V
vierailija
Vieras
Vaikka kiusaajat vetoaisi siihen että itse on h*oran maineen hankkinut ja kiusaamisen ansainnut! kiusaamista ei ansaitse kukaan, se on aina tekona väärin. Minä olin murrosikäisenä ala-asteen viimesillä luokilla ja vielä ylä-asteella sellainen tyttö jolla oli paljon poikaystäviä, lähettelin heille alastonkuvia itsestäni, meikkasin ja pukeuduin halpamaisesti, yritin varattuja poikia. Se varattujen poikien iskeminen ei kuitenkaan ollut mitenkään hirmu pahaa, se oli sellaista että pyysin kahville ja sitten kerroin yhdelle ystävälle että " oon ihastunut tuohon Janneen ja olisin sille paljon parempi tyttöystävä kuin tuo Katri " eli en ikinä tunnustanut edes tunteitani näille pojille, mutta tuo ystävä ei osannut pitää salaisuutta ja kertoi asiasta Katrille ja siitä alkoi minun kiusaaminen. Tuohon aikaan en osannut itsekkään olla hyvä ystävä, puhuin muista pahaa seläntakana ja levitin salaisuuksia, mutta halusin vaan päästä porukkaan sisälle ja saada suosiota.
En ole ylpeä käytöksestäni ja mulle on aina hoettu, että en koskaan nää vikoja itsessäni, syytän aina muita. Nytkin tunnustan että vika on ollut minussa, mutta minun tunnustusta ei oteta huomioon. Ilmeisesti minut on aina vaan kivempi pitää pahana ihmisenä, siksi mun tunnustukset ja anteeksipyynnöt menee kuuroille korville.
Mä olin tuolloin lapsi ja epäkypsä, siksi en osannut toimia ihmissuhteissa oikein. Jos voisin palata ajassa taaksepäin, muuttaisin sen etten ois alkanut ala-asteella seurustelemaan, enkä meikkaamaan, enkä lähetellyt alastonkuvia itestäni ja ihastumisen varattua poikaa kohtaan olisin pitänyt täysin omana tietona, tunteilleen kun ei mitään voi, mutta en ois siis kertonut niistä edes yhteiselle ystävälle. Jokainen on lapsellinen ja epäkypsä omalla tavallaan, etenkin nuorena me kaikki tehdään virheitä.
Kiusaaminen oli rankkaa henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja kiusaajia oli paljon. Haukkumista, naureskelua, mulkoilua, perättömien juorujen levittämistä, uhkailua, välillä mua myös tönittiin ja kerran lyötiin, häirikkö soittoja, kirjaston vessan seinään kirjotettiin että ' Milla on h*ora ' .
Tuo kaikki sattui muhun niin paljon että se tuhosi minulta terveyden. Seksiä en ollut harrastanut tuolloin, enkä vieläkään, enkä osaa nauttia siitä kun ajattelen että minun on pihdattava neitsyyttäni koska se on ainut tapa todistaa etten ole h*ora! häpeän itseäni, koen itseni rumaksi ja likaiseksi. Minulla on diagnosoitu keskivaikea masennus, ahdistushäiriö, epäilys epävakaasta persoonallisuudesta, unettomuutta, traumoja... ärtynyt suoli ja hiustenlähtö kiusaamisesta aiheutuneesta stressistä. Peruskoulun jälkeen keskeytin opiskelun ja se oli ainut tapa saada kiusaaminen loppumaan, koulussa se ois vaan jatkunut ja en enää kestänyt sitä, joten olen pudonnut elämässä myös sillä tavalla raiteiltani ettei mulla ole ammattia, ei töitä ja elän toimeentulotuella. Elämäni on pilattu ja sen kiusaajat halusivatkin tehdä, sitä painottivat. En usko että kukaan katuu.
Mulla on lapsesta saakka ollut perheessä ongelmia. Äidillä mielenterveysongelmia, isällä alkoholiongelma, kotona usein riitelyä, mulla ei ollut mitään rajoja ja ainoana lapsena olin hemmoteltu kakara, tottunut saamaan kaiken minkä halusin. Ehkä sekin että olin tottunut saamaan kaiken minkä halusin, johti siihen etten välittänyt edes siitä jos joku poika oli varattu. Meidän kodin ongelmat ei näkyny muuten ulos päin kuin siinä että sain tehdä mitä halusin ja sain kaiken mitä halusin, koska mun vanhemmat ei jaksanu pitää mulle kuria.
