Huhtimammat 2011

[siiru]

vauvan tuoksuiset terkut.

elikkä meitin tarinaerjantaina 29.4 olin äpolilla raskausmyrkytys oireiden takia taas kontrolleissa.ylä paineet huiteli 170 luokkaa ja ala 113..joten lääkäri päätti että nyt sitten käynnistellään synnytys.jäin perjantaina vastaanotolta sisälle ja cytotekillä alkoi käynnistys.klo 10 sain ekan lääkkeen jonka jälkeen käveltiin sairaalassa rappusia jotta supistukset saataisiin käyntiin..supistuksia ei kuulunut joten uusi lääke annos tuli klo:14.siitä sitten alkoi hiipiä pieniä supistuksia jotka voimistu iltaa kohti.

klo:21 siirryttiin saliin jossa sain ihanan ilokaasun avuksi.sillä pärjäilin n klo:01 asti.

supistukset koveni ja olin 3cm avautunut kun lääkäri puhkaisi kalvot,supistukset koveni aivan hirveiksi ja huusin epiduraalia..sainkin sen, mutta se ei kyllä tehonnut juurikaan..lääkäri laittoi sen vielä uudestaan klo:03..eikä tehoa..

viimenen tunti olikin sitten yhtä tuskaa, kohdunsuu käytännössä räjähti auki ja klo:04 syntyi prinsessamme maailmaan.ponnistusvaiheeksi kirjattiin kokonainen 1 minuutti joten nopeasti tyttö sitten syntyi..koko synnytyksen kestoksi kirjattiin 8h.

nyt nautitaan pienestä ihmeestä,sillä jos muistatte meille lapsen saaminen oli hirvittävän vaikeaa.tämä on mieletöntä.rankkojen hedelmöityshoitojen jälkeen ollaan nyt nyytti sylissä..muistan vielä elävästi vuoden takaiset ajatukset siitä ettei me saada koskaan yhteistä lasta mieheni kanssa..ja vielä tyttö..kahden pojan rinnalle..elämältä ei juuri voi muuta enään pyytää,nyt olen kaikki saanut..

jatketaan vaan kirjottelua tänne,on kiva jakaa tuntemuksia..ja kovasti onnea kaikille.

terveisin siiru ja vappu tyttö 6päivää...

 

[Khaosan *]

SYNTYNEET:

6.4 Jenni: poika, 3,2kg, 47cm
7.4 Tiina: poika, 4060g, 52cm
14.4. Miga: poika, 3174g, 48cm, 1, (3) NKL, LA 17.4.
15.4. _hilti: poika, 3, LA 12.4.
23.4. Zeni: poika 3370g
25.4 miia: tyttö 3080g 47cm
27.4 Khaosan: poika 3550g 51cm la 22.4 Tays
30.4 Tellu81: tyttö 3840g 51cm Tays
30.4 siiru: tyttö
3.5 mamma77: poika 4012g 52cm

Paljon Onnea Siiru ja miia tyttöistä ja mamma77 potrasta pojasta.
Muutama vielä taitaa porukasta puuttua, mitäköhän heille?

Meillä vauva-arki on lähtenyt hyvin käyntiin. Tänään oltiin neuvolassa ja poika on saanut kaksoisleukaa ja painoa vauhdilla. Se on heräillyt pari kertaa yössä noin kello 2 ja 5. Yösyötöt ovat nopeita, poika ei huuda tai kitise, mutta en osaa itse nukahtaa heti syötön jälkeen -luen sitten, yleensä yli tunninkin.
Soitin tänään äidinmaitokeskukseen, jossa puhelimeen vastasi joku todella kyllästynyt henkilö. Maito ei kuulemma kelpaa kun otan vielä paratabsia haavakipuun päivittäin. Kysyin kelpaako se ensi viikolla, jos en tarvitse lääkettä ja soitan. Sanoi että tule mieluummin käymään se on heille helpompaa, hmm, asiaa mainostettiin niin -että tarvikkeet tuotaisiin kotiin kotiin -ja luovutusmaidosta olisi oikeesti puute - mietin jo että no olkoon sitten. No ehkä se ei kuitenkaan ole niiden keskosten vika että infopuhelimessa on joku tylytäti.

