Huhtikuun vauvat 2010

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Säde2010
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Hei teille kaikille pitkästä aikaa

Luen kirjoitteluja päivittäin, ja tosi mielenkiintoisia ja tuttuja aiheita onkin ollut vaunuista uniongelmiin. Jotenkin itsellä ei vain tunnu mukamas aika riittävän aktiiviseen kirjoitteluun kun toiminimellä työskentely välillä venyy pitkään kotonakin, eikä enää jaksa istua näytön ääressä "huvin vuoksi".

Kateellisena olen katsellut äitiyspakkauksia, kun ei niitä meille ulkosuomalaisille suoda kun ostamalla, mutta pitkän harkinnan päätteeksi olemme päättäneet hankkia kaikki tarvikkeet itse, koska näillä leveysasteilla mm. talvitamineet eivät ole tarpeen. Onneksi vauva ei kuitenkaan tule myöskään pahimpien helteiden aikaan, joten ehditään sitten hankkia lisää tamineita tarvittaessa.

Myös Suomen pitkät äitiyslomat käyvät kateeksi: täällä saamme vain 16 viikkoa, ja itsenäisenä yrittäjänä sekin tuntuu hankalalta, ettei asiakkaat karkaa muiden luo. Mutta tietysti hyvänä puolena kotoa käsin työskentelyssä on joustavuus, työajat voi sitten toivottavasti säädellä muun perheen tarpeiden mukaan.

Kilojen kertyminen ja turvotus on täällä tuttua ihan alkuraskaudesta asti: itse olen jo nyt 26+3 kerryttänyt 15 kg (!) lisää, kun kaikki liikunta jäi pois ja ruoka maistui. Nyt olen käynyt pari kuukautta säännöllisesti kävelyillä ja joogassa, ja vihdoin painonnousu tuntuu hidastuneen, vaikka neuvolan täti kauhisteli lukuja (täkäläisten suositusten mukaan koko raskauden aikan tulisi kertyä n. 9 kg, mikä omasta mielestäni on aivan liian vähän isolle, mutta hoikalle pohjoismaiselle naiselle). Toisaalta turvotus on varmaan osasyynä nousuun: sormukset ja monet kengät on käyttämättöminä hyllyllä ihan alkuviikosta lähtien.

Täällä neuvolassa/lääkärillä käydään kerran kuussa, jolloin yksityisellä ultrataankin (raskauskin todetaan täällä ultralla). Sokerirasitustesti tehdään kaikille viikon 24 kieppeillä, onneksi itselläni pysyvät arvot kohdallaan eikä makea maistu muutenkaan. Viime lääkärikäynnillä lääkäri kommentoi vauvan olevan normaalia isompi, ja ettei muka 4 kg:n vauvaa edes lähdetä yrittämään synnyttää alateitse, mikä taas minusta kuulosti hätävarjelun liioittelulta: jos muuten olen terve ja lantiokin on leveä, niin eiköhän se vauva sieltä ulos putkahda siinä missä muutkin (sekä minä että mieheni olimme yli 4 kg vauvoja). Täytyy jaksaa taistella täkäläistä keisarileikkausmafiaa vastaan: laiskat lääkärit eivät tässä maassa halua vaivautua pitkiin synnytyksiin, ja pyrkivät "ohjelmoimaan" synnytyksen heille sopiviin aikoihin - huhhuh.

Ei muuta kun tsemppiä kaikille viimeiseen kolmannekseen ja kiitos, kun jaksatte kirjoitella ja kertoa kuulumisia: ainakin minulle tulee tosi kotoisa olo kun seuraan keskustelua :)
 
Täällä on haettu uutta verokorttia, ja oli se aikamoista lottoamista! En tosiaan tiennyt kuinka paljon saan palkkaa ja kuinka paljon vanhempainrahaa, joten toivottavasti meni edes jokseenkin oikein arvaukset.

Ceci, onneksi sentään Suomessa alatiesynnytystä pidetään aina etusijalla! Esikoisen kohdalla pelkäsin joutuvani keisarinleikkaukseen, ja oli se aikamoinen kriisin paikka. Moni muukin täällä toivoo normaalia synnytystä.

Aika usein noiden lastentarvikeliikkeiden palvelua haukutaan. Mulla on enemmän positiivisia kokemuksia, ainakin Tammiston Lastentarvikkeessa olen saanut asiantuntevaa palvelua. Netistä varmaan löytyy törmäystestivertailuja turvakaukaloista. Jos nyt olisin ostamassa niin hankkisin ehdottomasti samanmerkkisen kaukalon ja rattaat, jotka sopivat yhteen. Ihan must juttu ennen kuin lapsi oppii istumaan tavallisissa rattaissa. (Ensi kesänä on varmasti jo kiva käydä esim kaupassa niin että lapsi on rattaissa hereillä ja näkee maisemia. Vaunuista se ei näe mitään.)

Mä olen yrittänyt vähän katsella tuplarattaita.

Leeloo, ainakin harsoliinoja kannattaa ostaa lisää niiden lisäksi, jotka äitiyspakkauksessa on. Sellainen 20 kpl on kyllä minimi :) Kaikenlaista pulauttelua ja pissaamista tapahtuu alkuaikoina niin paljon, että liinoja kuluu kovaa vauhtia vaikka kuinka pesisi. Jossain vaiheessa kannattaa hankkia myös niistäjä, jolla saa vauvan tukkoisen nenän tyhjennettyä. Se on hyvä olla kun ekaa kertaa kriisi iskee keskellä yötä! Vastasyntynythän hengittää nenän kautta. Eikä syöminenkään onnistu jos on nokka tukossa.

Ostin myös valmiiksi muotoillun kapalon. Olen tosi surkea taittelemaan sellaista peitosta. Kapalossa vastasyntyneellä on turvallinen olo, kun se muistuttaa kohtua. Vähän isommalle kannattaa ostaa unipussi (tai kaksi), kun se oppii potkimaan peiton pois.

Tänään on tuntunut pitkin päivää kipua vatsassa aina kun olen nostellut esikoista lumihangesta tai muuten ollut huonossa asennossa. Toivottavasti menee ohi eikä ennakoi kolmen kuukauden vuodelepoa :D
 
Äitiyspoliklinikan käynti takana ja diagnoosina raskausdiabetes, huoh. Kaksi viikkoa seuraillaan vielä aamusokeria ja mikäli arvot eivät laske niin insuliinipistokset aloitetaan.
Vauva voi hyvin ja minäkin tästä huolimatta, ainoana haittana on, että vauva saattaa kasvaa liian isoksi. Lääkärin mukaan vauva painaisi tällä hetkellä noin 1,4 kg, eli on käyrän yläreunoilla ;) Nyt rv 28+5. Kyselin mistä tällainen raskausdiabetes johtuu ja sitä ei kai varmaksi tiedetä. Sen olen huomannut, että omalla syömisellä siihen ei ainakaan pysty vaikuttamaan omalla kohdallani, diabeteshoitaja ei löytänyt ruokavaliostani, painostani tms..mitään huomautettavaa. Ollaan molemmat mieheni kanssa normaalikokoisia ja suvussa ei esiinny varsinaista diabetesta.
Mutta mielestäni on tosi hyvä, että sokerirasituksia tehdään, sillä tämä minunkaan juttuni ei olisi tullut esiin muuten ja vauva saattaisi helposti kasvaa neljä-viisikiloiseksi! Äitipolin käynnistä oli kuitenkin se ilo, että vauvamme sukupuoli taisi varmentua, nyt meillä on samalta lääkäriltä kaksi samaa kommenttia sukupuolesta, joten ehkä siihen voisi alkaa uskoakin :) :) :)

Keskustelua oli ollut keisarinleikkauksesta ja mielestäni on hyvä, että lääkärit oikeasti arvioivat mahtuuko noin 4 kg tai enemmän painava vauva syntymään alateitse. Tänään juuri kuulin tuttavani vauvasta, joka oli juuttunut isokokoisuutensa vuoksi alatiesynnytyksessä ja sen jälkeen käden hermot vaurioituneet! Joten jos keisarinleikkausta suositellaan minulle isokokoisen vauvan vuoksi, mikä saattaa olla todennäköistä raskausdiabeteksesta johtuen niin ilomielin menen siihen molempien turvallisuuden takia. Mutta se ei tietenkään saa olla peruste, että keisarinleikkaus sopii paremmin lääkärin aikatauluun. Eihän normaalisynnytyksessä lääkäriä synnyttäjä tapaakaan (paitsi ehkä anestesialääkärin puudutteen laitossa).

Lastentarvikeliikkeissä en ole asioinut, olen lähinnä netistä tilannut kaikki tarvittavat jutut. vaunutkin tuli jo ja turvakaukaloa ja isofix-jalustaa tässä vielä odotellaan...

Ihanaa kuulla teidän vinkkejä, joilla on jo lapsia siitä mitä kaikkea kannattaa hankkia! Alessia on siinä oikeassa, että luultavasti jotain erityisiä juttuja tulee tarvitsemaan keskellä yötä :) Täytyypi varata myös noita harsoja enemmän, katselinkin, että äippäpakkauksessa niitä oli vähän?
Saakohan sitä harsoa ihan kangaskaupasta?
 
Moi!

Näköjään taas on viikko hurahtanut niin etten ole ehtinyt kirjoittelemaan... Mutta kiva, kun muut olette kirjoitelleet pitkiä viestejä :)!

Sikiön asennosta: Mulle on neuvolakorttiin merkitty vain ultrakäynneillä sikiön asento. Rakenneultrassa sikiö oli perätilassa. Neuvolassa terkkari ei ole mitannut edes sf-mittaa vielä kunnolla, saati tunnustellut vatsaa ja vauvan asentoa... Viimeksi kyllä jonkun "sinne päin"-mitan otti kohdunpohjan korkeudesta, mutta tosiasiassa ei "uskaltanut" edes laittaa mittanauhan toista päätä oikeasti sinne häpyluun kohtaan (mulla oli kai vähän kireät housut jalassa, ei kai viitsinyt "kaivella" mittanauhaa häpyluulle asti ;D).

