heissan vain

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "miiha"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"miiha"

Vieras
Olen jättänyt pillerit pois elokuussa 2008, ajattelimme että lapsi saa tulla jos on tullakseen. Ketään ei kuulunut,kunnes heinäkuussa 2010 tein positiivisen raskaustestin,sitä onnen määrää!!!!!!!! Olimme jo alkaneet ajatella että mikäs on vialla,mutta sitten tulikin positiivinen yllätys.
Se tosin ei kauaa kestänyt,keskenmeno tuli ennen kymmentä raskausviikkoa. Tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä koska koko ajan oli pienen pientä vuotoa silloin tällöin.. Ja saattoi olla myös kohdun ulkopuolinen raskaus.
Sen jälkeen lapsen kaipuu on tullut välillä melkein sietämättömäksi. Aina ne menkat vain alkaa uudelleen ja uudelleen.. :(
Tässä kun on nyt yritystä takana yli kaksi vuotta,ja yksi keskenmeno takana,pitäiskö alkaa huolestumaan,mennä lääkärille? Tikkujakin olen kokeillut,mutta en tiedä sitten,osaanko määrittää ovulaation ajankohtaa oikein,eihän se kaikilla tapahdu juuri puolessa välissä kiertoa?!
Ennen raskaaksi tulemista kuukautiset olivat todella säännölliset. Keskenmenon jälkeen ne muuttuivat vähemmän säännöllisiksi,kiertoaika lyheni ja menkat kestävät nykyään pidempään. Alkavat toisinaan jo melkein viikkoa aikasemmin pienellä tiputtelulla,joka sitten taas loppuu päiväksi ja taas.. ja sitten vasta alkaa kunnolla,kestää pari-kolme päivää.
Oon myös miettinyt että ovuloinko lainkaan.. Stressiä on ollut kyllä kaikenlaista ja se keskenmeno painaa mielessä koko ajan. Nytkin mietin vain sitä,että tässä ei olisi enää kuin kuukausi laskettuun aikaan.. ;(
Tässä tulee jotenkin katkeraksi kun kaikki tutut tulevat raskaaksi ja saavat lapsia..
Ja toiset tuskailevat kun ei esim 5 kk jälkeen vielä ole tapahtunut mitään. Tiedän,jokainen tuntee sen omalla kohdallaan omalla tavalla,mutta kyllähän se kalvaa..
Ollaan täysin perusterve pariskunta,minä 25 ja ukko 28..
Kohtalotoverit,mitä teille kuuluu?! Mitä olette tehneet asialle,oletteko vielä mitään?
 
Hei! Täällä tunnetaan aivan samoja tunteita, mutta meillä yritystä nyt takana vuosi. Esikoista on yritetty vuoden ajan ja tuloksena kolmen kuukauden kuluttua ehkäisyn jättämisestä raskaus, joka tosin päättyi keskenmenoon elokuussa 2008 (keskeytyneeseen sellaiseen, luulin olevani rv 13 ja vauva oli jo kuollut 6 viikkoa ennen ultraa ilman mitään oireita). Voi sitä järkytyksen ja surun määrää kun kuvitteli olevansa jo ns. turvallisilla vesillä. Ei siis vuotoja, ei selkäkipuja tms. Kaipuu lapsesta onkin kasvanut suunnattomasti, jopa niin ettemme malttaneet odottaa kaavinnan jälkeen sitä yhtä kiertoa (koska ei ollut pakko). No pettymystä pettymyksen perään on nyt sitten elokuun jälkeen tullut. Menkat heittelevät 24-35 päivää, joten ovulaation metsästys vaatii aikamoisen määrän tikkuja ja eipä taida aina niidenkään avulla löytyä.

Minä varasin ajan gynelle ja tammikuussa oman mielenrauhan vuoksi kävin tarkastuttamassa julkisella puolella, että onko kaikki ok. No koska kierto heittelehtii, gyne määräsi clomifen lääkkeitä ja epäili ettei ovulaatiota tapahdu joka kierrossa. No nyt niitä tässä kokeillaan ensimmäistä kiertoa ja odotellaan sitä ovista. Sitten vielä sanotaan, että ei kannata stressata, mutta mitä muutakaan voi kun miettii että missä vika kun ei lasta kuulu!?! Täällä laskettuun aikan 4 päivää ja km jälkeen lohduttelin, että kyllä varmasti olen jo raskaana uudelleen ennen tuota maagista päivää... No en ole ja tuska tästä kasvaa kasvamistaan. Tuntuu ettei tunne omaa kroppaa ollenkaan tuon km jälkeen. Kierto heittelehtii, ovis tulee milloin sattuu, jos nyt tulee ollenkaan...

Omaa mieltä rauhoitti tuo gynellä käynti, kun kertoi, ettei ole mitään vikaa ja ehkä sitä nyt toivo uudelleen herää kun sai hieman apuja vaikka en noista lääkkeistä yleensä innostu.
 
Hei "miiha"!

Kiitos kysymyksestäsi.

Raskauden odottelu rauhassa ei todellakaan vähennä stressiä vaan mitä pidempään yritystä alkaa olla takana sitä rankemmaksi odottelu käy, joskus jo hyvinkin nopeasti.
Kannattaa toisiaan rohkeasti hakeutua tutkimuksiin joissa voidaan mahdollisesti löytää syy miksi raskaus ei ole alkanut. Tai toisaalta jos kaikki osoittautuu olevan kunnossa, se saattaa rauhoittaa mieltä niin, että jaksaa taas hetken odottaa raskauden alkamista.
Epäsäännöllinen kierto, tiputtelu vuoto yms. voivat olla merkki siitä, että hormonitasapainossa voi olla jotain vialla.
Onnea matkaan, molemmille!
 
Elikäs tilasin sitten juurikin äsken lääkäriajan itselleni,yksityiselle,parin viikon päähän. Ehkä sitten ollaan viisaampia asian suhteen..
Menkat alkoi lauantaina pienellä ruskealla tuhrulla ja sitä on nyt sitten jatkunut tähän päivään,vatsaa nipistelee välillä oikeinkin paljon. Pikkuhousunsuojalla pärjäilee täysin,aina ei siihenkään mitään tule. Pissalla käydessä huomaa,että vähän jotain valuu pönttöön.. Turhauttavaa..
 

Yhteistyössä