 

[Pörrö75]

6.4 Jenni: poika, 3,2kg, 47cm
7.4 Tiina: poika, 4060g, 52cm
14.4. Miga: poika, 3174g, 48cm, 1, (3) NKL, LA 17.4.
15.4. _hilti: poika, 3, LA 12.4.
23.4. Zeni: poika 3370g
25.4 miia: tyttö 3080g 47cm
27.4 Khaosan: poika 3550g 51cm la 22.4 Tays
30.4 Tellu81: tyttö 3840g 51cm Tays
30.4 siiru: tyttö
1.5. Pörrö75: tyttö 3950g 53cm la 20.4.
3.5 mamma77: poika 4012g 52cm

Onnea miia, Khaosan, Tellu, siiru ja mammma77!

Meidän vapputyttö syntyi 1.5.11 klo 22.25. Kotiin tultiin keskiviikkona. Voi kuinka ihana tuo tyttö onkaan

Mulla oli alavatsajuilintaa ja tuhruvuotoa torstai-illasta lähtien. Perjantaina kävin äitipolilla sovitussa kontrollissa, jossa olin vain sormelle auki, kanavaa jäljellä 3 cm. Seuraava kontrolli sovittiin ma 2.5. Pe-la yönä lorahti housuun vähän lapsivettä. Alamahassa tuntuvia supistuksia tuli parhaimmillaan 8 min välein, mutta nepä hiipuivat aamuyöstä. Olin rauhassa kotona ja soittelin aamulla synnärille. Sain epämääräiset ohjeet seurata, tuleeko lisää lapsivettä, hieman "vähäteltiin" että ei se välttämättä ole lapsivettä vaan vain limaa.. No sen lauantain tarkkailin housujani kunnes illalla siten ei voinut olla enää epäilystäkään että lapsivettä tulee. Supistuksia ei ollut kuin ehkä 4 tunnissa. Soitin synnärille ja sain käskyn lähteä sinne yöksi. Auki olin 2 cm.

Aamulla odottelin lääkärin kierrosta, ja olin aivan riemuissani kun hän päätti että synnytys käynnistetään oksitosiinitipalla ja sain siirtyä saliin! Alkuun sain antibioottia lapsiveden tihkumisen takia, myös streptokokkinäyte otettiin. Pelotti että onko vauva ehtinyt saada jonkun infektion. Omia supistuksia tuli todella epäsäännöllisesti kun tippaa alettiin antamaan klo 11 jälkeen. Aika pian supistukset alkoivat muuttua säännöllisiksi, aluksi noin 10 min välein. Pärjäilin alkuun hyvin mutta puoli kahden jälkeen ihana kätilö ehdotti ilokaasua ja rentouttavaa kipupiikkiä, en tajunnut itse pyytää.. Tippa-annostusta lisättiin aika reippaasti 12ml->60ml ja supistukset tihenivät. Avautuminen vaan oli tosi hidasta, kolmesta sentistä viiteen senttiin kului melkein 9 tuntia. Vauvan syke oli välillä aika monotoninen eikä se reagoinut supistuksiin. Siinä vaiheessa mulle annettiin happimaski. Onneksi sydänäänet taas muuttivat "elävämmiksi". Miehen lapset olivat vappuviikonloppuna meillä, ja mies kyseli vähän väliä koska hän tulee paikalle, tuli sitten seitsemän aikaan illalla. Puoli yhdeksän aikaan mulla alkoi olla tukalat oltavat, supistuksia tuli 4 min välein ja lämpökin nousi. Puoli kymmeneltä pyysin epiduraalia, kätilö soitti anestesialääkärille, joka ehtisi paikalle puolessa tunnissa. Tuossa vaiheessa olin auki 6 cm, ja sain toisen kipupiikin. Ennen kymmentä tuli hirvittävä tarve ponnistaa ja olin aivan kauhuissani. En tienyt miten päin sängyssä olisin eikä ilokaasu riittänyt mihinkään. Kätilö tutki tilanteen ja olinkin kokonaan auki, kuudesta 10 senttiin puolessa tunnissa! Enpä sitten ehtinyt saada epiduraalia vaan luvan ponnistaa! Jossain vaiheessa anestesialääkäri kävi huoneessa ja pyyteli multa anteeksi ettei ehtinyt ajoissa Ponnistusvaihe kesti 25 min. Muistin Khaosanin kirjoituksen 5 min ponnistusvaiheesta ja yritin kaikkeni, mutta jestas että oli kovan työn takana saada pää ulos!! Ensimmäiset ponnistukset meni ihan hukkaan kun en vaan uskaltanut lähteä hommiin täysillä. Mies ja kätilöt kyllä kannustivat ihanasti. Mikä helpotus kun vauva saatiin ulos! Istukka syntyi 12 minutissa. Vauva sai 8 pistettä, ärtyvyydestä väheni piste, sekä sinisistä jalkapohjista. Onneksi neiti kuitenkin virkostui ja lämpeni nopeasti ja osasi heti imeä.

