Huono äiti -syndrooma

[Huono äiti]

Meillä kaksi lasta, vajaa 3-v ja 9kk. Mies oli esikoisen kanssa viikonlopun reissussa ja jäin kahdestaan vauvan kanssa kotiin. Nautin tosi paljon tuosta viikonlopusta kahdestaan vauvan kanssa, tuntui niin vapauttavalta olla ilman uhmaikäistä kitisijää, jonka aikataulujen mukaan yleensä eletään.

Nyt sitten kun ollaan taas kaikki kotona ja mies on töissä, niin ei tunnu yhtään virkistynyt olo vaan päinvastoin tuntuu niiin raskaalta hoitaa tuota vanhempaakin tyttöä. Sekä viikonlopun että tän päivän aikana on monesti tullut mieleen, että olisipa aina tuollaista, että on vaan yksi hoidettava. Muutenkin on viime aikoina tuntunut siltä, etten jaksa nauttia lasten kanssa olemisesta ollenkaan, vaan arki menee vaan huutamiseksi ja kaikki hommat on niin pakkopullaa, uloslähdöt, ruuanlaitot ym. Ehkä minun olisi pitänyt jättää lapset hommaamatta kun en jaksa heille kunnon äiti olla.

Kiitos kun sain avautua.

 

[n]

No sitä pakkopullaahan se pitkälti on, mutta sitten pitää vaan vaihtaa asennetta. Ottaa kaikki hommat iloisemmalla mielellä ja tarttua niihin hyviin hetkiin ja muuta positiivista lööperiä. Mutta mulla se ainakin toimii. Useimmiten. Edes joka kolmas päivä.

 

[hali]

Ihan normaaleja tuntemuksia. Minä saan välillä sellaisia rakkauden puuskia lasta kohtaan, ja rakastan koko ajan tietenkin, mutta välillä on päiviä kun oikein odottaa että menis kello pykälään että sais lapsen nukkumaan ja sais olla rauhassa!

 

[sama juttu.]

Mua kans joskus ihmetyttää miksi sain edes päähäni hankkia lapsia- vaikka ehdin viettää rattoisaa elämää 35 vuotta ilman vastuuta =)
Olis mahtava olla sinkku, asua halvassa, siistissä yksiössä ja törsätä matkoilla tai jossakin kaikki rahat itseensä. Muuttaa Kuubaan tai Turkkiin jos siltä alkaa tuntua. Nukkua kun huvittaa. Nuo tuntemukset onneks kestää sen vartin tai jotain kerran viikossa... Mutta varmaan ihan tervettä tuntea olonsa monesti riittämättömäksi tai rasittua lapsista. Huomaa niin omat kuin muidenkin virheet ja lasten on hyvä tiettyyn rajaan asti oppia myös siihen etteivät aikuiset aina vain lässytä ja laula retrolauluja peppimekko päällä. Jos alkaa liikaa stressaamaan niin silloin tietenkin kannattaa yrittää hakea apuja!