Leeloo kyselit tarpeellisista tarvikkeista ekoille kuukausille vauvan kanssa... Mulle tuli jo mainittujen puklu-ym. harsojen lisäksi ekana mieleen itkuhälytin ja liivinsuojat. Lisäksi amme, hoitoalusta, muovitettu frotee/villapeitto sänkyyn kosteussuojaksi, kantoliina,... Vaipparoskis ja/tai kestovaipoille "ilmava" pyykkikori (tai kannellinen ämpäri) on myös hyvä miettiä etukäteen. Meillä on kyllä vaipat laitettu aina keittiön roskikseen ja viety vaan useammin roskat ulos. Onhan noita tarvikkeita joka lähtöön...

Itkuhälytin on kätevä ainakin, jos kodissa on useampi kerros sekä ulkopäikkäreillä. Sen avulla on helpompi vahtia vauvan unta, vaikka itse liikkuisikin vähän kauempana. Liivinsuojina kertakäyttöiset on käteviä, mutta niitä kuluu ihan hurja määrä, joten itse aion ostaa entisten pestävien (kankaisten) liivinsuojien lisäksi vielä täydennystä. Mietin Myllymuksujen kestoliivinsuojia, joissa on kivoja kuoseja ja eri materiaalivaihtoehtoja: http://www.myllymuksut.com/imetys-o....html?osCsid=aba067e67580c96e8b1d0bb8e4efe5fe. Myös huuto.netissä on uutena myynnissä eri värisiä ja -kuosisia liivinsuojia :). Saa nähdä mitä päädyn ostamaan... Ennestään mulla taitaa olla ainakin Ruskovillan ja kaverilta saatuja itse tehtyjä fleece-pintaisia liivinsuojia.

Ekoina kuukausina meillä on ammeena ollut käytössä ns. kohtuamme (Tummy Tub), joka on ollut ihan kiva. Kuopus oli tosin niin jäntevä, ettei olisi millään malttanut olla rennosti kippurassa siinä "ämpärissä", vaan nousi aina seisomaan, jolloin vain puoli vauvaa oli veden pinnan alla :). Se vaikeutti vähän pesemistä :D. Esikoinen sen sijaan tykkäsi lillua siinä vedessä pitkäänkin.

Harsokankaasta: Käsittääkseni jonkunlaista harsoa saa kangaskaupasta, mutta se on ohuempaa kuin nuo äitiyspakkauksen ja muut vaippaharsot - yksinkertaista kai, kun muut voi olla 2- tai 3-kertaista, eli paljon imukykyisempää (en ole kyllä ihan varma onko tää nyt fakta :)). Näköjään tuolta Myllymuksujen kankaista löytyy myös kaksinkertaista harsokangasta hintaan 3euroa/metri. Meillä on paljon ihan Citymarketista ostettuja Popolini-harsoja, jotka on mun mielestä ollut suht edullisia.
Vauvan kainaloiden ym. "poimujen" päivittäiseen pesuun tarvitsee myös jonkunlaisia pesulappuja. Me ollaan käytetty ihan vanulappuja, mutta niitäkin saa kankaisina ja kivan värisinä... Olisi kiva vaikka itse ommella niitä jostain pehmeästä kankaasta, jos vaan suinkin ehtisi :).

Sokerirasitustestistä: Mulle se olisi tehty painoindeksin takia (25,1 ennen raskautta, kun raja-arvo on kai 25), mutta sitä aikaistettiin pissassa olleen sokerin (++) takia. Arvot oli kunnossa, eli ei todettu raskausdiabetestä.

Vauvan vaatteiden pesemisestä: Meillä pestään kaikki vaatteet samassa. Myös kestovaipat pestään vaatteiden ym. pyykin kanssa sekaisin. Tietysti pesulämpötilan mukaan lajitellen, ja osittain värin mukaan.

Synnytysajatuksista: Mä en ole oikeastaan vielä paljon miettinyt synnytystä. Viime yönä näin kyllä jonkun ihme unen, jossa vessassa istuessani syntyi sisältäni joku tosi ihmeellisen näköinen otus. Ihminen se ei tasan ollut, eikä mikään eläin...vaan jotain siltä väliltä. Toivon, etten näe enempää sellaisia unia, vaikka uni menikin nopeasti ohi. Nyt vaan taitaa olla se villien/kummallisten unien vaihe raskaudessa... :S Mä en pelkää synnytystä, kuten olen tainnut aiemminkin kirjoittaa. Odotan sitä oikeastaan aika ennakkoluulottomana, koska luotan omaan kehooni siinä, että se osaa rentoutua ja vauva pääsee maailmaan (tavalla tai toisella). Edellisissä synnytyksissä olen näin jälkikäteen ajateltuna ollut ihmeen rento ja avoimin mielin. Se on tärkeää. Kun elää hetkessä, ei tarvitse murehtia tulevaa. Mulla on ollut synnytyssairaalaan mennessä yksi päällimmäisistä ajatuksista se, että se kipu ja muu ei kestä kuin _korkeintaan_ vuorokauden (tai enimmillään kaksi?), todennäköisesti vähemmän, joten kyllä sen kestää! :)
No, saa nähdä miten paljon synnytystä ehtii vielä pohtia...onhan tässä aikaa, ja luulen, että h-hetken lähestyessä ajatuksenjuoksu vaan kiihtyy :).

Tuplarattaista: Meillä on Hartan ZXII-tuplarattaat (luultavasti vuosimallia 2004 tai 2005), jotka oli kovassa käytössä kahdessa perheessä ennen meitä. On olleet todella kätevät, vaikkakaan eivät nyt enää ole tarpeen... Vasta meidän käytössä niissä alkoi olla kulumisen jälkiä, ja muutama pikkujuttu pitäisi korjata ennen kuin voin niitä tarjota eteenpäin. Siksi ne on vielä varastossa...

Ceci: Kuulostaa hurjalle tuo synnytysten "ohjelmoiminen"... Toivottavasti saat synnyttää luonnollisesti tilanteen mukaan eikä tarvitse olla laiskojen lääkäreiden/kätilöiden kanssa tekemisissä. Mä en ole kyllä omissa synnytyksissä lääkäreitä nähnytkään, mutta kai jossain päin maailmaa on yleisempää, että lääkäri on mukana?! Meillä kuopus painoi syntyessään 3900g ja mahtui hyvin syntymään - ja kyllähän sitä paljon isompiakin lapsia syntyy alateitse! Tietenkin, kuten TNL:kin totesi, on tärkeää arvioida mahtuuko vauva syntymään, mutta ei sektiota "varmuuden vuoksi" kai kannata tehdä. Mukavaa odotusta sulle! Toivottavasti ehdit lyhyestä äitiyslomasta huolimatta kuitenkin myös levätä ennen vauvan syntymää! Miten muuten käytännössä vauvan hoito järjestyy sitten, kun äitiyslomasi loppuu?

Zarja: Mielestäni tuo Leeloon "paasaus" oli oikein varteenotettavaa sulle mietittäväksi/toteutettavaksi! Sulla ei enää montaa kuukautta ole laskettuun aikaan (ja vielä vähemmän viralliseen äitiyslomaan), joten lepo varmasti tekisi hyvää!!! Oletko vielä harkinnut sairaslomaa?! Raskaana ollessa monet ovat entistäkin tehokkaampia, aikaansaavempia ja väsymättömiä (minäkin aiemmissa raskauksissa paljon enemmän kuin nyt tässä kolmannessa), mutta olisi silti tärkeä myös levätä... Mä kyllä myös kannustan sua jäämään vähän aikaisemmin itseäsi lepuuttamaan - tämä aika ennen esikoisesi syntymää on ainutlaatuinen! :) Ihan käsittämätöntä miten olet jaksanut, mutta multa saat ainakin luvan jo hellittää ;). Maltatko?

...Tunnustan kyllä, että olen itse vähän kateellinen esikoisen odottajille, koska haluaisin myös ehtiä rauhassa/itsekseni valmistautua vauvan syntymään niin henkisesti kuin laittamalla kaiken kotona valmiiksi... Mutta nyt se täytyy tehdä kaiken tämän arkihässäkän keskellä. Eilen jo meinasin hakea vintiltä vauvanvaatelaatikot valmiiksi kaappiin laittamista varten, mutta en sitten vielä hakenutkaan... Tuntuu niin hassulta alkaa niitä valikoida, kun ei tiedä vauvan sukupuolta - joko pitäisi valita vain sukupuolineutraalit värit tai sitten lajitella muuten eri kasoihin tyyliin "jos se on tyttö, niin nämä" ja "jos se on poika, niin nämä" :D. Toisaalta, vielä pitäisi hankkia lisätilaa lasten vaatteille, joten vasta kun saadaan hankittua joku kaappi tai lipasto lisää, voin laittaa vauvankin vaatteet paikoilleen...

Varmaan tekstiä vielä tulisi, jos jaksaisi kirjoittaa... Nyt olen aloittanut rautakuurin, jonka toivon helpottavan väsymystäni, mutta kyllä taas on aika väsy olo. Joten hyvää yötä ja huomenta! Kirjoittelemisiin!

Terkuin, Mamu82 (rv 26+1)
 
Mamu, tosi paljon muistit hyödyllisiä juttuja! Olen kaikesta samaa mieltä. Synnytyslaitokselle kannattaa ottaa mukaan yhdet imetysliivit, koska rinnat on alussa tosi hellät ja mä ainakin istuskelin perhehuoneessa liivien luukut auki :D Liivinsuojista mulla oli käytössä sekä kertakäyttöisiä että pestävät, koska tosiaan, sitä jätettä tuli ihan hirveästi. Synnärillä kannataa olla liivinsuojiakin mukana, kun nännejä joutuu luultavasi rasvaamaan. Ja luumuja ruuansulatusta varten :)

Monella olut vilkastuttaa maidontuotantoa, ja mä taidan pakata sairaalakassiin kotikaljaa. Ykkösolutta ei ehkä kehtaa sinne viedä.

Itkuhälytin oli meilläkin ihan must, vaikka etukäteen mietittiin että tarvitaanko ollenkaan. Meillä on sellainen, jossa lapsen luona on joko verkkovirrassa oleva hälytin tai radiopuhelin - ihan ehdoton, kun nukuttaa lasta ulkona.

