C
Ceci
Vieras
Hei teille kaikille pitkästä aikaa
Luen kirjoitteluja päivittäin, ja tosi mielenkiintoisia ja tuttuja aiheita onkin ollut vaunuista uniongelmiin. Jotenkin itsellä ei vain tunnu mukamas aika riittävän aktiiviseen kirjoitteluun kun toiminimellä työskentely välillä venyy pitkään kotonakin, eikä enää jaksa istua näytön ääressä "huvin vuoksi".
Kateellisena olen katsellut äitiyspakkauksia, kun ei niitä meille ulkosuomalaisille suoda kun ostamalla, mutta pitkän harkinnan päätteeksi olemme päättäneet hankkia kaikki tarvikkeet itse, koska näillä leveysasteilla mm. talvitamineet eivät ole tarpeen. Onneksi vauva ei kuitenkaan tule myöskään pahimpien helteiden aikaan, joten ehditään sitten hankkia lisää tamineita tarvittaessa.
Myös Suomen pitkät äitiyslomat käyvät kateeksi: täällä saamme vain 16 viikkoa, ja itsenäisenä yrittäjänä sekin tuntuu hankalalta, ettei asiakkaat karkaa muiden luo. Mutta tietysti hyvänä puolena kotoa käsin työskentelyssä on joustavuus, työajat voi sitten toivottavasti säädellä muun perheen tarpeiden mukaan.
Kilojen kertyminen ja turvotus on täällä tuttua ihan alkuraskaudesta asti: itse olen jo nyt 26+3 kerryttänyt 15 kg (!) lisää, kun kaikki liikunta jäi pois ja ruoka maistui. Nyt olen käynyt pari kuukautta säännöllisesti kävelyillä ja joogassa, ja vihdoin painonnousu tuntuu hidastuneen, vaikka neuvolan täti kauhisteli lukuja (täkäläisten suositusten mukaan koko raskauden aikan tulisi kertyä n. 9 kg, mikä omasta mielestäni on aivan liian vähän isolle, mutta hoikalle pohjoismaiselle naiselle). Toisaalta turvotus on varmaan osasyynä nousuun: sormukset ja monet kengät on käyttämättöminä hyllyllä ihan alkuviikosta lähtien.
Täällä neuvolassa/lääkärillä käydään kerran kuussa, jolloin yksityisellä ultrataankin (raskauskin todetaan täällä ultralla). Sokerirasitustesti tehdään kaikille viikon 24 kieppeillä, onneksi itselläni pysyvät arvot kohdallaan eikä makea maistu muutenkaan. Viime lääkärikäynnillä lääkäri kommentoi vauvan olevan normaalia isompi, ja ettei muka 4 kg:n vauvaa edes lähdetä yrittämään synnyttää alateitse, mikä taas minusta kuulosti hätävarjelun liioittelulta: jos muuten olen terve ja lantiokin on leveä, niin eiköhän se vauva sieltä ulos putkahda siinä missä muutkin (sekä minä että mieheni olimme yli 4 kg vauvoja). Täytyy jaksaa taistella täkäläistä keisarileikkausmafiaa vastaan: laiskat lääkärit eivät tässä maassa halua vaivautua pitkiin synnytyksiin, ja pyrkivät "ohjelmoimaan" synnytyksen heille sopiviin aikoihin - huhhuh.
Ei muuta kun tsemppiä kaikille viimeiseen kolmannekseen ja kiitos, kun jaksatte kirjoitella ja kertoa kuulumisia: ainakin minulle tulee tosi kotoisa olo kun seuraan keskustelua
Luen kirjoitteluja päivittäin, ja tosi mielenkiintoisia ja tuttuja aiheita onkin ollut vaunuista uniongelmiin. Jotenkin itsellä ei vain tunnu mukamas aika riittävän aktiiviseen kirjoitteluun kun toiminimellä työskentely välillä venyy pitkään kotonakin, eikä enää jaksa istua näytön ääressä "huvin vuoksi".
Kateellisena olen katsellut äitiyspakkauksia, kun ei niitä meille ulkosuomalaisille suoda kun ostamalla, mutta pitkän harkinnan päätteeksi olemme päättäneet hankkia kaikki tarvikkeet itse, koska näillä leveysasteilla mm. talvitamineet eivät ole tarpeen. Onneksi vauva ei kuitenkaan tule myöskään pahimpien helteiden aikaan, joten ehditään sitten hankkia lisää tamineita tarvittaessa.
Myös Suomen pitkät äitiyslomat käyvät kateeksi: täällä saamme vain 16 viikkoa, ja itsenäisenä yrittäjänä sekin tuntuu hankalalta, ettei asiakkaat karkaa muiden luo. Mutta tietysti hyvänä puolena kotoa käsin työskentelyssä on joustavuus, työajat voi sitten toivottavasti säädellä muun perheen tarpeiden mukaan.
Kilojen kertyminen ja turvotus on täällä tuttua ihan alkuraskaudesta asti: itse olen jo nyt 26+3 kerryttänyt 15 kg (!) lisää, kun kaikki liikunta jäi pois ja ruoka maistui. Nyt olen käynyt pari kuukautta säännöllisesti kävelyillä ja joogassa, ja vihdoin painonnousu tuntuu hidastuneen, vaikka neuvolan täti kauhisteli lukuja (täkäläisten suositusten mukaan koko raskauden aikan tulisi kertyä n. 9 kg, mikä omasta mielestäni on aivan liian vähän isolle, mutta hoikalle pohjoismaiselle naiselle). Toisaalta turvotus on varmaan osasyynä nousuun: sormukset ja monet kengät on käyttämättöminä hyllyllä ihan alkuviikosta lähtien.
Täällä neuvolassa/lääkärillä käydään kerran kuussa, jolloin yksityisellä ultrataankin (raskauskin todetaan täällä ultralla). Sokerirasitustesti tehdään kaikille viikon 24 kieppeillä, onneksi itselläni pysyvät arvot kohdallaan eikä makea maistu muutenkaan. Viime lääkärikäynnillä lääkäri kommentoi vauvan olevan normaalia isompi, ja ettei muka 4 kg:n vauvaa edes lähdetä yrittämään synnyttää alateitse, mikä taas minusta kuulosti hätävarjelun liioittelulta: jos muuten olen terve ja lantiokin on leveä, niin eiköhän se vauva sieltä ulos putkahda siinä missä muutkin (sekä minä että mieheni olimme yli 4 kg vauvoja). Täytyy jaksaa taistella täkäläistä keisarileikkausmafiaa vastaan: laiskat lääkärit eivät tässä maassa halua vaivautua pitkiin synnytyksiin, ja pyrkivät "ohjelmoimaan" synnytyksen heille sopiviin aikoihin - huhhuh.
Ei muuta kun tsemppiä kaikille viimeiseen kolmannekseen ja kiitos, kun jaksatte kirjoitella ja kertoa kuulumisia: ainakin minulle tulee tosi kotoisa olo kun seuraan keskustelua