Ä
"äiti kahdelle"
Vieras
1. Meillä tytöt 8 ja 10 saavat katsoa salkkarit.
2. Lapset syövät ruokaa sen verran mitä haluavat. Maistetaan, jos ei tykätä, ei sinä päivänä tule yhtään lisävaihtoehtoa. Toki tietty esim. iltapala normisti, muttei lisäyksiä.
3. Arki-iltoina hiljaisuus on vasta puoli kymmeneltä. Nukahtaminen tapahtuu joskus kymmenen jälkeen.
4. En leiki lasten kanssa enkä keksi heille tekemistä. Jos he haluavat majan, voin auttaa katon virittämisessä, jos minulla on aikaa. En myöskään riennä kesken ompelutöiden katsomaan, kuinka lapset pelaavat Wiitä.
5. En kysy lasten mielipidettä vaatteiden ostossa. Jos olen sitä mieltä, että haluan vaikka lapsille tälläisen toppapuvun, niin se ostetaan vaikka se toinen olisikin lapsesta ollut nätimpi.
6. En osaa kokea lapsia ja aikuisia tasavertaisina.
En kerrassaan ymmärrä, miksi lapsilla ja aikuisilla pitäisi olla samat säännöt.
7. Lapset eivät saa itse päättää, luetaanko kokeisiin nyt vai illalla.
Niihin luetaan silloin kun sanotaan niin kauan kuin munakello soi. Sen jälkeen kysely, jos taso on riittävä, pääsee kavereille. Jos ei, jää lukemaan.
8. En hoida lasten läksyasioita. Ne joko tehdään itse (voin auttaa) tai sitten jätetään tekemättä eikä lähdetä viikkoon mihinkään.
9. Aikuisia totellaan ihan pilkkupisteviivalinjalla, en hyväksy lainkaan "kohta", "en jaksa" tai "tyhmä" lauseita, niistä saakin sitten lähteä vaikkapa miettimään, mitä tuli sanottua.
10. Lapset pukeutuvat ulos siten miltä tuntuu. En sano, että laita hanskat. Jos he ovat niin tyhmiä, etteivät itse tajua hanskoja laittaa, niin siinähän ovat.
(+ Lapseni saavat kuunnella Eriniä, Chisua tms. mitä musiikkia haluavat. En rajoita musiikkimakua)
Nämähän on tuomittu palstalla melko jyrkästi huonon äidin tunnuksiksi.
Miten teillä, onko teillä tälläistä, vai kenties jotain ihan muuta?
Tää oli siis mun kymppi, pistäkää tekin tälläisiä. Näitä on varmaan hauska lukea!
2. Lapset syövät ruokaa sen verran mitä haluavat. Maistetaan, jos ei tykätä, ei sinä päivänä tule yhtään lisävaihtoehtoa. Toki tietty esim. iltapala normisti, muttei lisäyksiä.
3. Arki-iltoina hiljaisuus on vasta puoli kymmeneltä. Nukahtaminen tapahtuu joskus kymmenen jälkeen.
4. En leiki lasten kanssa enkä keksi heille tekemistä. Jos he haluavat majan, voin auttaa katon virittämisessä, jos minulla on aikaa. En myöskään riennä kesken ompelutöiden katsomaan, kuinka lapset pelaavat Wiitä.
5. En kysy lasten mielipidettä vaatteiden ostossa. Jos olen sitä mieltä, että haluan vaikka lapsille tälläisen toppapuvun, niin se ostetaan vaikka se toinen olisikin lapsesta ollut nätimpi.
6. En osaa kokea lapsia ja aikuisia tasavertaisina.
En kerrassaan ymmärrä, miksi lapsilla ja aikuisilla pitäisi olla samat säännöt.
7. Lapset eivät saa itse päättää, luetaanko kokeisiin nyt vai illalla.
Niihin luetaan silloin kun sanotaan niin kauan kuin munakello soi. Sen jälkeen kysely, jos taso on riittävä, pääsee kavereille. Jos ei, jää lukemaan.
8. En hoida lasten läksyasioita. Ne joko tehdään itse (voin auttaa) tai sitten jätetään tekemättä eikä lähdetä viikkoon mihinkään.
9. Aikuisia totellaan ihan pilkkupisteviivalinjalla, en hyväksy lainkaan "kohta", "en jaksa" tai "tyhmä" lauseita, niistä saakin sitten lähteä vaikkapa miettimään, mitä tuli sanottua.
10. Lapset pukeutuvat ulos siten miltä tuntuu. En sano, että laita hanskat. Jos he ovat niin tyhmiä, etteivät itse tajua hanskoja laittaa, niin siinähän ovat.
(+ Lapseni saavat kuunnella Eriniä, Chisua tms. mitä musiikkia haluavat. En rajoita musiikkimakua)
Nämähän on tuomittu palstalla melko jyrkästi huonon äidin tunnuksiksi.
Miten teillä, onko teillä tälläistä, vai kenties jotain ihan muuta?
Tää oli siis mun kymppi, pistäkää tekin tälläisiä. Näitä on varmaan hauska lukea!