Vastasyntyneen ammeena meillä on sellainen muotoiltu, jossa lapsi pysyy tukevasti eikä vahingossakaan liu veden alle. Ekan vuoden jälkeen hankittiin tavallinen amme.

Mäkin olen huomanut, miten erilaista on tää odotus verrattuna esikoisen odotuksen. Vatsaan ei ehdi keskittyä ollenkaan, kun päivät puuhaa lapsen kanssa. Kun odotin esikoista, soitin sille joka päivä musiikkia, lauloin sille, tönin sitä kun se oli hereillä :) Nyt en ole vieläkään päättänyt, minkä laulun opettaisin vauvan tunnistamaan. Joku täytyy pian keksiä!

Mulla taitaa alkaa 30. viikko!
 
*kirjoittaa muistilappua kaikista tavaroista*

Kiitos Mamulle!! Mitkään liivisuojat ei ole käyneet mielessäkään, kun eipä ole tästä kokemusta aiemmin. Itkuhälytin meillä listalla jo olikin ja tuo amme, mutta siitäkin tuli nyt hyviä vinkkejä, joten olipa hyvä, ettei sitä sitten vielä hommattu.

Käytiin sitten ostamassa vaunut!!! Jeeee! Saatiin todella mieleiset Teutonian yhdistelmärattaat, jotka olivat kyllä kaikissa eri liikkeissä kokeilemistamme merkeistä ihan ylivoimaiset meidän tarkoituksiimme. Erittäin näppärät, kevyet, hyvän näköiset ja mikä (melkein) parasta, mahtuivat hienosti autoon. Lisäksi ko. vaunut olivat meidän pituisille ihmisille todella sopivat, kun aisaa saattoi kääntää ylös ja alas (mikä myös helpottaa julkisissa liikkumista, ettei vie niin paljon tilaa). Samalla ostettiin myös turvakaukalo, niin onpahan sitten sekin hankittu. Saatiin ne ns. sopuhintaan, eli vähän alea tuli, kun ostettiin koko setti kerralla. Ja tuleva mummi maksoi :) Täytyy kyllä sanoa, että lapsen hankkiminen on melkoisen kallista puuhaa!! Nyt pitää vielä sisustella pikkutytön huone valmiiksi ja sitten voikin tulokas jo saapua :)

Ajatella, että nyt jos tämä vauva päättäisi syntyä (todellakin toivon, ettei päätä!!!), niin mahdollisuudet selvitä olisivat jo hyvät. Tuntuu jotenkin ihan hurjalta ajatukselta, että omassa mahassa kasvava vauva on jo ihan oikeasti pieni ihminen. Se jotenkin iski tajuntaan eilen tämä ajatus, kun vatsassa kävi kamala melske. Hui! :)

Nyt tuntuu, että ulkona kun kävelee, niin joka toinen nainen on raskaana. Vai tuleeko ne vaan huomattua entistä paremmin? En tiedä. Mutta "meikäläisiä" tuntuu olevan todella paljon. Kavereilla ja sukulaisilla näyttää olevan hurja vauvabuumi meneillään ja meidän vauvalle syntyy muutaman kuukauden jälkeen uusi serkku, mikä on todella kiva juttu :) Yksi serkku on ennestään, ja hän on kohta vuoden vanha, joten seuraa on. Lisäksi pikkuserkkujen määrää ei pysty enää kahdella kädellä edes laskemaan :)

On tää vaan edelleen niin uutta ja jännittävää :D

Nyt kahville. Mukavaa tiistaita!
 
Huomenna onkin rutiini neuvolalääkärin tarkastus. Mutta vointi on ollut hyvä, joten en mitään erikoista siltä käynniltä odota.

Kuukauden päästä menen Jorviin käymään edellistä synnytystä läpi kätilön kanssa, eli en varsinaisesti pelkopolille mene mutta vähän kuitenkin;) Eli kyllä mua vähän jännittää, jäi vähän huono fiilis viime kerrasta. Oli siellä sen verran actionia... Kauheasti en ole ajatellut että mitä seuraavassa mutta luulen että tuo juttelu voisi vähän rentouttaa kun tulee taas tosi paikka eteen.

Vähän olen vaatteita ostellut, huone on vielä täysin sisustamatta. Vauvan huone on käytännössä vähän varastona nyt. Kissan raapimispuu (käyttämätön, kissa kuoli tuossa juuri ennen joulua), silitityslautaa, miehen työkaluja... Joku kirjahylly ja istuin missä voisi mahdollisesti imettääkin pitäisi sinne hankkia ja tauluja.

Kieltämättä esikoisen kohdalla ehti enemmän keskittyä vatsankasvuun, nyt mä en edes muista millä viikolla mä olen! Mutta tämä tulokas heittelee niin kovasti kuperkeikkoja ja potkii niin paljon, että osaa siis itse varmistaa ettei jää unohduksiin!

Jaaha, täytyy taas jatkaa töitä...
 
Moi!

Leeloo: Musta tuntuu myös, että enemmän tulee raskaanaolevia vastaan... Tosin mulla se varmaan alkoi jo siinä vaiheessa, kun aloin haaveilla kolmannesta lapsesta ;). Eiköhän se johdu siis ihan siitä, että seuraa tarkemmin muiden naisten vatsanseutua :).

Tuli mieleen, että onko teillä ilmestynyt mahaan linea negraa?! Mulla ei nyt ole, kun taas molempia tyttöjä odottaessa oli ihan selkeä viiva alavatsalta napaan asti, ja ehkä vähän ylikin... Mielenkiintoista - voiskohan meille tämänkin merkin perusteella olla poika tulossa?! :) Jännä nähdä sitten kun tämä lapsukainen syntyy, että oliko "erilaisella raskaudella" perää sukupuolen ennustamisessa...

Noista tarvikkeista tuli vielä mieleen imetystyyny. Se ei ole välttämätön (mä tein esikoista odottaessa itse sellaisen), mutta jos jollain on mahdollista esim. lainata sukulaiselta tms. niin kannattaa kokeilla! Mä olen pääasiassa imettänyt kyllä ihan tavallinen tyyny tukena, mutta oikea imetystyyny tekee istuvillaan imettämisen vielä helpommaksi.

Mulla on vielä viikko seuraavaan neuvolaan. Tuntuu, että aika kuluu hitaasti, vaikka oikeasti se on mennyt viime aikoina aika nopsaan... Onneksi jonkun ajan päästä alkaa neuvolakäyntejä olla useammin; mun mielestä on kiva käydä siellä :). Ensimmäinen neuvolalääkäri mulla on tosin vasta sitten noin 5 viikon päästä...

Hyvää viikon jatkoa!

Pakkasterveisin,
Mamu82 (rv 26+3)
 
Mamu: Kävin tänään neuvolassa, ja siellä sanottiin, että raskaana olevia on nyt todella paljon. Eli kyllä "meikäläisiä" taitaa olla tavanomaista enemmän sen lisäksi, että asiaan kiinnittää paljon enemmän huomiota. Eli luvassa on paljon tarha-ja luokkakavereita :)

Neuvolassa ei taaskaan tullut mitään uutta. Kaikki edelleen hienosti ja hyvin, joten tyytyväinen voi olla. Kohtu on kuulemma tosi korkealla, joten on melko todennäköistä, että se aiemmin mainitsemani alhaalla oleva istukka on noussut ihan normaaliksi, eikä tarvitse sitten miettiä keisarinleikkausta. Toki asia vielä varmistetaan ultrassa, mutta kuuleman mukaan vaiva on yleinen niillä, joilla istukka on edessä ja useimmissa tapauksissa se raskauden edetessä nousee pois kohdunsuun tieltä.

Imetystyyny. Hyvä. Lisään listaan. Varmaan tässä kevään edetessä näitä asioita tulee vielä vaikka kuinka paljon, mutta olen nyt tosiaan yrittänyt pitää pientä listaa niistä asioista, joita kannattaa harkita ja joita todella tarvitsee. Jahka taas lähden tai lähdetään lastentarvikekauppoja kiertämään, niin ainakin tietää mitä hakee :)

Oletteko menossa neuvoloiden järjestämään perhevalmennukseen? Itse pähkäilen kahden vaiheilla. Periaatteessa ei yhtään kiinnosta mennä katsomaan synnytysvideota, mutta toisaalta olisi mukava tavata samalla alueella asuvia, samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Hmm. Toisella kerralla käsitellään parisuhdetta ja perhe-elämää ja vähän ehkä mietityttää, että onko neuvolan terveydenhoitaja oikea henkilö kertomaan, miten pitäisi suhdetta hoitaa... Noh. Sinne nyt ei kumminkaan tarvitse mennä, kun se on järjestetty sellaiseen aikaan, että mies ei pääse mukaan ja tarkoitus kai oli, että parit keskustelevat keskenään siellä omista tuntemuksistaan. Oletteko te menossa noihin valmennuksiin? Tai onko niistä jo kokemusta? Mitä mieltä olitte?

Se mihin taas aion mennä, jos vaan mahdun mukaan, on tutustumiskäynti synnytyssairaalaan. On mukava, että vähän tuntee paikkoja ja prosessia, ennen kun menee sinne itse hikoilemaan ;)

Olettekos ostaneet jo paljon vauvanvaatteita? Nämä onnekkaat saivat tulevalta kummilta säkillisen (oikeasti säkillisen!!) uusia vauvanvaatteita tuliaisina ulkomailta. Aivan ihania ja herttaisia pieniä mekkoja ja bodyja ja villatakkeja ja potkuasuja. Tulipa mukana vielä mätsäävät torkkupeitot ja hupulliset kylpypyyhkeetkin. Tuleva kummi oli näet sitä mieltä, että kaikilla itseään kunnioittavilla vauvoilla täytyy ehdottomasti olla huppupyyhe :D Liekö muistellut omia lapsuusaikojaan, kun hänelle sellainen oli yhteen aikaan ainoa "vaate" jota halusi kotona käyttää :)

Aiotteko muuten vuokrata ensisängyn, vai missä aiotte vauvaa nukutella aluksi? Itselläni oli aluksi suunnitelma äitiyspakkauksen laatikosta, kunnes tajusin, että koiran takia vauvan on välttämätöntä olla korkeammalla. Eli todennäköisesti sellaisen hommaamme aluksi ja sitten saa nukkua omassa sängyssään, jahka tottuu. Joka tapauksessa suunnitelma on, että aluksi nukkuu meidän huoneessa ja sitten totuttelee myöhemmin omaan huoneeseen. Mutta sen kai näkee vasta sitten, että miten nukkumishommat etenevät.

