempia.
 
Hei Lellu!

En tiedä muistatko, mutta kirjoiteltiin viime vuonna tuonne joulukuisten 06-pinoon. Onnea kovasti pienestä tytöstä!! Miten on esikoinen suhtautunut vauvaan? Vauvantuoksuisia hetkiä ja hyviä vointeja koko perheelle!

Terv. Taina rv 35 ja pojat 04 ja 06
 

Similar threads

H
Viestiä
112
Luettu
2K
I
C
Viestiä
212
Luettu
5K
C
K
Viestiä
43
Luettu
1K
S

Yhteistyössä