Nyt sitä sitten ollaan kotona <3 Vauvan paino putosi tosi paljon, keskiviikkoaamuna painoi vain 3555g, eli pudotusta tuli yli 10 %. Antoivat kuitenkin kotiutusluvan. Vauva on imenyt koko ajan hyvin, mutta vasta torstaina maito nousi rintoihin. Neuvolantäti käväisi tänään puntarin kanssa ja onneksi paino on nyt lähtenyt nousuun, 3750g. Mikä helpotus.

Mukava olisi jatkaa kirjoittelua. Ehkä tuolla vauvanhoito-puolella?

 

[mammma77]

Onnea onnea vauvoista! Huomennahan on sopivasti äitienpäiväkin.

Tässäpä mun synnytystarinaa. Sunnuntaina vappupäivän iltana tuli hiukan veristä vuotoa, mutta tällä kertaa vaaleampaa. Mullahan on ollut verisiä vuotoja pitkin raskautta eteisistukan takia, mutta ne on olleet ihan tummaa verta. Vuoto tihkutteli maanantaihin ja soitin Naistenklinikalle ja sieltä pyydettiin käymään päivystyksessä. Päivystyksessä todettiin testillä, että lapsivesi on mennyt, mutta luultavasti jostakin kohdun yläosasta, koska ei vuoda sen enempää. Mut otettiin samana iltana sisään sairaalaan. Kohdunsuuta kypsyteltiin Cytotecillä tiistaihin ja lopulta tiistai-iltapäivällä olin 2cm auki. Synnytyssaliin pääsimme illalla seitsemän maissa, siellä puhkaistiin kalvot, josta alkoi omat supistukset. Sain lisäksi oksitosiinitipan ja aika nopeasti myös epiduraalin. Puudutukset meni tällä kertaa tosi nappiin, juuri kun tuntui, etten pärjää kivun kanssa, niin sain lisäannoksen epiduraalia ja se riitti vielä ponnistusvaiheeseenkin. Hyvä kokemus siis.

Sen jälkeen sitten ne huonommat vaiheet. Istukka ei irronnut ja kohtu ei supistunut tunnin sisällä, joten mut kärrättiin leikkaussaliin. Olin siinä vaiheessa vuotanut litran. Leikkaussalissakaan eivät meinanneet saada istukkaa irti ja mut kaavittiin monta kertaa ennen kuin vuoto loppui. Olin kyllä aika vahvasti puudutettuna ja rauhoitettuna, hyvä niin. Menetin verta yhteensä viisi litraa, sain leikkaussalissa verta, punasoluja, plasmaa, nesteitä, kaikkea mahdollista. Heräämössä todettiin, että mulla on nestettä keuhkoissa tuon massiivisen nesteytyksen takia ja veren happipitoisuus on huono. Se onneksi hoitui lääkkeillä ja pääsin sitten lopulta puolen päivän aikaan osastolle vauvan luokse. Aika nopeasti siitä kyllä toipui, ekan päivän olin vuodepotilaana, tokana pääsin jo jalkeille ja kolmantena pääsin kotiin.

Sairaalassa arvelivat, että istukan sijainti kohdun alaosassa on voinut vaikuttaa siihen, että se ei irronnut. Lisäksi mulla on ilmeisesti ollut jotenkin moniosainen istukka, koska vaikka "pääistukka" saatiin irrotettua, vuoto jatkui silti ja kaavinnassa tuli aina vaan lisää istukan osia.

Aika hurja kokemus siis. Mutta loppu hyvin, vauva on suloinen ja ihana. Lisämaitoja ollaan tarvittu vielä toistaiseksi, hän on hirmu nälkäinen - ehkä hyvä niinkin.

Hyvää äitienpäivää!

mammma77 ja poika 4pv

 

[zeni]

Hyvää äitienpäivää kaikille!

nauttikaamme päivästä <3


zeni ja wiljami 2 vko

 

[Boogie74]

Hyvää äitienpäivää kaikille!