Alessia: tuosta kotikaljasta puhuit. Itse olen miehelle todennut, että sen on syytä muistaa tuoda mulle piccolopullo skumppaa sairaalaan synnytyksen jälkeen tai tulee tupenrapinat :) Joissain sairaaloissa antavatkin sen ihan sairaalan puolesta (mm. Tammisaari), joten jos ykkösolut, tai vaikka kolmonenkin tuommoisen urakan jälkeen maistuu, niin anna mennä vaan!! Se promillemäärä, joka maitoon yhdestä oluesta tulisi, ei vaikuta ymmärtääkseni mihinkään. Siis kunhan ei ihan jokapäiväiseksi tavaksi ota.

Itse tykkään myös oluesta ja olen välillä ostanut Nikolain vaaleaa alkoholitonta olutta, joka on todella hyvää! (Juhliin siis ostellut, jottei tuntisi itseään ihan erilaiseksi ;) ) Se meni myös silloin hyvin läpi, kun ei vielä halunnut kertoa kellekkään, että oli raskaana. Ihmiset ei jostain syystä noteeranneet niitä kissan kokoisia kirjaimia, jotka ilmoittivat, että kyseessä on alkoholiton olut :) Näkivät siis mitä halusivat...


Oletko muuten jo keksinyt laulun pikkuiselle? Luulen, etten itse sellaista ala keksimään. Puhun muutenkin niin paljon, että vauva on jo varmaan kyllästynyt mun ääneen muutenkin :) Siihen päälle jos vielä jotain loruilisi, saati tällä äänellä laulaisi, niin lapsiraukka syntyisi varmaan ihan stressissä :D Mutta idea on kyllä tosi kiva. Pitänee ehdottaa asiaa puolisolle, joka viimeksi eilen yritti kuunnella vauvaa mahan läpi ja tivaili, että "mitä sille voisi jutella?"

No niin, nyt taas hetki töitä ja sitten kotio GA:n pariin. Mr Karev, here I come! ;)
 
Vihdoin pääsin hetkeksi tähän koneelle.Lukemaan kuulumisianne:).
Kiva!Rennosti kotisohvalla ja vielä hetki tätä kunnes elämä muuttuu..paremmaksi tietenkin:)!!

Tnl: Miten siellä nyt jaksellaan raskausdiabeteksen kanssa? Millainen on olotilasi?Toivottavasti kaikki hyvin ja tilanne tasoittuisi. Väsyttääkö tai janottaako tavallista enemmän tms?
Sinullakin raskaus jo pitkällä..miten muut oireet raskaudessa?
Kysyin neuvolasta sokerirasituskokeesta.Eivät vaan tee minulle. Ja vastauksia oli tosi vaikea kuulla. Kuulema siksi että alkupainoni oli Bmi normaali. Se oli syy miksi ei. Käsittääkseni kuitenkin se tehdään lähes kaikille ainakin kirjallisen tietolähteiden mukaan?

Onko teille muille kuinka tehty sokerirasitustestejä? Ja mitkä ovat olleet perusteet?
Virtassa oleva sokeriko aiheuttanut vai joku muu syy?

Itsellä on se unettomuus ihan hurjaa edelleen.Närästystä, vielä ei muuten ole turvotusta juurikaan. Kaippa se ehtii tulla vielä sekin.
Paino oli noussut nyt aikalailla..joulut,erinäiset juhlat tekivät sen. Mutta en ole silti ottanut suurta stressiä koska olen vieläkin sopusuhtaisen näköinen suhteessa pituuteeni. Vielähän sitä painoa tulee tässä loppusuoralla jokunen kilo väkisinkin. Vauvan paino +2-2,5 kiloa vielä ja nestelisääntymät..verenkierto ym ym.
Selviää ehkä huomenna uä:Ssä että onko istukka siirtynyt ja se synnytystapa tarkentuu siltä osin ainakin.
Vauva tällä hetkellä tuloasennossa..pää kohdunsuulla..ihanasti liikkuu ja potkii..syke lyö lujaa..:)! Tässähän alkaa jo laskemaan viikkoja kun vauva syntyy.
Laskettu aikani on 3.4/5.4 joten jos laskin oikein jään äippälomalle kai 26.2.2010 ja palailla pitäisi 10.1.2011 kai. Kelakin kyseli ja laitteli tällaisia päiviä.Miten Siennalla ja kukas toinen olikaan Tnl teillä..ollaan ihan samoissa lasketuissa muistaakseni?

Onkos kukaan ottanut syntymättömän vauvan vakuutuksia jo? Niissä porbleemia?
Minulla se istukan sijainti oli ongelma. Emme saa sitä. Eli se mitä neuvolakorttiin merkataan on tosi merkittävää..vakuutusyhtiöt reagoi kyllä mitä ihmeellisimpiinki juttuihin.
Jos joku ottanut vakuutuksen niin mistä yhtiöstä? Me Tapiolan vakuutukseen tykästyttiin kun selviteltiin.

Olen ajatellut että tehtäisiin yhdessä hankintalista-sopiiko? Jossa luettelomaisesti olisi kaikki mitä tarvitsee vauvalle hankkia ennen syntymää ja mitä tarvitsee äiti ja mitä syntymän jälkeen ja mitä muutenkin käytännönvinkkejä. Olisi kaikille helpointa lukea siitä kuin selailla meidän pitkiä kirjoituksia vai mitä:).
Laitettaisiin tietoiskuja. Kokeneet konkarit on selvästikin jo olleet meille suureksi avuksi-kiittiii:)))!

Leeloo: On tullut kyllä ihan eri silmin katsottua ihmisiä..kauniita masuja on todellakin paljon näkyvissä.Ja lapsiperheitä on tosi paljon. Ikääkin tulee katsottua että minkä ikäisiä kukin vanhemmista..näkee jopa reilusti yli 40 v jotka odottaa vauvaa..keski-ikähän noussut n.30 ikävuoteen ensisynnyttäjillä. 40 on jo aikas korkea mutta eipä toki mikään mahdoton..iltatähti:).
Onnellisia ne jotka pääsevät perhevalmennukseen..meidän kunnassa ei ole yhtään mitään. Vaan mennään kylmän viileesti suoraan synnyttämään. Netistä synnytysvalmennukset jne..
Toisaalta en kyllä itse haluaisi kaikkien keskellä välttämättä pohtia parisuhdetta tms..vaikka voisihan sieltä tukea saada. Ehkä se olisi sitten ok jos olisi ongelmia omassa suhteessa. Leeloo harmittaako ettette pysty nyt menemään?
Tosi iso apu jos on Leeloo ja joku teistä saanut vauvan vaatteita tutuilta tms!!
Ja vieläpä jos mieluisiakin.

Meillä vauvanvaatehankinnat ovat olleet täysin ostettavissa. Rahaa on mennyt jo ihan valtavasti kun lähes kaiken uutena joutunut hankkimaan. Äitiyspakkaus tuli ja sillä saa pientä apua toki,mutta aika"tylsähän"se on on. Tulee melko usein katseltua ostoksia ja hypisteltyä..haaveilee että voi kun pian niissä on sisälläkin se ihana pieni ihminen..oma vauva:)..tunteet on tosi vahvoja!!

Leeloo--taidan tehdä samat kun sinä eli synnärille laukkuun mukaan joku herkkunapsu..tykkään Baileys likööristä..sitä kun vetäsee sen koettelemuksen jälkeen huikkasen niin johan naurattelee ja unohtuu kivut synnytyksestä:)))..
Tietenkin suurin kohokohta on itse vauva..!! Kohta kohta se on oikeasti totta!!!IHANAA!!!:)Nyt alkaa jo tosi paljon olla ajatukset synnytykseen päin..on se vaan jo niin lähellä kuitenkin.
n.5 viikkoa ja äippäloma..ja syntymään n.10 viikkoa..tulispa ajallaan..:)

Mamu82: Tuo Linea negra--niinpä..miltähän sen pitäisi näyttää lopulta..itsellä on vatsan seudussa näkyvissä vaan pitkä verisuoni ylös asti..mutta ei mielestäni tuo L.Negra. Kulkee kylläkin keskellä mahaa.Olen pohtinut onko se nyt se vai ei.Nämä äityspuolen asiat ei ole omaa ammattivahvuutta:).
OIjoi teillä onkin jännät ajat kun 2 tyttöä jo ja onkohan tämä pieni poika sitten tällä kertaa:)..
Kiva kuulla että siellä hyvä neuvolatätsy:). Minä en pysty oikein luottamaan omaani.Ja porukka siellä ihan burn outissa. Omalääkäri on nyt aivan loistava!!Hänestä olen kiitollinen!Iso tuki ollut minulle. Ainut läheisteni lisäksi.

Neuvolakäyntejä on nyt kai 2-3 vkon välein. Vaikka viimeksi sanoivat että pitenee..että ehkä kerta kuussa. Jo ajattelinkin että loppua kohden ei voi kai niin mennä mitenkään.
Mamu vielä niitä neuvolakäyntejä tulee:))..ja paljon..:)..eteenkinpäin:)..tosi tärkeä kyllä että terkka olisi semmoinen miellyttävä ja kehittyisi hyvä yhteistyösuhde.

