mutta kirjeen kyllä kirjoitan vielä tänään. nimittäin miehelle.
meillä oli eilen vuosipäivä ja pari viikkoo puhuttiin et sit tehdään yhdessä ruokaa, syödään hyvin, saunotaan, katsotaan leffa ja ollaan lähellä tai mahdollisesti käydään YHDESSÄ yhdellä.
no, minä tein ruuan, mies katso salkkareita, syötiin täyden hiljaisuuden vallitessa, koitin puhua jotain, mut mies vaan ynähteli jotain.
ruuan jälkeen mun työkaveri soitti ja puhuttii ½h (en päässy siit eroon :ashamed: ) ja sillävälin mies oli nukahtanut sohvalle. mä avasin punkun ja siemailin sitä sit yksinäni. mies vaan kuorsas. soittelin yhden kaverin kanssa
siemailin lisää punkkua ja herätin miehen kysyen et mitä nyt tehdään? se tönäs mut ärtyneenä pois ja käänsi kylkeä. sit se heräili katsomaan telkkaa. mä koitin mennä kainaloon ja halia, mut se vaan työnsi mut pois luotaan.
mä vedin herneen nenään ja lähdin baariin ja mies huusi perään et kiitti tosi kivasta vuosipäivästä :ashamed:
tänään sit sanoin miehelle et otetaanko uudestaan eilinen vähän paremmalla menestyksellä kun jäi niin paskan maku...?
mies siihen et ei oteta ja lähti raksalle. kysyin koska tulee, niin voi mennä aamuun.
olen sit yksin kotona ja niin väsynyt tähän, niin väsynyt.
itkettää, ahdistaa, suru puristaa rintaa ja on tuskainen olo.
mikä mussa on vikana kun mun kanssa ei voi viettää aikaa?
mä en jaksa tätä rakentamista, voin asuan vaikka veneen alla kunhan saisin mun miehen takas, mä en halua tota tunteetonta ja tylyä rakentajahirviötä enää päivääkään.
:ashamed: :'( :ashamed:
meillä oli eilen vuosipäivä ja pari viikkoo puhuttiin et sit tehdään yhdessä ruokaa, syödään hyvin, saunotaan, katsotaan leffa ja ollaan lähellä tai mahdollisesti käydään YHDESSÄ yhdellä.
no, minä tein ruuan, mies katso salkkareita, syötiin täyden hiljaisuuden vallitessa, koitin puhua jotain, mut mies vaan ynähteli jotain.
ruuan jälkeen mun työkaveri soitti ja puhuttii ½h (en päässy siit eroon :ashamed: ) ja sillävälin mies oli nukahtanut sohvalle. mä avasin punkun ja siemailin sitä sit yksinäni. mies vaan kuorsas. soittelin yhden kaverin kanssa
siemailin lisää punkkua ja herätin miehen kysyen et mitä nyt tehdään? se tönäs mut ärtyneenä pois ja käänsi kylkeä. sit se heräili katsomaan telkkaa. mä koitin mennä kainaloon ja halia, mut se vaan työnsi mut pois luotaan.
mä vedin herneen nenään ja lähdin baariin ja mies huusi perään et kiitti tosi kivasta vuosipäivästä :ashamed:
tänään sit sanoin miehelle et otetaanko uudestaan eilinen vähän paremmalla menestyksellä kun jäi niin paskan maku...?
mies siihen et ei oteta ja lähti raksalle. kysyin koska tulee, niin voi mennä aamuun.
olen sit yksin kotona ja niin väsynyt tähän, niin väsynyt.
itkettää, ahdistaa, suru puristaa rintaa ja on tuskainen olo.
mikä mussa on vikana kun mun kanssa ei voi viettää aikaa?
mä en jaksa tätä rakentamista, voin asuan vaikka veneen alla kunhan saisin mun miehen takas, mä en halua tota tunteetonta ja tylyä rakentajahirviötä enää päivääkään.
:ashamed: :'( :ashamed:
ja sanonpa, että syy EI OLE sinun millään muotoa.