Syy miksi kerron teille kaiken tämän, niin haluan sanoa että älkää kiusatko, saatatte pilata sillä toisen ihmisen elämän kokonaan ja opettakaa lapsillenne miten tulee toimia oikein ihmissuhteissa ja opettakaa tytöillenne miten meikataan ja pukeudutaan siististi, mitä on oikeasti kaunis naiseus, jotta ei joudu kantapään kautta opettelemaan sitä asiaa !
En ole ylpeä käytöksestäni ja mulle on aina hoettu, että en koskaan nää vikoja itsessäni, syytän aina muita. Nytkin tunnustan että vika on ollut minussa, mutta minun tunnustusta ei oteta huomioon. Ilmeisesti minut on aina vaan kivempi pitää pahana ihmisenä, siksi mun tunnustukset ja anteeksipyynnöt menee kuuroille korville.
Mä olin tuolloin lapsi ja epäkypsä, siksi en osannut toimia ihmissuhteissa oikein. Jos voisin palata ajassa taaksepäin, muuttaisin sen etten ois alkanut ala-asteella seurustelemaan, enkä meikkaamaan, enkä lähetellyt alastonkuvia itestäni ja ihastumisen varattua poikaa kohtaan olisin pitänyt täysin omana tietona, tunteilleen kun ei mitään voi, mutta en ois siis kertonut niistä edes yhteiselle ystävälle. Jokainen on lapsellinen ja epäkypsä omalla tavallaan, etenkin nuorena me kaikki tehdään virheitä.
Kiusaaminen oli rankkaa henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja kiusaajia oli paljon. Haukkumista, naureskelua, mulkoilua, perättömien juorujen levittämistä, uhkailua, välillä mua myös tönittiin ja kerran lyötiin, häirikkö soittoja, kirjaston vessan seinään kirjotettiin että ' Milla on h*ora ' .
Tuo kaikki sattui muhun niin paljon että se tuhosi minulta terveyden. Seksiä en ollut harrastanut tuolloin, enkä vieläkään, enkä osaa nauttia siitä kun ajattelen että minun on pihdattava neitsyyttäni koska se on ainut tapa todistaa etten ole h*ora! häpeän itseäni, koen itseni rumaksi ja likaiseksi. Minulla on diagnosoitu keskivaikea masennus, ahdistushäiriö, epäilys epävakaasta persoonallisuudesta, unettomuutta, traumoja... ärtynyt suoli ja hiustenlähtö kiusaamisesta aiheutuneesta stressistä. Peruskoulun jälkeen keskeytin opiskelun ja se oli ainut tapa saada kiusaaminen loppumaan, koulussa se ois vaan jatkunut ja en enää kestänyt sitä, joten olen pudonnut elämässä myös sillä tavalla raiteiltani ettei mulla ole ammattia, ei töitä ja elän toimeentulotuella. Elämäni on pilattu ja sen kiusaajat halusivatkin tehdä, sitä painottivat. En usko että kukaan katuu.
Mulla on lapsesta saakka ollut perheessä ongelmia. Äidillä mielenterveysongelmia, isällä alkoholiongelma, kotona usein riitelyä, mulla ei ollut mitään rajoja ja ainoana lapsena olin hemmoteltu kakara, tottunut saamaan kaiken minkä halusin. Ehkä sekin että olin tottunut saamaan kaiken minkä halusin, johti siihen etten välittänyt edes siitä jos joku poika oli varattu. Meidän kodin ongelmat ei näkyny muuten ulos päin kuin siinä että sain tehdä mitä halusin ja sain kaiken mitä halusin, koska mun vanhemmat ei jaksanu pitää mulle kuria.
Syy miksi kerron teille kaiken tämän, niin haluan sanoa että älkää kiusatko, saatatte pilata sillä toisen ihmisen elämän kokonaan ja opettakaa lapsillenne miten tulee toimia oikein ihmissuhteissa ja opettakaa tytöillenne miten meikataan ja pukeudutaan siististi, mitä on oikeasti kaunis naiseus, jotta ei joudu kantapään kautta opettelemaan sitä asiaa !