Nopeasti uutiset, poika syntyi 4.5 kl 00.48, 4100 gr ja 51 cm, kaikki hyvin.

t boogie

 

[Pörrö75]

6.4 Jenni: poika, 3,2kg, 47cm
7.4 Tiina: poika, 4060g, 52cm
14.4. Miga: poika, 3174g, 48cm, 1, (3) NKL, LA 17.4.
15.4. _hilti: poika, 3, LA 12.4.
23.4. Zeni: poika 3370g
25.4 miia: tyttö 3080g 47cm
27.4 Khaosan: poika 3550g 51cm la 22.4 Tays
30.4 Tellu81: tyttö 3840g 51cm Tays
30.4 siiru: tyttö
1.5. Pörrö75: tyttö 3950g 53cm la 20.4.
3.5 mamma77: poika 4012g 52cm
4.5. Boogie74: poika 4100g 51cm

Onnea Boogie

 

[zeni]

6.4 Jenni: poika, 3,2kg, 47cm
7.4 Tiina: poika, 4060g, 52cm
14.4. Miga: poika, 3174g, 48cm, 1, (3) NKL, LA 17.4.
15.4. _hilti: poika, 3, LA 12.4.
23.4. Zeni: poika 3370g 50cm
25.4 miia: tyttö 3080g 47cm
27.4 Khaosan: poika 3550g 51cm la 22.4 Tays
30.4 Tellu81: tyttö 3840g 51cm Tays
30.4 siiru: tyttö
1.5. Pörrö75: tyttö 3950g 53cm la 20.4.
3.5 mamma77: poika 4012g 52cm
4.5. Boogie74: poika 4100g 51cm


onnea boogielle

päivitin viel ton pituuden tuonne ku näky puuttuvan

 

[Boogie74]

Onpa ollut hienoa lueskella palstalta synnytyskertomuksia, ja vauvantuoksuisia uutisia! Víhdoinkin!

Kertoilen miten meillä päästiin laitokselle.
Tiistaina alkoivat supistukset yllättäen melko säännöllisinä siinä klo 14 aikoihin ja kl 19 päästiin Kättärille. Lähdössä oli omat kommervenkkinsa kun mummin piti tulla taksilla siirtopuutarhasta suoraan meille, mutta tämä päättikin sitten säästää rahaa ja lähteä bussilla ensin kotiin hakemaan joitain kamppeita ja sitten vasta taksilla meille.. No, lopputulema oli se ettei voitu jäädä kotiin odottelemaan kun supistukset olivat jo 3-4 minuutin välein säännöllisinä ja kivuliaina. Kun päästiin laitokselle, mies ja esikoinen saivat odottaa mummia kokonaisen tunnin, jona aikana lisäsin synnytysmantraani lauseen "missa mummi kuppaa..!?"...
Onneksi saapuessani oli sentään 4 senttiä auki.
Vastaanottava kätilö oli todellinen taivaanlahja koska selkäkipuni nähtyään sain heti aqvarakkuloita jotka poistivat piinavan selkäkivun. Aqvarakkuloiden laitto sattuu järkysti, mutta onneksi vain 10 sekkaa.
Laitoksella ehdittiin olemaan kuusi tuntia ennen kuin poika syntyi. Hyvä ettei ollut niin nopea synnytys että olisi jäänyt mieheltä kokematta, kun kerran sai osakseen odotella äitinsä saapumista.