Lydia: Toivottavasti saat apua keskustelusta synnytyspeloista! Olisi mukavempi mieli mennä sitten toista synnyttämään. Tärkeä ja iso asia todella. Henkisesti olisi ihannetilanne olla avoimin mielin synnytykseen mennessään ja jos saisi pidettyä asenteen hyvänä. Kyllä se on tosi että erilaisia kokemuksia on ja toisilla ne on hyviä toisilla ei ja koska syntymä on aina iso prosessi ja tapahtuma niin kaikki vaikuttaa kaikkeen..siihen kokonaisuuteen kuinka lopulta kaiken kokee. On tosi hyvä että käyt purkamassa ajatuksia..että saat kenties vahvuuttaa ja voimaa itsellesi.
Toivon kyllä niin sydämeni kyllyydestä kaikille onnistunutta synnytystä..tuurillakin on hieman omat näppinsä pelissä..kätilö vaikuttaa..se missä vaiheessa on sairaalassa eli miten onnistuu puudutuksien ja kivun hoito..optimaalinen on tavoite tietenkin...kuinkahan menee kenelläkin. Voi meitä naisia..kaikkea sitä läpi käydään..eihän miehistä olisi tähän kuulkaa ollenkaan..henkisesti ainakaan..:)))

En jaksa enää keskittyä kirjoittamaan..on niin valtavasti kaikkea mihin ajatuksia vielä heräisi..mutta hyvää vointia toivoen täältä soffalta!!

Teen tuohon vielä listan hankittavista:)..koitetaanko kasata se homma..:)!!kopioi ja jatkaa ja lisää listaan aina kukin mitä mieleen pälkähtelee:)
 
VAUVALLE HANKITTAVA:

* Vauvan vaunut
* Turvakaukalo autoon sekä mahdollinen isofix tms telakka.
* Pesuamme ( Pohjaan tulppa tai ilman, jaloilla tai ilman),Kylpyöljy
* Imetystyyny (jotkut pitää hyvänä ergonomian kannalta)
* Pinnasänky, kehto tms, patja yleensä ostettava erikseen
* Hoitotaso tai Hoitopöytä ( sänkyyn saatavilla irtotasoja 49-79e)kätevä pienissä kodeissa
* Hoitotason pehmuste/alusta
* Talkki, kosteusvoide allergiavapaa
* Pussilakana, lakanoita, kosteusfrotee lakanan alle
* Uudinverho + tanko jos joku sellaisen laittaa(jysk ja lastentarvikeliikkeet myy esim)
* Pinnasänkyyn "korkit"..sänky voi keinua tuolloin
* Vauvakirjoja, leluja, purulelu
* Vauvamobile
* Unirätti
* Vaatetus (kietaisubodyt ja paidat käteviä)
* Rauhoittavaa musiikkia
* Syöttötuoli, pöytä,
* Harsot, kestovaipat, normi vaipat
* Lämpömittari ammeeseen
* Pyyhe pieniä ja isompi
*

ÄIDILLE HANKITTAVAT

* imetysliivit
* Joustavat alushousut
*tukivyö
*äitiysvaatteet
*matalat kengät turvallisimmat
*
*
*

ASIAKIRJAT JOITA TÄYTETTÄVÄ, selvitettävät asiat:

* Vakuutukset
* isyysraha, vanhempainvapaa..
*
*


jatketaan listaa...
 
Tässä lista jonka sain siskoltani, en tiedä kenen lisäämiä kommentit ovat :)

ENNEN SYNTYMÄÄ:

Vaunut
Turvakaukalo
hoitopöytä
hoitoalusta
Kylpyamme
sitteri/keinu (keinuva sitteri johon lapsen saa kiinni on hyvä; kantokahvat? selkänojan säätö?)
ensityyny (tyynyä ei suositella alle 3-vuotiaalle!)
Lakanoita, tyynyliinoja
pyyhkeitä
Muutama pieni fleecepeitto tai vastaava
huopia ym. käteviä rättejä
Muovitettua froteeta
Jonkun verran 50-56 cm vaatteita
56-62 senttisiä vaatteita
Muutamat tumput ensi viikoiksi suojaamaan raapimiselta (siis ennen kuin kynsiä voidaan leikata)
kevyet lapaset
pipo
kengät (ei tarvii ekana vuonna!)
ruokalaput
tuttipulloja(varalta)
muutama ensitutti,
Pari purkkia äidinmaidonkorviketta
Vaippoja kannattaa varata molempia kokoja (2-4kg ja 3-6kg) yksi paketti (Lidlin vaipat melkein yhtä hyviä kuin Liberot; Pampers on huono)
Kannellinen roskis vaipoille
itkuhälytin (sekä sähköllä että pattereilla toimiva;system check -indikaattori)
pumpulipuikkoja ja lappuja(napaa varten)
suihkutettava desifiointiaine(napaa varten) (mieluummin keitetty vesi)
suolaliuos tukkoseen nenuun
taipeisiin tarvitaan aika varmasti hajusteetonta talkkia tahi perunajauhoja
harsovaipat ovat aivan loistavia pyyhkeitä
peppupyyhkeitä, hoitovoide ja sinkkivoide
sideharsoja/harsoliinoja (samoja kuin ÄP:n harsovaipat; Prisman Pikku-Piia(?)-harsoliinat ovat hyviä; tarvitaan ainakin parikymmentä)
rasvaa (apteekista Bebanthenia ja Septidiniä) (Bepanhtenia sekä äidin nänneille ja vauvan pepulle) (Erisan-voide ÄP:ssa)
kosteuspyyhkeitä
Pyykinpesu- ja huuhteluainetta, jotain mietoa ja hajusteetonta (LV tai Erisan tai Minirisk)
MAXIsiteitä (sairaalasta kyllä saa)
särkylääkettä(itelle)
imetysliivit
imetystyyny (tai tukeva iso tyyny) ja imetysteetä,
rintapumppu
liivinsuojia ja rintakumeja



SYNTYMÄN JÄLKEEN:

lisää imetysliivejä
syöttötuoli (ei tarvitse heti, alussa (6kk?) voi syöttää mm. sitterissä)
Pinnasänky (Kehto, ÄP-laatikko, Vauvasänky...) (n. 1v ikäisenä jatkettavaan sänkyyn, josta pääsee itse pois)
pinnasuojus,katosverho (pinnasuojia saa Ikeasta, mutta pinnat voi tarvittaessa peittää myös lakanalla)
Patja (ÄP:ssa patja joka sopii ÄP-laatikkoon)
Kantoliina/Kantoreppu (aik. 3kk?) ("hyviä" ovat esim. Ergo ja Patapum, missä vauvan lonkat tulevat auki, ja ne ovat myös paljon kantajaystävällisempiä (voi käyttää vasta kun vauva kannattelee päätään), "huonoja" on nämä emmat, tomyt ja baby björnit, missä vauvan jalat on suorassa, ja kantakjan ristiselälle ei ole erillistä tukea, on vain ne ristiin menevät "henkselit" selässä. Glückskäferissä saa kantaa jo vastasyntynyttä; Kozy carrier (Vauvabuumi myy) sopii jo pienen kantamiseen)
Matkarattaat (Gracon rattaisiin saa turvakaukalon kiinni) (kunnolliset pyörät jotta voi työntää sohjossakin)
lisää tyynyjä, peittoja
lisää lakanoita, tyynyliinoja
lisää vaatteita ym.
kävelytuoli (jos ei osaa vielä kontata/ryömiä eikä viihdy paikallaan lattialla)
leikkimatto (tärkeää on se, ettei matossa ole kovia osia, joihin vauva lyö kääntyillessään päänsä)

Kaikkea näistä en tietenkään hankkinut etukäteen esikoiselle, esim tyynynkin vasta nyt taaperolle. Imetystyyny on tosiaan aika kallis, ja mä imetin esikoista yleensä makuuasennossa, joten tarvetta ei paljon ollut. Istuessani kasasin kaksi tyynyä syliin.

Mulla ei ole linea negraa, vaikka odotan tyttöä...

Leeloo, ei siellä perhevalmennuksessa tarvii ruotia omaa parsuhdetta muiden kuullen. Meillä valmennus oli aika höttöä (ainoa hyvä puoli että kivunlievitysmenetelmät käytiin tarkasti läpi), mutta tärkeintä oli tutustua oman alueen muihin odottajiin. Ollaan pidetty yhteyttä sen jälkeen. Tämän vuoksi suosittelen kaikille, joilla mahdollisuus osallistua.

Mä laitoin ÄP:n pinnasänkyyn, jonka pohja oli nostettu ylimmälle tasolle. Näin lapsi oli mukavan korkealla.

En ole vielä valinnut tytölle laulua. Esikoiselle lauloin Ihmisen poikaa, mutta se ei oikein tunnu sopivan tytölle... Ja suosittelen ehdottomasti oman laulun valintaa! Meillä esikoinen edelleen, taapetona, rauhoittuu, kun mä laulan sille sitä laulua. Sama vaikutus oli siis heti pienestä asti, koska se tunnisti laulun. Oli suorastaan taianomaista, kun pieni ihminen hiljeni kuuntelemaan :)

Mulle ei ole tehty sokerirasitustestejä.

Mulla oli eilen neuvola, ja paino oli noussut 770 gramman viikkovauhtia. Auts!
 
Hellou kaikille täältä arjen keskeltä. Itselläni alkaa pian vauhti hiljenemään kun on muutto saatu kuntoon ja asunto alkaa jo näyttämään siltä että ensimmäisiä vieraitakin voi viikonloppuna kutsua kylään :) Onneksi olemme nyt lähempänä sukulaisiamme niin he ovat keksineet minulle tekemistä viimeiselle kolmannekselle ihan mukavasti. Suunnitteilla olisi tehdä muutama lakana ja pussilakana itse ja peitto niiden sisälle, katsoo sitten mitä lopulta tulee ostettua.

Maanantaina oli neuvolalääkäri ja kaikki oli kunnossa, rauta-arvotkin oli hiukan parantuneet kun aloitin rautatablettien syönnin. Lääkäri tunnusteli vauvan asentoa aluksi mahan päältä ja sanoi että tämähän on täällä pää alaspäin, mutta sitten kun se ultrasi oli siellä pää ylhäällä ja sitten kesken kaiken päätti meidän pienokainen että nyt ollaan taas pää alaspäin, joten lääkäri kirjoitti sitten äitiyskorttiin että vauva on pää alas- ja ylöspäin. Ja mahan mitti oli nyt sitten jo normaali, kun aiemmalla käynnillä terveydenhoitaja kiinni huomiota siihen että vauva voi olla liian iso, mutta on kuulemma ihan viikkoihin sopivan kokoinen.

Täällä on mummot innostuneet shoppailemaan, oma äitini on ainakin niin innoissaan hänen ensimmäisestä lapsenlapsestaan että ei kukaan. Joka kerta kun näkee on hän jotain ostanut tai suunnittelee jonkin suuren ostamista. Vaatteita ollaan jonkin verran ostettu, mutta vaikka meille rakenneultrassa sanottiin että siellä on tyttö olen kuitenkin tullut epävarmaksi kun innostuimme ostamaan ihania mekkoja yms. Pinnasängyn saimme käytettynä serkultani ja sehän on nyt sitten heti tuolla koottuna ja sen ympärille on tullut ostettua patja, verho ja tyyny, vielä täytyy pehmuste hankkia pinnojen ympärille, että ei pienokainen sormiaan sieltä työntele. Pieni malttamattomuus tässä alkaa tulla kun h-hetki lähenee, tuntuu että aika välillä matelee ja kohta sitä varmaan on sitten liian vähän :) Kantoliinakin saatiin lainaan ja nyt muutaman kerran sillä harjoitellut erilaisia sitomistyylejä. Ihastuin liinaan yli hyväksi ja en nyt sitten tiedä että hankkisinko oman vai en :S Onko muilla millaisia kokemuksia kantoliinasta? Oletteko tykänneet ja onko vauva viihtynyt siinä?

Äitiysavustuksen päätös tuli ja nyt sitten odotellaan pakkauksen tuloa postiin. Me saimme vauvavakuutuksen Turvasta vauvallemme ja mitään ongelmia ei syntynyt haun missään vaiheessa, onneksi. Emme vertailleet hirveästi koska meillä kaikki vakuutukset ovat Turvassa minkä vuoksi päädyimme ottamaan myös vauvalle vakuutuksen sieltä.

ISO KIITOS noista listoista, täytyy tulostella ne tuosta ja kirjoitella mitä jo on ja mitä vielä puuttuu. On nimittäin vaikea ensisynnyttäjänä tietää kaikkea mitä tulee tarvitsemaan yms. Mutta onneksi serkkuni vaimo synnytti vuosi sitten joten häneltä on hyvä kysellä tällä hetkellä kaikkea vauvan tuloon liittyvää.

Mutta nyt menen nauttimaan jotain syötävää ja sitten siivouksen ihanaan maailmaan :)

*taffel*, rv 28+3
 
Moikka!

Uä takana.Mieli nyt vähän maissa..
Istukka on edelleen kohdunsuun päällä..syytä ei tiedetä miksi.Ja olen jo 29+5 viikolla menossa.Yleensä kuulema rv30 mennessä istukka on siirtynyt.
Nyt istukkani on kiinnittynyt tuohon kohdunsuun päälle jostain syystä, joka estää alatiesynnytyksen.
Lähete lähti yliopistolliseen..joudun tarkempiin tutkimuksiin n.4vkon sisällä jossa asia tarkastetaan vielä tarkemmin. Siellä synnytystapa arvio sitten tapahtuu tämän suhteen vissiin lopulta varmaksi.
Saas nähdä kuinka käy.:( Miten teillä joilla oli myös sama murhe-joko tiedätte tuloksia??

Toinen seikka, vähäpätöisempi huomattavasti: sukupuoli.
Meille sanottiin 4d että tyttö rv 21+3 vaiheessa. Nyt tänään sanottiin että poika rv 29+5.
4D:ssä näkyi selvästi tytön systeemit, tosi selvästi. Tänään kuitenkin alapään kuvassa oli ulokkeet häpyhuulten kohdilla..joista lääkäri tuumi että pojalta näyttäisi. Perui puheitansa kuitenkin hieman kuultuaan että 4D oli aluksi ilmaissut vahvasti tytön.Sanoi lopulta että voi olla kumpi vaan. Penistä en kyllä noiden ulokkeiden keskellä nähnyt(lieneekö turvonneet häppärit vai kivespussit ja penis vielä tooosi pieni?)Ärsyttävää olla epätietoisuudessa. Vaikka terve vauva ja normaali synnytys tässä tärkeintä nyt olisikin.
Miten siis teillä muilla ultrakuvissa sukupuolen suhteen mennyt? Onko millä viikoilla sukupuoli todettu ja onko häpyhuulet olleet isompana..tai onko penis näkynyt selvästi?Kertokaa..
Pahinta on ainaostaan se että psyykkisesti on jo valmistautunut tyttöön, ja ostanut kaiken tytölle..

nyt on sulattelua tuossa istukassa ja mahdollisessa sektiossa..
 
Moi!

Hyvä idea tuo tarpeellisten juttujen listaaminen, vaikka näyttää, että helposti siihen tulee "ylimääräisiäkin" (= ei välttämättömiä) tarvikkeita listattua. Ainakin tuossa Alessia*n saamassa listassa oli mun mielestä aika monta ei-välttämättä-tarpeellista asiaa, kuten äidinmaidonkorvike (me ei olla tähän mennessä tarvittu yhtään purkkia korviketta) tai matkarattaat. Lähinnä sillä sanon, että ei kannata mennä lista kädessä kauppaan ja hankkia kaikkea mitä siinä lukee ;). Mutta toki me kaikki osaamme arvioida noiden tarpeellisuuden omalle kohdalle :)! Meillä ei tosiaan ole kaikkia noita tarvikkeita tuosta listasta vieläkään, vaikka on kaksi lasta...ja esim. tuosta vaippamerkkiasiastakin voi olla montaa mieltä (mun mielestä Pampersit ja Lidlin vaipat on ollu parhaita ;)), jne...

Osoitteessa: http://www.huvitutti.net/arki/synnytys/tietopistesynnkass.html on muuten sairaalakassin sisältöä koskeva muistilista :).

Me ei oteta vauvalle vakuutusta nyt vielä ennen syntymää. Jos/kun otetaan myöhemmin, niin Nordeasta varmaankin, mistä on muutkin vakuutukset.

Laulusta: Meillä on ollut esikoisen kanssa iltalauluna Ystävä sä lapsien, minkä toinen lapsi oppi jo kohdussa (ja tunnisti sen kyllä syntymänsä jälkeen). Sittemmin jokailtaiseen "ohjelmaan" tuli myös toinen lasten iltalaulu. Tällä hetkellä laulut ovat osana iltarutiineja ja molemmat lapset osaavat laulaa ne mukana... Niinpä kohdun asukkaalle ei tarvitse opettaa mitään muita lauluja, kun se on kuullut noita kahta laulua siitä asti, kun on voinut kuulla :). Lisäksi me laulellaan aika paljon muutenkin - voi olla jopa, että tämä tuleva vauva tunnistaa joitain lauluja, joita lauletaan lasten musiikkileikkikoulussa tai avoimen päiväkodin lauluhetkessä, automatkoilla iPodin säestyksellä :).

Kantoliinasta: Meillä kantoliina tulee ehdottomasti käyttöön ekoista päivistä/viikoista alkaen! Molemmat lapset ovat nukkuneet siinä tuntikausia. Aluksi menee jonkin aikaa, että vauva tottuu siihen (hyvä vinkki on kävellä ympäriinsä tai hytkyä samalla, kun laittaa vauvaa kantoliinaan - niin ekoilla kuin myöhemmilläkin kerroilla). Luulen, että mitä pienempänä vauvalle tuosta kantoliinan kyydissä olemisesta tulee tuttua, sitä helpommin se sujuu isompanakin, kun alkaa olla omaa tahtoakin. Joiltakin olen kuullut, että vauva ei ole enää viihtynyt kasvot kantajaan päin (selkä menosuuntaan) kantoliinassa siinä vaiheessa, kun pitäisi päästä katselemaan ympäröivä maailmaa, mutta meidän kokemus on se, että vauva kyllä näkee siitäkin ihan tarpeeksi - ja äidin tai isän turvallinen syli ja kasvot on siinä tarvittaessa ihan lähellä. *taffel*: Kannattaa vilkaista kestovaippainfon kirpputorin kantoliinatarjonta (www.kestovaippainfo.fi) - sieltä saattaa löytyä vähän käytettyjä edullisemmin kuin uutena. Itse olen ostanut sieltä rengasliinan. Ja www.kantoliinakanava.fi löytyy paljon tietoa...sekä myös kirpputori :). Mulla on siis trikoinen kantoliina, ja hyvin on riittänyt yksi sidonta (kietaisuristi 2). Ei niitä välttämättä sen enempää tarvitse... Kudotulla kantoliinalla kai voi kantaa paremmin selässäkin (tosin rengasliina soveltuu siihenkin). Joskus aiemmin kirjoitin enemmänkin kokemuksiamme kantoliinailusta...

Perhevalmennuksesta: Me käytiin miehen kanssa esikoisen odotusaikana perhevalmennus Espoossa. Mä tykkäsin. Muistaakseni asia oli ihan mielenkiintoista ensiodottajalle, ja oli kiva tavata muitakin odottajia. Kerran tapasimme myös vauvojen syntymän jälkeen (vaikka ei asuttu enää Espoossa silloin). Saatiin tuolta valmennuksesta mukaan materiaalia mm. eri kivunlievitysmenetelmiin ja synnytysasentoihin liittyen, ja niitä olen lueskellut myöhemminkin. Käsittääkseni perhevalmennus on tarkoitettu vain esikoista odottaville (tai uudelleensynnyttäjille, joilla on pidempi aika edellisestä raskaudesta), joten en varmaankaan saa mennä täällä pidettävään perhevalmennukseen. Bongasin kyllä neuvolan ilmoitustaululta mainoksen kevään odottajille tarkoitetusta perhevalmennuksesta, ja olin iloisesti yllättynyt, että sellainen järjestetään. Mielestäni perhevalmennukseen kannattaa mennä, jos sellainen järjestetään. Enemmän siitä on hyötyä kuin "haittaa".