Yritin taktikoida epin ottamisen mahdollisimaan pitkälle, mutta kl 21 aikaan jo jouduin luovuttamaan ja sain 65 mg annoksen puudutetta. Epi poisti kaikki kivut, mutta ei puhettakaan että olisin voinut mennä nukkumaan, olo oli sen verran kaput, ja paineentunne tuntui aina supistuksen aikana. (Muistan kollegan synnytystarinan että epin jälkeen hän meni nukkumaan ja heräsi ponnistuksen tunteeseen..heh heh!)
Kävi niin kuin pelkäsin, eli epin vaikutus loppui ennen ponnistusvaihetta kun olin 8 senttiä auki.
En uskaltanut enää ottaa toista puudutusannosta, koska viime kerralla istukka jäi syntymättä ja jouduin kaavintaan, kun epi poisti ponnistamisen tunteen ja supparit alkoivat laantua kesken synnytyksen. Onneksi tällä kertaa kätilö keksi laittaa minut istumaan ns portatiivin päälle, sellainen jakkara joka edistää avautumista. Puolen tunnin istumisen jälkeen olinkin jo täysin auki ja pääsin ponnistamaan. Ennen ponnistusta, kätilö pisti reiteen vielä kohdunsuun puudutteen, en tiedä oliko sillä enää mitään vaikusta, todennäköisesti, kun kerran pisti.
8 minuutin ponnistusvaihe oli silti aika shokeeraava kipukokemus, kun vertaa edelliseen kokemukseen.
Kuulostaa naurettavalta, 8 minuuttia on niin lyhyt aika, mutta kyllä se kummasti tuntui ikuisuudelta. Vedin ilokaasua aina ponnistuksen aikana,ja välissäkin. Tuli mieleen, että varmasti kuitenkin se annettu aiemmin annettu epi vaikutti väkisinkin jonkin verran ja leikkasi jtk kipua pois ponnistuksesta, mutta kun ei voi verrata niin ei tiedä kuinka paljon . Anysway, nostan hattua pikkupaikkakunnilla synnyttäville, niillä kun saattaa käydä niin että epiä ei ehditä heti antamaan kun anestisialääkäri on toisessa leikkauksessa, ja kun lekuri tulee tunnin päästä paikalle, niin onkin jo ponnistusvaihe, eikä epiä voida enää antaa) Toisaalta olen kuullut että keho erittää jtk omaa kipualievittävää hormoonia, joka sitten auttaa tilanteessa. Itselleni tämä 8 minuuttia oli sellainen ordeal, että olin mielestäni jonkinasteisessa shokissa sen jälkeenkin kun vauva nostettiin mahalleni. Lopputulema oli kumminkin loistava, istukka saatiin ulos ja repeytymiä niin vähän että pystyin istumaan heti synntyksen jälkeen (viimeksi 3,5 kiloinen vauva, tehtiin episomi ja sain istua ekat kolme päivää reikätyynyllä).
Jonkinasteisesta rentoutuneisuudesta kertonee sekin, että laitoksella nukuin kaikki yöt korvatulpat korvissa ja vauva vierellä, ja todellakin nukuin. Viimeksi en uskaltanut nukuttaa vauvaa vierellä ja tuntui siltä että en siltikään nukkunut kunnolla viikkoon, ja aina kun olin nukahtamassa, säpsähdin paniikinomaisesti hereille. Ilmeiseti toinen kerta voi olla helpompi - todellakin Maito nousi hyvin, tosin toinen rinta meni vuorokaudeksi tukkoon eikä kelvannut enää kullalle, mutta sekin sitten saatiin auki kun soitin imetystukipuhelimeen ja seurasin sieltä saaneita vinkkejä.

Ihanaa viikkoa meille kaikille!
Joko kaikkien vauvat ovat syntyneet ja tarinat kerrottu?
t. Boogie

 

[zeni]

heipsan.. mites huhtikuisten vauva-arki on lähteny käyntiin?

miten teillä muilla on noi mielialat heitelly.. must tuntuu et saatan täydellisestä onnen tunteesta hypätä masennukseen ihan sekunnissa tää ei oo kivaa.. en kuitenkaan vielä masennukseks laskis..


vauva on ihana ja tosi kiltti.. ihana kun on ruennu jo seuraamaan katseella ja seurustelee pikkasen <3 pitäis rueta ristiäisiä järkkää...



zeni ja wiljami 25pv

 

[Khaosan **]

Täällä vauva -arki on käynnistynyt etsien, niinkun kai 1.sen kanssa käy. Aluksi oli rauhallista, mutta nyt poika on valvonut ja meuhkannut iltaisin 3-5 tuntia. Yöt ovat menneet hyvin. 2 herätystä, jolloin vauva tuskin herää vaan imee unissaan, voimallisesti, ehkä puoli tuntia ja nukkuun taas. Öistä olen onnellinen. Mutta illat ovat puuduttavia. Miten suhtaudutte huvitutteihin ? Annoin pojalle tänään sen -ja ilta oli kyllä helpompi. Nukkumaan meni kuitenkin ilman, koska ajattelen vauvan heräävän jos tutti tippuu ?? On tämä yhtä hakemista ja urpoilua .
Maitoa tulee vuolaasti. Sairastin jo viikon mittaisen rintatulejduksenkin, joka ei suunkautta- antibiooteilla niin vaan hellittänytkään, kuumetta 40 ja monen monta sairaalaretkeä takana. Antibiootit sain lopulta lihakseen polikliinisesti. Mies pääsi kunnolla vauvanhoidon makuun. Olin aivan poissa pelistä.

Mielialasta sitten: mulla taas ei tule suurta onnea, ei suurta apatiaa. On niin tasaista. Hyvä niin. Väsynyt olen, enkä jaksaisi sitä että jatkuvasti jengiä ramppaa kylässä, enkä osaa sanoa ei -tai tulee huono-omatunto.

Lupasin että en valita jos ikinä saan terveen lapsen. joten mottonani on vanhan osastonhoitajani elämän ohje (vaikka en oo ees 100%varma onko se kovin järkevä) KAIKKI PITÄÄ KESTÄÄ.

Mutta kertokaa nyt ihmeessä muutkin jotain.

Khaosan ja Pienimies tasan 3vkoa