Ensisängystä (Leeloo kyseli): Meillä on kehto, jonka isäni isoisä on kai tehnyt aikoinaan. Esikoista varten maalasimme sen vain uudestaan. Kehdon nukkumistila on mukavan kapea, mutta aika pitkä (lev. n. 30cm ja pit. n. 90cm), joten leveyssuunta tulee ensin vastaan :). Anoppini on ommellut siihen kivan reunakankaan, joka peittää sekä sitä- että ulkoreunan. Vain "jalakset" näkyy :). Ja sopivan patjan ostin Etolasta, josta saa mittojen mukaan ostaa patjaa (vaahtomuovia?). ...Äitiyspakkauslaatikko soveltuu varmasti myös mainiosti vauvan ensisängyksi, ja sopivalle korkeudelle sen saa laittamalla pinnasänkyyn tai vaikka sohvapöydän korkuiselle pöydälle.

...En tiedä kuvittelenko, mutta tuntuu kuin olisi väsymys vähän hellittänyt rautatablettien aloituksen myötä (vasta 6 yönä olen ottanut). Toivottavasti nyt jatkuu tämä piristyminen edelleenkin :). Vähän paremmin olen jaksanut otta lasten kiukuttelujakin vastaan...

Linea negrasta: Mulla se oli ruskean värinen viiva...en tiedä voiko se näyttää verisuoneltakin.

Nyt täytyy alkaa ruuanlaittoon (taas vaihteeksi)... Päivitetään noita listoja vielä kun ehditään :).

Mukavaa viikonjatkoa!

t. Mamu82 (rv26+4)
 
Zarja*: Ikävää, että istukka ei ole siirtynyt! Toivottavasti kuitenkin kaikki sujuu hyvin! Varmasti kuitenkin taas haastetta tuon uutisen sulattelussa...hurjaa. Jaksamista sinne kovasti!!! *halaa*
Ja ihmejuttu tuo sukupuoliasia...me ei haluttu sillon ultrassa tietää, mutta olin itse näkevinäni ulokkeita (luulen, että oli kivespussit ja pippelikin). Mutta koska en ole ammattilainen enkä halunnut kätilöltä kysyä, ei tietenkään olla varmoja. Mies on kyllä ihan tyttökannalla...

Palataan asiaan!
 
Mamu82: Kiitos sympatiasta ja halauksista. Ne ovat kyllä tarpeen.
TUntuu niin epäreilulta että kohdallani alusta saakka ollut kaikki niin hemmetin vaikeeta ja haastavaa!! Ja niistä johtuen kaikki epävarmuus vauvan voinnista ja terveydestä ja itse joutunut tänne asti kamppailemaan vaikka ja minkälaisten oireiden ja pelkojen kanssa. Ja jatkuu ja jatkuu ja eikun uusia murheita vaan niskaan satelee..istukka asiat, vakuutusten mahdottomuus jne jne..

Kuinka tää on enää todellista!
Ja unettomuus ja kaikki..hohhoi!! Anteeksi valitukseni..mutta en voi mitenkään olla ilmaisematta ja sanat eivät riitä-ymmärtääköhän kukaan miten raskasta kaikki on ollut.! Sairaslomat eivät ole se juttu ja pelastaja..joten työ pitänyt "elossa "..mutta nyt alkaa tuntumaan että en oikeasti enää jaksa tätä kaikkea..että kohta en pysty työhön keskittymään kun koko ajan tulee lisää kaikkea..

Henkisesti ei pysty asennoitumaan ja valmistautumaan oikein mihinkään. Miten tärkeäksi koen että synnytykseen voisi valmistautua olipa se mikä tahansa. Suuri pettymys on että jos en saa alateitse!! Mutta minkäs teet! Epävarmuus ja odottelu kaikesta on niin tosi rankkaa. Ja että onko vauva terve lopulta kun sekin riski on ja kun ei vakuutustakaan niin hoh. Jne..Noh yritetäänpä tässä pinnistellä..ajatella vaan silti hyvää..kyllä tää kysyy nyt niin vaan sisua!!:((Tänään on ollut kyynelten päivä..ja tuntuu niin surulliselta kyllä.Pelottavaa kun ei tiedä..ja kaikessa riskinsä.

Olen ikionnellinen teidän puolesta jotka olette "normaalin"raskausajan kokeneet tähän asti ja hyvissä voinneissa. En voi sanoin kuvata kuinka paljon olisin itsekin niin unelmani toteutumisen halunnut kokea. Tämä on painajaista.
Kaikella kai aina tarkoituksensa. Koetella ihmistä. Ja yhden niskassa onkin sitten paljon..kumma kun juuri niin.

Odotan nyt miehen kanssa lähetettä..lisätutkimuksia..ja asiat selviää sitten. Nyt on jaksettava noin kk olla epätietoisuudessa istukan suhteenkin..
ensi viikolla verikoe taas..sekin seuranta päällä.

Isoja halauksia vaan teille ja Mamulle joka aina vaan jaksaa olla minua tukemassa lujasti!!!Olet kyllä todella lämmin henkinen tytsi:)..Kiitos sinulle !!*halaan lujaa*

Kirjoittelen toiste..luen teidän juttujanne..en nyt jaksa iloisia kertoa..joten luen teidän ihania tunnelmia mieluiten..
 
Zarja, haitko nimenomaan raskauden ajan vakuutusta lapselle, vai sellaista mikä tulisi voimaan heti syntymähetkellä? Hain jälkimmäistä, ja siinä ei edes äitiyskorttia kysytty.. Ja siis hyväksytty hakemus.
Se on varmasti iso juttu jos tietää jo etukäteen ettei alatiesynnytys ole mahdollinen. Kannattaa kuitenkin varmaan miettiä asian hyviä puolia, esim. sitä että riskit tiedetään etukäteen ja näin voidaan välttää ne. Niitähän on monia syitä miksi sektioon päädytään. Lapsi kuitenkin syntyy, se lienee pääasia.

Meillä kaikki valmennukset on peruttu säästösyistä, joten jos jollekin sellaista tarjotaan ja ne järjestetään, olette hyvässä asemassa.

Painoa mulle on tullut ehkä 2kg lisää, mutta vieläkään ennen raskautta oleva paino ei ole saavutettu. Mulla putos silloin alussa joku 5kg. Tää on vähän kummastuttanut, mutta uskon kuitenkin että kaikki on yksilöllistä. Nyt on siis menossa rv30 loppupäivät.

Hyviä vointeja kaikille , jatketaan keskusteluja.. -sienna-
 
Saakohan teitä huhtimammoja häiritä?satuin ohitse kulkemaan niin sanotusti kun lueskelen muidenkin kuukausilinkkejä. hyvää jutustelua täällä.tuosta sukupuolesta joku puhui ja ihmetteli.
itsellämme se tilanne että rakenneultrassa näkyi tyttö-ainakin hyvin selvästi näytti siltä..oli viivat hyvin selkeät.kätilö tuumi kyllä se tytöltä näyttäisi.kävimme vielä kolmannessa uä:Ssä jossa lääkäri totesi että poika sieltä tulee. uä kuvassa näkyi 2 pullistumaa kuten kivekset olisivat,mutta ei penistä oikein mitenkään..joten jäimme miettimään voisiko häpyhuulet olla ain turvonneet tms.Luulisi peniksen näkyvän.meitäkin siis ärsyttää epätietoisuus ja ristiriitaisuus.kumpaan lopulta luottaa.voiko rakennuä sukupuoli muuttua kun pitäsi jo 20 viikolla näkyä elimet..ja ne on kehittyneet..
mäkin kaipaisin tästä jotain tietoa ja keskustelua.sorge häirintä.
 
Sienna:

Hain syntymättömän vauvan vakuutusta joka on siis voimassa jo ennen kuin vauva on syntynyt. Emme saaneet sitä, koska oli tuo istukka ongelma ym muuta jotka tulivat esille vakuutusyhtiön hakukaavaketta täyttäessä. Näissä asioissa tuli siis esteet joten emme saaneet.
Tosi paljon harmittaa. Mutta johtuu juuri siitä että olemme riskiasiakas vakuutusyhtiölle. Eli nyt jos jotain tulee niin omaan pussiin menee kaikki. Täytyy vaan toivoa että tulee terve vauva sitten ja kaikki menisi hyvin.

Sektio on myös syy että vakuutusyhtiö ei anna vakuutusta. Eli haemme sitten vauvalle vakuutusta joka astuu voimaan 2 kk ikäisestä. Muutakaan ei voida.
Meiltä kysyttiin neuvolakortit ja tarkat selvitykset lääkäriltä ym..
Loistavaa jos teille on vakuutus myönnetty--ja helposti sen saitte. Meidän kohdalla ei sitten mikään meinaa mennä vaikka kuinka ystävällisellä ja asiallisella mielellä kaikki olemme hoitaneet. Vaikean kautta tuntuu menevän ja epäreilusti. Mutta olen iloinen jos toisilla helpomaa..sitä todella toivon..koko prosessiin. Henkisesti on rankkaa ottaa vastaan koko ajan jotain negatiivista ja MIKSI???

Viivi: Sukupuoli asia..joo se on toki toisaalta iso juttu..jos haluaa sen tietää. Voisi valmistautua ja ostellakin jotain. Me olemme niin tehneetkin. Mutta nyt ei taas enää tiedäkään kuinka asian laita on. viikolla 21 ultrassa näkyi tyttö kätilön mielestä..ja ei siellä mitään miehen värkkejä ollut,kuten siellä teilläkin.Nyt sitten rv30 näytti pojalta..mutta en kyllä nähnyt yhäkään kuvassa pojan värkkejä loppuun saakka. Molemmat ultrat olivat tavallisia ultria joten väärä arvio on todennäköistä kummallakin kertaa. Tärkeintä on siltikin se että vauva on terve!!!! Ja se että synnytys sujuisi hyvin!!Olipa se sitten sektio tai alatie. Joten me ei liikaa haluta miettiä sitä sukupuoliasiaa kun on muuta-tärkeämpää. Mutta toki mielenkiintoinen ja hyvä puheenaihe..odottelen lisätutkimuksia synnytystavasta..ja ehkäpä se sukupuolikin selviää vielä sitten..

Odotan jo vaunulenkkejä tulemaksi ja vauvan läsnäoloa..siitä parempaa ei voi olla olemassa:))!!

Hyvää illanjatkoa!
 
Jälleen piiiitkästä aikaa: edelleen taustailen säännöllisesti, mutta ei vaan ehdi/jaksa kirjoittaa... Hengessä olen silti mukana!:)

Tuosta vakuutusasiasta sen verran, että mekään emme Tapiolan odotusaikana syntyvälle lapselle haettavaa vakuutusta saaneet. Emme, vaikka tässä raskaudessa ei ole havaittu toistaiseksi mitään tavallisesta poikkeavaa. Syyksi riittää ecellisessä raskaudessa ollut rausakushepatoosi, joka voi siis uusia - tai ihan hyvin olla uusimatta. Mutta täaalaistahan se vakuutusyhtiöiden kanssa on! Nyt sitten vaaan kovasti toivotaan, että kaikki menee hyvin, vauva on terve ja saamme vakuutuksen sitten 2 kk:n iässä...

Voin kyllä hyvin kuvitella, kuinka ristiriitaiselta tuntuu, kun eri ultra kerralla saadaan erilaisia ennusteita sukupuolesta. Taisi sittenkin olla paras ratkaisu olla asiaa kysymättä, vaikka välillä jo hiukan sitä harmittelinkin!

Hyvin ymmärrän myös sen, kuinka sektioon joutuminen voi harmitttaa. Kyllä esikoisen kohdalla oli aika ristiriitaisia tunteita siinä kohtaa, kun sektiopäätös tehtiin. Mutta näin jälkikäteen ajateltuna sektio oli kuitenkin ihan positiivinen kokemus, joten hiukan liikaakin sitä tuli ehkä etukäteen murehdittua ja pelättyä.

Mulla oli kans joku lista, jonka perustella hankintoja esikoisen odotuasaikana tein, mutta en ole sitä vielä kaivanut esiin. Täytyypä verrata tällä olleisiin ja tutkailla, mitä tällä kertaa vielä puuttuu. Tokihan noille listoille tulee helposti sellaisia ei-välttämöttömiäkin asioita, mutta ainakhna voi käyttää omaa harkintaa. jokainenhan tietää omalta kohdalta tilanteen parhaiten.

Meilläkin esikoinen nukkui aluksi äitiyspakkauksen laatikossa, joka oli pinnasängyssä. Ja näin varmaan tehdään tämän tulevankin vauvan kohdalla.

Jaahas, taas pakko mennä....
 
Zarja, tosi kurja juttu tuo istukka-asia. Toivotaan vielä parasta.

Mulla on viime aikoina oikea käsi puutunut tosi pahasti öisin, vaikka en edes nuku sen päällä. Aamulla en saa hampaita pestyä sillä! Soitin neuvolaan ja siellä sanottiin, että se on ihan normaalia, mutta nyt viikonloppuna olen joutunut ottaaman yöllä särkylääkkeen, kun käsi on ollut niin kipeä!

Vähän myös ketuttaa, mulla piti neuvolalääkärin katsoa vauvaa myös ultralla (sellainen on meidän terveysasemalla), mutta lääkäri oli myöhässä eikä mitään ultrannut! Itsekin unohdin sen siinä ja muistin vasta jälkikäteen. Harmittaa.

Katsoin noita listoja itsekin läpi ja totesin, että aika vähän pitää hankkia kakkoselle. Ainakin pyyhkeitä. Tuplarattaat on tilattu (otin Phil & Tedsin). Pari isoa juttua kyllä edelleen puuttuu eli vauvalle oma vaatekaappi ja esikoiselle päästävedettävä sänky.

Jos voisin kääntää aikaa taaksepäin niin olisin ostanut nuo Phil & Tedsit jo esikoiselle. Ne rattaat on tosi pienet ja niihin saa joko yksi tai kaksi istuinta. Nyt esikoisen matkarattaat uhkaa jäädä tarpeettomiksi, vaikka tosi hyvät onkin.
 
Mamu82: Kiitos kantoliina vinkeistä, olen kyllä itse nyt sillä kannalla että taidan tilata netistä me&mama kantoliinan, vaikuttaa hyvältä ja sitten oma on aina oma. Saisin lainata serkkuni kantoliinaa, mutta omaan tulee tunneside lapsen kanssa ja sitten jos tulevaisuus tuo enemmän lapsia niin on sitten oma varastossa.

Sellaista haluaisin tiedustella, Onko muilla synnytyspelkoa/jännitystä? Itselläni tuntuu olevan aika paha ja se että kaikki tutut sanovat että omalla painollaan se menee ei auta sitten yhtään. Synnytysvalmennusta kun ei enää kunnolla ole, täällä se painottuu enemmän naisen ja miehen välisiin tunteisiin ja parisuhteeseen. Itse olisin toivonut ihan konkreettista synnytysvalmennusta, koska kyseinen tilanne pelottaa. Pelkään sellaista tilannetta, että menen paniikkiin ja koko synnytyskokemus tulee olemaan kauhea. Siksi sektio missä tietäisin päivän ja kaikki suunniteltaisiin etukäteen kuulostaa paljon ihanammalta. Hullulta varmasti kuulostan :) Mutta olisi kiva tietää onko muilla tällaisia tunteita.

Meillä lapsen sukupuoli näkyi rakenneultrassa tyttönä, viikko sitten lääkäri ei nähnyt mitään sen kannalta, mutta isäni piristi minua kun valittelin, että imuroidessa vauva ei oikein tykkää vaan potkii ja liikehtii, niin hän tokaisi että ihme on jos siellä ei tyttö ole :)

*taffel* rv29
 
Taffel, kyllä täällä kamppaillaan samanlaisten pelkojen kanssa. Me käytiin kyllä silloin esikoista odottaessa synnytysvalmennuksessa, mutta kun en koskaan päässyt/joutunut niitä asioita luonnossa läpi käymään vaan esikoinen syntyi suunnitellulla sektiolla (perätila), tunnen nyt olevani jotenkin ihan pihalla :( Oletko puhunut asiasta neuvolassa? Itse olen kenossa pelkopolille parin viikon päästä ja kovasti toivon, että siitä olisi jotain apua... On kyllä tosi ristiriitaiset tunteet tuon synnytystavan suhteen: toisaalta toivoisin kovasti kaiken menevän "luonnollisemmin" kuin viimeksi, mutta toisaalta sektio tuntuisi helpommalta ja tutummalta, kun olen sen jo kerran kokenut... Kuulostaa varmaan tosi hullulta monen korvaan ;)
 
Moikka kaikille!

Jaahas viimeiset 10 viikkoa odotusaikaa on meneillään. Mielestäni raskausaika on mennyt nopeasti ja tuntuu huimalta, että enää kuukausi töitä äitiysloman alkuun.

Itse olen voinut ihan ok raskausdiabeteksesta huolimatta ja loppuviikosta selviää aletaanko pistää insuliinia vai mitä tehdään. Jotenkin insuliinin aloittaminen pelottaa vaikka tiedän sen olevan hyväksi meille molemmille. Sen jälkeen on hirveän tarkkaa mittailla sokereita ja huolehtia ruokailuista vielä enemmän...Kunpa ei tarttis ruveta pistelemään.
Täällä oli keskusteltu eri kaupunkien käytännöistä liittyen sokerirasitustesteihin. Mulle testi tehtiin ikäni perusteella, täällä kaikille yli 27-vuotiaille tehdään sokerirasitus. Ja sitten tietysti myös kaikille lievästikin ylipainoisille ja niille, joilla on sukurasitusta.

Täällä kaupungissa missä asun synnytysvalmennus tai nykyisin nimeltään perhevalmennus piti sisällään kaksi tapaamiskertaa. Yksi tapaaminen kesti pari tuntia. Ekalla kerralla puhuttiin vanhemmuudesta, sairaalaan lähdöstä, synnytyksen käynnistymisestä ja etenemisestä sekä isän roolista synnytyksessä. Katsottiin myös muutama video, esim. synnytyksestä. Toisella kerralla puhuttiin poikkeavista synnytyksistä, vauvan hoidosta, imetyksestä, sektiosta tarkemmin ja siihen liittyvästä hoidosta sekä vauvaperheen arjesta. Oltiin ihan tyytyväisiä mieheni kanssa tähän valmennukseen, vaikka joukossa oli paljon jo jostain kuultua asiaa niin kyllä uusia ja hyödyllisiäkin juttuja tuli esiin :)
Kyllä on harmillista, että jotkut kunnat säästävät tässä asiassa! No toisaalta saman tiedon saa kyllä internetistä tai vauvakirjoistakin.

Ilona-79 ja Taffel on tosi hyvä, että tuotte synnytyspelkoanne esiin ja haette siihen apua. Ilonalla varmaan vaikuttaa kokemukset aiemmasta raskaudesta ja sitä miettii käykö nyt samalla tavalla. Taffel: tunnistan itsessäni samoja piirteitä kuin sinussa sen suhteen, että haluaisin suunnitella kaiken melko tarkkaan etukäteen. Tarkoittaen sitä, että kun on valmis suunnitelma olemassa ja edetään sen mukaan niin se helpottaa. Mahtaisko auttaa jos kävisit pelkopolilla juttelemassa, siellähän yleensä käydään synnytys hyvin tarkkaan alusta loppuun läpi. Yleensä tarkka tieto jutuista lieventää jännitystä ja pelkoa.

Vakuutuksista oli myös keskusteltu. Meillä on jo olemassa syntymättömän lapsen vakuutus, onneksi otettiin se hyvissä ajoin, ennen raskausdiabetesta, vaikka en kylläkään tiedä olisiko se vaikuttanut vakuutuksen saamiseen. Harkitsin Tapiolan ja Fennian välillä ja päädyttiin Fenniaan, koska siellä omavastuu on yhtä sairautta kohden, Tapiolassa taas yhtä tapahtumaa kohden.

Sukupuoliasiasta vielä: Meillä on nyt smalta lääkäriltä kaksi samaa veikkausta sukupuolesta, toinen vilaus 4D-ultrasta ja toinen kontrolliultrasta sokereiden vuoksi viime viikolta. Siltikään en uskalla luottaa lääkärin arvioihin ja ostaa vaan tytölle tai pojalle suunniteltuja juttuja...
 

Yhteistyössä